Vesiviljelyn monipuolistamisen suunnittelu: ilmastonmuutoksen ja muiden tekijöiden merkitys

Tämä julkaisu on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) teknisen asiantuntijaseminaarin "Planning for aquaculture diversification: The importance of climate change and other drivers”, joka järjestettiin Roomassa (Italia) 23.–25. kesäkuuta 2016 ja jonka järjestivät kalastus- ja vesiviljelyosaston vesiviljelyosasto ja World Fisheries Trust (Kanada).

Työpajassa määriteltiin kolme päästrategiaa vesiviljelyn monipuolistamiseksi: 1) kasvatettavien lajien määrän lisääminen; 2) lisätä viljeltyjen lajien tasaisuutta; ja 3) lisätä nykyisin viljeltyjen lajien monimuotoisuutta kehittämällä uusia kantoja. Työpajassa yksilöitiin joitakin tärkeimpiä monipuolistamiseen vaikuttavia tekijöitä: markkinoiden kysyntä (vientimahdollisuudet mukaan luettuina), rahoitusmahdollisuudet, kilpailu ja ilmastonmuutos sekä muut ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tekijät. Lajien ja viljelyjärjestelmien monipuolistaminen ja tuotannon tasaisempi jakautuminen voisivat parantaa kykyä selviytyä muuttuvasta ilmastosta ja muista ulkoisista tekijöistä ja lisätä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vakuutuksia vesiviljelyjärjestelmiin. Monipuolistaminen ei kuitenkaan ole riskitöntä, eikä se välttämättä aina ole varteenotettava keino lisätä kalantuotantoa. Puhtaasti taloudellisten kustannusten lisäksi siihen liittyy kehittämiskustannuksia, mukaan lukien ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ja lieventäminen sekä lajikohtaisten bioturvallisuuskehysten perustaminen. Työpajassa määriteltiin yleiset periaatteet, jotka voivat auttaa ohjaamaan vesiviljelyn monipuolistamista.