Katsaus infrastruktuurin mukauttamistoimenpiteisiin ja niistä johtuviin päästöskenaarioihin. ECCONET-ohjelman tuotos 2.1.2

Tässä ECCONET-raportissa esitetään yleiskatsaus asianmukaisista vaihtoehdoista infrastruktuurin mukauttamiseksi ilmastonmuutokseen, erityisesti vesistöjen kunnossapitoon ja jokitekniikkaan liittyvistä toimenpiteistä, keskittyen Tonavan itävaltalaiseen osaan. Itävallan Tonavan kunnossapitotöiden odotetaan tulevaisuudessa vähenevän 40 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Jos Tonavan vesistöjärjestelmää muutetaan tulevaisuudessa merkittävästi, tarvittavat kunnossapitotoimet saattavat lisääntyä erityisesti vakavien tulvien lisääntyessä. Tämä koskee myös muita Euroopan vesiväyliä.

Äärimmäiset sääilmiöt ovat tapahtuneet menneisyydessä ja tänään. Vesiväylähallinnot voivat laatia ja niiden on laadittava erityisiä sopeutumisstrategioita lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulmasta. Lyhyen aikavälin sopeutumistoimenpiteet koskevat pääasiassa vesiväylien jatkuvaa kunnossapitoa: Jos veden päästömallit muuttuvat (esim. matalan veden kausien kausiluonteisuus muuttuu), väylän kunnossapitosykliä (kartoitus, ruoppaus, tietojen antaminen) on mukautettava vastaavasti. Yhtenä vesistöhallintoa koskevana yleisenä sopeutumistoimenpiteenä olisi oltava joen vesien johtamisjärjestelmän kehityksen jatkuva ja eriytetty seuranta ja analysointi. Jotta mahdollisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia voitaisiin arvioida ja tunnistaa paremmin, vesistöhallintojen olisi kehitettävä lisäindikaattoreita vesien johtamisjärjestelmän muuttamiseksi. Tällaisiin indikaattoreihin voisi sisältyä vesien johtamisjärjestelmän pitkän aikavälin kausianalyysi sekä matalien vesiolosuhteiden dynaaminen analyysi: alhaisimmat vedenkorkeudet peräkkäisten päivien sarjassa (esim. 3, 5, 7, 10, 21 päivää).

Keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin sisältyy jokiteknisten parametrien rakenteellisia muutoksia, jotka ovat riittävä vastaus suurempiin ilmaston muutoksiin. Vesiväyläinfrastruktuurin mukauttaminen jokiteknisin toimenpitein (esim. groynes) olisi toteutettava seuraamalla jatkuvasti näiden osatekijöiden tehokkuutta, jolloin seurantavälit on mukautettava päästöjärjestelmän ja joen morfologian muutoksiin.