Keski-Euroopan vuoristojokien merkittävä lämpeneminen ilmastonmuutoksen vuoksi

Vesistöt ympäri maailmaa lämpenevät tällä hetkellä ennennäkemättömällä nopeudella havaintojen alkamisen jälkeen, mutta lämpeneminen tapahtuu hyvin vaihtelevasti ekoalueiden välillä. Toistaiseksi vuoristojokien odotettiin kärsivän heikosta lämpenemisestä lumen tai jään aiheuttaman kylmän veden syötön vuoksi. Vuoristoalueiden ilman lämpötilat nousevat kuitenkin nopeammin kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, minkä vuoksi kylmien jokien ekosysteemeihin odotetaan kohdistuvan lämpenemisvaikutuksia. Hajottaessaan kahden Keski-Euroopan vuoristojoen, joilla on erilaiset päästö- ja vesilähdejärjestelmät, usean dekadaalisen veden lämpötilatietoja tässä työssä havaittiin toistaiseksi ilmoittamattomia a) pitkän aikavälin lämpenemissuuntauksia (joen koosta riippuvat luvut ovat +0,24–+0,44 °C vuosikymmenen⁻¹välillä); mutta myös b) kausiluonteiset siirrot, joissa molemmat joet lämpenevät paitsi kesällä myös talvikuukausina (eli jopa +0,52 °C:n vuosikymmenellä⁻¹ marraskuussa); c) vähimmäis- ja enimmäislämpötilojen merkittävä nousu (esim. suuremman joen lämpötilat eivät ole enää jäätyneet vuoden 1996 jälkeen ja enimmäislämpötilat ovat nousseet +0,4–+0,7 celsiusastetta vuosikymmenen⁻¹aikana); ja d) lämpimän veden kausien laajeneminen viime vuosikymmeninä näissä ekosysteemeissä. Raportin tulokset osoittavat vuoristojokien huomattavan lämpenemisvaikutuksen, jolla on merkittävä kuukausikohtainen lämpenemisnopeus paitsi kesällä myös talvella, mikä viittaa siihen, että vuoristojoen fenologia muuttuu edelleen ilmakehän lämpenemisen myötä. Lisäksi tämä työ osoittaa, että yleisen lämpenemisen lisäksi myös kausiluonteiset muutokset, äärimmäisten lämpötilojen muutokset ja lämpimien kausien laajeneminen vaikuttavat vuoristojokien ekologisiin komponentteihin, ja ne olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen arvioinneissa ja hillinnän hallinnassa.