The Lancet Countdownin vuoden 2019 raportti terveydestä ja ilmastonmuutoksesta: varmistetaan, että muuttuva ilmasto ei määritä tänään syntyneen lapsen terveyttä

Raportti tarjoaa yleiskatsauksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen sekä ilmastonmuutokseen vastaamisesta terveyden kannalta. Sen tavoitteena on vahvistaa edelleen terveyden ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuista seurantajärjestelmää ja antaa yleiskuva terveydestä ja ilmastonmuutoksesta vuonna 2018.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten, altistumisen ja haavoittuvuuden alalla seurataan viittä indikaattoria: terveys ja lämpö, terveys ja äärimmäiset sääilmiöt, ilmaston kannalta herkkien tautien maailmanlaajuiset terveyssuuntaukset, ilmaston kannalta herkät tartuntataudit sekä elintarviketurva ja aliravitsemus. Voidaan päätellä, että indikaattorit osoittavat altistumisen ja haavoittuvuuden pahenevan erilaisilla lämpötila- ja sadeväylillä, mikä vähentää satopotentiaalia ja lisää vektorivälitteistä kapasiteettia useiden ilmaston kannalta herkkien tautien osalta. Nämä vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin matalan ja keskitulotason maissa eri puolilla maailmaa. Mielenterveys voi kärsiä eri tavoin helleaalloista, omaisuuden menetyksestä ja toimeentulon menetyksestä tulvien tai ilmaston aiheuttaman muuttoliikkeen vuoksi. Vaikka ilmaston ja mielenterveyden välillä on havaittu monia erilaisia yhteyksiä, ne ovat kuitenkin erittäin sosiaalisesti ja kulttuurisesti välittyneitä.

Raportissa tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen vastaamista terveyden kannalta sopeutumisen, suunnittelun ja selviytymiskyvyn avulla. Tässä yhteydessä käytettyjä indikaattoreita ovat sopeutumisen suunnittelu ja arviointi, terveysalan ilmastotiedotuspalvelut, sopeutumisen toteuttaminen ja täytäntöönpano sekä terveyteen ja terveyteen liittyviin toimiin liittyvät sopeutumismenot. Luvussa todetaan, että monet indikaattoreista etenevät myönteiseen suuntaan, mutta terveysyhteisön sopeutumistoimet ovat edelleen melko hitaita. Niiden maiden määrä, joilla on kansalliset terveyssopeutumissuunnitelmat, ja niiden maiden ja kaupunkien määrä, jotka ovat arvioineet terveysriskejä ja haavoittuvuuksia, on kasvanut, samoin kuin terveyteen sopeutumiseen käytetyt menot. Ennen täytäntöönpanoa on harkittava perusteellisesti parhaita sopeutumisvaihtoehtoja.

Raportin muissa osissa keskitytään hillitsemistoimiin ja terveyshyötyihin, talouteen ja rahoitukseen sekä julkiseen ja poliittiseen sitoutumiseen.

Päätelmänä on, että edistyminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa on edelleen riittämätöntä. Hitaasta edistyksestä huolimatta myös reagointi on hidasta. Seuratuista 101 maasta 51 on laatinut kansalliset terveydenhuollon sopeutumissuunnitelmat, 70 maata tarjoaa ilmastotietopalveluja terveydenhuoltoalalle, 109 maata on pannut täytäntöön terveysuhkia koskevan kansallisen kehyksen keskipitkällä tai korkealla tasolla ja 69 prosenttia kaupungeista on kartoittanut riski- ja haavoittuvuusarvioinnit. Terveyteen sopeutumisen rahoitus kasvaa edelleen, ja terveyteen liittyvän rahoituksen osuus maailmanlaajuisista sopeutumismenoista on nyt 11,8 prosenttia. Julkinen ja poliittinen sitoutuminen kasvaa edelleen, ja kiinnostus koulujen ilmastolakkoihin, UNFCCC:n vuosikokouksiin sekä lääketieteellisten ja terveysalan yhdistysten myynti-ilmoituksiin on lisääntynyt. Julkinen huomio on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana, joten hallitukset reagoivat siihen tietyllä tavalla, mikä alkaa vastata ilmastokriisin laajuutta. Terveysalan ammattilaisten keskeisenä tehtävänä on tiedottaa ilmastonmuutoksen terveysriskeistä ja edistää tehokkaiden vastatoimien toteuttamista ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Raportti päättyy vetoomukseen: ”Kun Pariisin sopimus pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vuonna 2020, on tapahduttava ratkaiseva muutos, jossa siirrytään keskustelusta ja sitoutumisesta merkityksellisiin päästövähennyksiin.”

Jotta voit lukea raportin, sinun on ehkä rekisteröidyttävä ilmaiseksi Lancetin verkkosivustolla.

Vuoden 2019 Lancet Countdown -raporttiin liittyy EU:n toimintapoliittinen katsaus, joka julkaistaan yhdessä eurooppalaisten lääkäreiden pysyvän komitean (CPME) kanssa.