Ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen ja emotionaaliseen hyvinvointiin: nykyinen näyttö ja vaikutukset politiikkaan ja käytäntöön

Ilmastonmuutos ja mielenterveys ovat kaksi merkittävintä ja kiireellisintä haastetta, joita yhteiskunnat kohtaavat eri puolilla maailmaa. Tietoisuuden lisääntymiseen näistä globaaleista kysymyksistä ei kuitenkaan ole vastattu riittävillä toimilla niiden vaikutusten lieventämiseksi. Psyykkiset sairaudet – tai ahdingon invalidisoivat vaikutukset – vaikuttavat jo noin miljardiin ihmiseen maailmanlaajuisesti, kun taas ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä ilmeisempiä. Molempien ongelmien ennustetaan lisääntyvän ja vaikuttavan yhä useampiin ihmisiin ilman riittäviä toimia. Hallitukset, tutkijat, etujärjestöt ja lääketieteen ammattilaiset ovat tunnustaneet ilmastonmuutoksen terveyshätätilanteeksi, vaikka tähän mennessä painopiste on ollut suurelta osin fyysisessä terveydessä. Psyykkiset sairaudet, ”kaikkein laiminlyödyimmät ihmisten terveydentilat”, ja henkinen hyvinvointi on sitä vastoin jätetty huomiotta niiden vuorovaikutuksessa ilmastonmuutoksen kanssa. Poliittiset päättäjät hyötyvät siitä, että näihin kahteen maailmanlaajuiseen haasteeseen löydetään mahdollisia yhteisiä ratkaisuja, jotka perustuvat joihinkin yhteisiin syihin. Poliittiset päättäjät, terveydenhuoltojärjestelmät ja yhteisöt eivät ole vielä tunnistaneet ilmastonmuutoksen mielenterveydelle ja terveydenhuoltojärjestelmille aiheuttamaa uhkaa eivätkä reagoineet siihen, ja yksilöiden, yhteisöjen ja terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskyvyn ennakoivalla kehittämisellä on paljon saavutettavaa.

Kirjallisuus osoittaa, että:

• Lämpötilan nousun ja itsemurhien määrän välillä on selvä yhteys.
• On selvää näyttöä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamasta vakavasta ahdingosta.
• Ihmiset, jotka täyttävät psyykkisten sairauksien kriteerit, ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen fyysisille ja mielenterveydelle aiheuttamille vaikutuksille.
• Ilmastokriisi uhkaa häiritä mielenterveysdiagnoosin saaneiden henkilöiden hoitoa.
• Ilmastonmuutos pahentaa henkistä ahdistusta, erityisesti nuorten keskuudessa, jopa sellaisten henkilöiden keskuudessa, joihin se ei suoraan vaikuta (esim. ”ekoahdistus”).

Nämä vaikutukset:

• pahenee ilman mielekkäitä toimia, jotka lisäävät ja pahentavat terveyteen liittyvää ja sosiaalista eriarvoisuutta, joka itse pahentaa mielenterveyttä;
• ovat tällä hetkellä ”piilokustannuksia”, joita ei ole otettu huomioon politiikassa ja suunnittelussa;
• Todennäköisesti aliarvioidaan huomattavasti, koska vakavista vaikutuksista huolimatta tämä on ollut laiminlyöty tutkimusalue.
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja lämpenevään ilmastoon sopeutumiseen liittyvien toimien toteuttamiseen liittyy kaikkia osapuolia hyödyttäviä mahdollisuuksia (yhteishyötyjä) mielenterveyden ja emotionaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi.