Tartuntatautien seuranta lämpenevässä maailmassa

Ilmastoindikaattoreille herkkien tartuntatautien käyttö voi olla hyödyllinen lähestymistapa kansanterveydellisten toimien edistämiseksi ja niistä tiedottamiseksi.

Ilmastonmuutosindikaattorienkäyttö, jolla pyritään seuraamaan aiempia ja mahdollisia tulevia suuntauksia keskeisillä ilmastonmuutokseen liittyvillä aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat, on lisääntymässä. Terveyden alalla tällaiset indikaattorit vaihtelevat väestön ja terveydenhuoltojärjestelmän altistumisen, haavoittuvuuden ja riskien kvantifioinnista ja kuvaamisesta. Yhtäältä tunnistetaan ja seurataan väestön terveyteen kohdistuvia keskeisiä vaikutuksia ja toisaalta arvioidaan häiriönsieto- ja sopeutumiskyvyn muutoksia.

Ilmastonmuutoksen indikaattorina voidaan käyttää ns. ilmastoherkkää tartuntatautia (CSID). Nykyisissä CSID-indikaattoreissa keskitytään lähinnä taudin leviämisriskin ilmastolliseen soveltuvuuteen tai väestön haavoittuvuuteen liittyviin osatekijöihin eikä tapaus- tai rasitetietoihin.

Kullakin CSID-indikaattorilla pyritään kuvaamaan tautien leviämisen soveltuvuutta ympäristön kannalta yhdistämällä ensisijaiset tartuntaolosuhteet matemaattisesti ilmastoon liittyviin syöttötietoihin. Tämä mahdollistaa pitkän aikavälin arvioinnin siitä, miten ympäristön soveltuvuus tautien leviämiseen on muuttunut viime vuosikymmeninä, mikä on ensimmäinen askel kohti taudin riskin osoittamista ihmisen aiheuttamalle ilmastonmuutokselle.

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttaman haasteen laajuus ja tahti, CSID-indikaattori ja sen tuotokset on yhdistettävä erityisiin toimiin sen varmistamiseksi, että ne käännetään kielille ja formaatteihin, joita laaja yleisö voi ymmärtää, mieluiten yhdessä poliittisten päättäjien ja mahdollisten käyttäjien kanssa.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi on hiljattain käynnistetty aloitteita, joilla seurataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia (mukaan lukien lisääntynyt vaihtelu äärimmäisissä tapahtumissa) ja sopeutumistoimien vaikutuksia CSID-tunnisteisiin.

Tarvitaan lisäinvestointeja, jotta tällaiset aloitteet voivat hyödyntää koko potentiaalinsa ja tunnistaa täsmällisesti tartuntatautiriskiin vaikuttavien ilmastotekijöiden vaikutuksen eri puolilla maailmaa ja eri aikoina. Näin ollen seuraavat suositukset ovat merkityksellisiä sovellettavien CSID-tunnisteiden jatkokehittämisen kannalta:

• Ilmastonmuutos- ja terveysindikaattorien kehittäminen, standardointi ja käyttöönotto edellyttävät monitieteistä tutkimusyhteistyötä ja mittavia investointeja
• Ilmastoherkkien tartuntatautien järjestelmällinen arviointi on tarpeen tautien priorisoimiseksi seurantaa varten
• Sairauksia varten tarvitaan standardoituja menetelmiä, joiden tulokset liittyvät muiden alojen suuntauksiin.
• Indikaattorituotosten olisi oltava saatavilla ja ne olisi käännettävä kielille ja formaatteihin erilaisille yleisöille, ja ne olisi suunniteltava yhdessä poliittisten päättäjien ja käyttäjien kanssa.
• Tieteelliset raportit olisi yhdistettävä toimintapoliittisiin katsauksiin, mukaansatempaavaan narratiiviin ja luoviin tuotoksiin, jotta voidaan maksimoida medianäkyvyys ja toimintapoliittinen sitoutuminen.