Ilmastonmuutoksen tiettyihin kuolinsyihin kohdistuvien vaikutusten määrällinen riskinarviointi 2030- ja 2050-luvuilla

Tulevaisuuden syykohtainen kuolleisuus vuosina 2030 ja 2050 (ilman ilmastonmuutosta) arvioitiin käyttämällä regressiomenetelmiä kolmen kehitysfutuurin osalta: perusskenaario, nopea kasvu eikä kasvuskenaarioita. Maailmanlaajuisia ilmastoterveysmalleja kehitettiin useille terveystuloksille, joiden tiedetään olevan herkkiä ilmastonmuutokselle: vanhusten kuumuuteen liittyvä kuolleisuus, rannikkotulviin liittyvä kuolleisuus, alle 15-vuotiaiden lasten ripulitautiin liittyvä kuolleisuus, riski- ja kuolleisuusaltis malariaväestö, riski- ja kuolleisuusaltis dengueväestö, aliravitsemus (hiipuminen) ja siihen liittyvä kuolleisuus. Tulevaisuuden ilmastonmuutokselle oli ominaista keskisuuren päästön skenaario (A1b), joka käy läpi kolme ilmastomallia. Vaihtoehtoinen skenaario oli tulevaisuuden maailma, jossa väestö kasvoi ja talous kehittyi mutta jossa vallitsi perusilmasto (1961–1990). Ilmastonmuutoksesta johtuva vuotuinen kuolleisuustaakka arvioitiin maailman alueilla. Useimpien tarkasteltujen reittien osalta tulokset kuvastavat sekä myönteisiä että kielteisiä terveysvaikutuksia. Mallin epävarmuus arvioitiin kunkin tuloksen osalta siinä määrin kuin se oli teknisesti mahdollista.

Verrattuna tulevaisuuteen, jossa ei ole ilmastonmuutosta, vuodelle 2030 ennustetaan seuraavia lisäkuolemia: 38 000 vanhusten lämpöaltistuksen vuoksi, 48 000 ripulin vuoksi, 60 000 malarian vuoksi ja 95 000 lasten aliravitsemuksen vuoksi. Maailman terveysjärjestö (WHO) ennustaa lapsikuolleisuuden dramaattista vähenemistä, mikä näkyy lasten aliravitsemuksesta ja ripulisairauksista johtuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten vähenemisenä vuosina 2030–2050. Toisaalta 2050-lukuun mennessä lämpöaltistukseen liittyvien kuolemien (yli 100 000 vuodessa) ennustetaan lisääntyvän. Vaikutukset ovat suurimmat alhaisen talouskasvun skenaariossa, koska matalan ja keskitulotason maissa ennustetaan korkeampaa kuolleisuutta. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen vaikutusten kuolleisuuteen ennustetaan olevan suurimmat Etelä-Aasiassa. Nämä tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksella on merkittävä vaikutus lasten terveyteen 2030-luvulla.

Sosioekonomisessa perusskenaariossa arvioitiin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuu vuosittain noin 250 000 lisäkuolemaa vuosina 2030–2050. Nämä luvut eivät kuvaa ennustetta ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutuksista terveyteen, koska useita tärkeitä syy-seurausketjuja ei ollut mahdollista kvantifioida.