Terveysalan kansallisten sopeutumissuunnitelmien laatukriteerit

Maailmanterveysjärjestö (WHO) määrittelee terveysalan kansallisen sopeutumissuunnitelman (HNAP) suunnitelmaksi, jonka maan terveysministeriö on laatinut osana kansallista sopeutumissuunnitelmaa koskevaa prosessia. HNAP:n kehittäminen on ratkaisevan tärkeää: ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin liittyvien toimien priorisoinnin varmistaminen kaikilla suunnittelutasoilla; terveysalan kytkeminen kansallisiin ja kansainvälisiin ilmastonmuutosohjelmiin, mukaan lukien muiden alojen hillitsemis- ja sopeutumistoimien terveyshyötyjen korostaminen; edistetään ja helpotetaan koordinoitua ja osallistavaa ilmastonmuutos- ja terveyssuunnittelua terveysalan sidosryhmien keskuudessa hallinnon eri tasoilla ja terveyttä määrittävillä aloilla; ja parannetaan terveydenhuoltoalan mahdollisuuksia saada ilmastorahoitusta. HNAP-toimintasuunnitelmassa hahmotellaan toimia, joilla rakennetaan ilmastonmuutoksen kestäviä terveys- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, jotka voivat ennakoida, omaksua ja muuttaa muuttuvassa ilmastossa väestön terveyden suojelemiseksi ja samalla parantaa muiden terveysuhkien hallintaa.

WHO on julkaissut HNAP:n kehittämistä koskevan ohjeistuksen, jossa kuvataan kansallisen terveyden sopeutumisen suunnitteluprosessin periaatteet ja peruskäsitteet,terveyden ilmastonmuutokseen sopeutumisen kriittiset osatekijät sekä suunnitelman kehittämisen vaiheet. WHO:n HNAP-ohjeistus on yhdenmukainen vähiten kehittyneitä maita käsittelevän asiantuntijaryhmän laatimien kansallisten toimintasuunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa koskevien teknisten ohjeiden kanssa. Lisäksi WHO kehitti ilmastonmuutoksenkestävien terveydenhuoltojärjestelmienrakentamista koskevan toimintakehyksen, joka ohjaa maita kehittämään järjestelmällisen ja kattavan lähestymistavan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin puuttumiseksi. Kannustetaan joustavaan ja kontekstikohtaiseen lähestymistapaan, joka on maalähtöinen ja omistautunut. Terveysalan kansallisen toimintasuunnitelman olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön, ja sen olisi katettava kattavasti asiaankuuluvat ilmastoherkät terveysriskit ja ehdotetut toimet terveysuhkien sietokyvyn vahvistamiseksi. Siihen olisi sisällyttävä toteuttamiskelpoinen täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään erityiset aikataulut, tehtävät ja vastuut kullekin sopeutumistoimelle,sekä seuranta- ja arviointisuunnitelma, johon sisältyy mahdollisuuksia HNAP:n säännöllisiin tarkistuksiin ja päivityksiin. Prosessissa ja lopullisessa suunnitelmassa olisi myös maksimoitava eri alojen, erityisesti terveyttä määrittävien alojen, väliset synergiat ja edistettävä monialaista yhteistyötä ja yhteistyötä terveyden alalla.

 Terveydenhuollon kansallisten sopeutumissuunnitelmien laatukriteereissä esitetään esimerkkejä terveydenhuollon kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämisen hyvistä käytännöistä, joilla autetaan maita laatimaan kattava, toteuttamiskelpoinen ja toteutettavissa oleva suunnitelma. Kriteerien tarkoituksena on myös ohjata maita luomaan perusta pitkän aikavälin iteratiiviselle HNAP-prosessille. Ehdotetut kriteerit eivät ole ohjailevia, ja ne olisi mukautettava dynaamisiin maakohtaisiin olosuhteisiin, epävarmoihin ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sekä uuteen tietämykseen ja teknologiaan.

Kansallisten toimintasuunnitelmien laatukriteerit kattavat kuusi aihealuetta:

1. Johtajuus ja suotuisa toimintaympäristö
2. Monialainen koordinointi ja politiikan johdonmukaisuus
3. Ilmastoherkkien terveysriskien kattava kattaminen
4. Sopeutumisvaihtoehtojen ja -toimien kattava kattavuus
5. Resursointi
6. Seuranta, arviointi ja raportointi.