Rannikkoalueiden tietojärjestelmien vaihtoehdot

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2011 EU:n rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan suosituksen uudelleentarkastelun jatkoehdotusta varten. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevien EU:n tulevien toimien tarpeita ja vaihtoehtoja sekä arvioitiin mahdollisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä seurauksia, joita Euroopan komission ehdottamilla uusilla aloitteilla voi olla. Nämä tärkeät toimet edellyttivät monenlaisia aloitteita, kuten tutkimusta ”Vaihtoehdot rannikkoalueiden tietojärjestelmille”. Yksi rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon täytäntöönpanon suurimmista haasteista on eri tietolähteiden ja erityyppisten tietojen integrointi, jotta voidaan ymmärtää paremmin rannikkoalueiden prosesseja ja dynamiikkaa ja kehittää skenaarioita, joiden avulla voidaan paremmin arvioida ja hallita asianmukaisesti rannikkoalueiden eri käyttötarkoituksista mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia. Näissä puitteissa asiaankuuluvien tietojen kerääminen ja asianmukainen jäsentäminen, päätöksentekijöiden ja sidosryhmien saatavilla oleva avoin ja valmis tieto, asianmukainen viestintä kansalaisille, tietojen jakaminen sekä tietojen tehokas ja konkreettinen käyttö politiikassa ja päätöksenteossa ovat kaikki keskeisiä tekijöitä rannikkoalueiden yhdennetyn suunnittelun ja hoidon tukemisessa ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Tietovälineiden (rannikkotietojärjestelmät) levittäminen, jatkokehittäminen (myös innovointi) ja tosiasiallinen käyttö voivat näin ollen konkreettisesti parantaa rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon täytäntöönpanoa Euroopassa. Tämä onkin yksi EU:n rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon liittyvien politiikkojen strategisista tavoitteista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli edistää tämän yleistavoitteen saavuttamista erityisesti määrittämällä rannikkoalueiden tietojärjestelmiä koskevat keskeiset rakennevaatimukset ja niihin liittyvät toimintavaihtoehdot, joilla voidaan merkittävästi parantaa rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon täytäntöönpanon tukemista tieteellisesti perusteltujen tietojen, toimintojen, välineiden ja mekanismien avulla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tutkimus järjestettiin kolmena keskeisenä teknisenä toimena. Ensimmäisessä käsiteltiin viestintä- ja tietojärjestelmiä kuvaavien tapausten yleiskatsausta ja perusteellista analyysia, jotta voitiin kuvata nykyisten operatiivisten järjestelmien pääpiirteet, niihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet ja puutteet rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon tukemisessa, ottaen huomioon myös ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat. Toinen toimi on tutkimuksen ydin. Tehtävän 1 tulosten ja muun merkittävän panoksen perusteella tällä toimella pyrittiin määrittämään toimintapoliittisia vaatimuksia ja niihin liittyviä toimintavaihtoehtoja, joilla parannetaan tieto- ja viestintätekniikan tukea rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon prosessien levittämiselle ja täytäntöönpanolle eri mittakaavoissa. Samassa toimessa arvioitiin toimintavaihtoehtoja odotettujen (suorien ja välillisten) hyötyjen ja kustannusten tai kielteisten vaikutusten kannalta. Tehtävät 1 ja 2 edellyttivät sidosryhmien osallistumista (tehtävä 3) tutkimuksen eri vaiheisiin. Tehtävään kuului erityisesti Marseillessa 6. toukokuuta 2011 järjestetyn sidosryhmien työpajan järjestäminen.