Euroopan merien tila – EEA:n kertomus nro 2/2015

Tämän mietinnön päätavoitteena on arvioida, voidaanko Euroopan meriä pitää terveinä, puhtaina, häiriöttöminä ja tuottavina. Nämä ovat EU:n tärkeimmän meripoliittisen välineen – meristrategiapuitedirektiivin – kolme keskeistä näkökohtaa, ja ne liittyvät meriekosysteemien tilaan ja ekosysteemien muutosta edistäviin inhimillisiin tekijöihin. Tähän arviointiin sisältyy myös meriin vaikuttavien tärkeimpien kestävyyshaasteiden tunnistaminen ja se, miten EU vastaa näihin haasteisiin. Mietinnössä todetaan viime kädessä, että EU ei ole saavuttamassa merten kestävää käyttöä koskevaa tavoitettaan. vaikka sillä on täydet valtuudet tehdä niin nykyisten politiikkojen ja tietämyksen avulla. Raportissa käsitellään myös sitä, miten pitkän aikavälin siirtyminen kestävyyteen voitaisiin varmistaa käytettävissä olevien politiikkojen ja tietämyksen avulla.
Raportissa käsitellään laajasti ilmastonmuutoksen odotettuja vaikutuksia (esim. valtamerten kemiaan ja fysiikkaan, merten biologiseen monimuotoisuuteen, lajien levinneisyyteen, populaatiodynamiikkaan, muiden kuin kotoperäisten lajien levinneisyyteen, kalastukseen, rehevöitymiseen, saastumiseen sekä ihmisen toimintaan merillä ja rannikoilla) Euroopan meriin, erityisesti niitä, jotka liittyvät meren lämpötilan nousu, valtamerten happamoituminen ja muiden meriin kohdistuvien paineiden paheneminen. Arvion mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Euroopan meriin lämmittämällä ja happamoittamalla sen vesiä. Esimerkiksi yksi ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen näkyvistä seurauksista on meriympäristön lajien levinneisyyden siirtyminen pohjoisemmille (ja siten kylmemmille) alueille eli kaupallisesti arvokkaisiin lajeihin, kuten kalastuksen kohteena oleviin lajeihin. Tämä ilmaston aiheuttama muutos meriympäristön lajien maantieteessä vaikuttaa myös ihmisten kansainvälisiin suhteisiin, kuten Pohjois-Euroopan merien kalavaroja jakavien maiden väliset konfliktit osoittavat. Raportissa analysoidaan myös merten tarjoamaa sääntelypalvelua hiilen sitomiseen perustuvan ilmastosääntelyn kannalta.