Sydän- ja verisuonitaudeista johtuvan lämpötilaan liittyvän ikä- ja sukupuolikohtaisen kuolleisuuden suuntaukset Espanjassa: kansallinen aikasarja-analyysi

Vuosina 1980-2016 kirjattiin yli 4,5 miljoonaa sydän- ja verisuonitautikuolemaa. Lämpimissä lämpötiloissa sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän kuoleman suhteellisen riskin kasvu oli suurempaa naisilla kuin miehillä ja suurempaa vanhemmilla yksilöillä (≥ 90-vuotiaat) kuin nuoremmilla yksilöillä (60–74-vuotiaat), kun taas kylmissä lämpötiloissa kuoleman riski oli suurempi miehillä kuin naisilla, eikä ikäryhmittäin ollut selvää mallia.

Sydän- ja verisuonitautikuolemien lämpöön liittyvä osuus oli suurempi naisilla kaikissa ikäryhmissä, ja kylmään liittyvä osuus oli suurempi miehillä.

Lämmöstä johtuva fraktio kasvoi iän myötä molemmilla sukupuolilla, kun taas kylmästä johtuva fraktio kasvoi iän myötä miehillä ja väheni naisilla. Yleinen vähimmäiskuolleisuuslämpötila nousi 19,5 celsiusasteesta vuosina 1980–1994 20,2 celsiusasteeseen vuosina 2002–2016, mikä on samaa suuruusluokkaa ja tapahtui rinnakkain Espanjassa näiden kahden ajanjakson välillä havaitun 0,77 celsiusasteen keskimääräisen nousun kanssa.

Yleisesti ottaen vuosien 1980 ja 2016 välillä lämpimistä ja kylmistä lämpötiloista johtuvien sydän- ja verisuonikuolemien riski ja niistä johtuva osuus vähenivät miehillä ja naisilla kaikissa ikäryhmissä. 

Espanjassa havaittu ilmaston lämpeneminen on tapahtunut rinnakkain huomattavan sopeutumisen kanssa sekä korkeisiin että mataliin lämpötiloihin. Korvausvastuun ja lämmöstä johtuvan osuuden pieneneminen sopisi yhteen sopeutumistoimien kanssa, joilla puututaan erityisesti ilmastonmuutoksen kielteisiin seurauksiin. Uusiutuvien energialähteiden samanaikainen väheneminen ja siitä johtuva kylmien lämpötilojen murto-osa korostavat kuitenkin myös yleisempien tekijöiden, kuten sosioekonomisen kehityksen, elinajanodotteen ja laadun lisääntymisen sekä terveydenhuoltopalvelujen parantamisen, merkitystä maassa.