Strateginen ilmastonmuutoksen torjunta Euskirchenin läänissä Saksassa

Keskeiset opinnot

Tietoa alueesta

Ilmastouhat

Euskirchenin läänissä ilman vuotuiset keskilämpötilat ovat nousseet merkittävästi viimeisten 150 vuoden aikana. Tätä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa olevilla lämpenemisraidoilla, jotka kattavat vuodet 1881–2022 ja joissa kukin rivi edustaa kyseisen vuoden keskilämpötilaa. Viileämmät vuodet Euskirchenin läänissä ovat sinisiä, keskimääräiset vuodet ovat vaaleansinisiä tai vaalean oransseja ja lämpimämmät vuodet ovat punaisia tai tummanpunaisia. Suuntaus kohti korkeampia ilman lämpötiloja on ilmeinen, kun oranssit ja punaiset värit ovat tulleet näkyvämmiksi viime vuosina.

Lämpenevän ilmaston vuoksi läänillä on yhä enemmän ongelmia, jotka johtuvat kuumuudesta ja kuivuudesta, äärimmäisistä sademääristä, myrskyistä ja haitallisista lajeista. Lisäksi maakunnan vesihuolto on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen aiheuttamille haasteille, sillä pohjaveden pinta on laskenut 90 metriä ruskohiilen louhinnan vuoksi. Näihin haasteisiin vastaamiseksi Euskirchenin lääninhallinto ja sen paikallisviranomaiset kehittävät kattavaa sopeutumisstrategiaa, joka täydentää nykyistä ilmastonmuutoksen hillitsemisstrategiaa, samalla kun puututaan riskeihin ja mahdollisiin mahdollisuuksiin.

Sopeutumisstrategian kehittämisen aloittaminen

Alkuvaiheessa Euskirchenin lääninhallitus järjesti keskustelukierroksen kuntien ja läänin edustajien sekä ulkopuolisten organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa. Tämä auttoi lisäämään tietoisuutta maakuntaan vaikuttavien ilmastovaikutusten voimistumisesta ja loi pohjaa maakuntaneuvoston poliittiselle päätökselle, jossa kannatettiin kattavan sopeutumisstrategian tarvetta. Vuosina 2019–2021 kolmen konsulttiyrityksen hankekonsortio tuki Euskirchenin maakuntaa tämän strategian laatimisessa. Puolet kustannuksista rahoitettiin liittovaltion ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriön kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusohjelmasta.

Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistuminen ennen strategian hyväksymistä oli keskeinen menestystekijä koko prosessissa. Maakunnan ja kuntien eri hallintoyksiköiden edustajien asiantuntijahaastatteluissa analysoitiin ilmastonmuutoksen haavoittuvuutta eri toiminta-alueilla ja kartoitettiin olemassa olevaa toimintaa. Tämä muodosti perustan mahdollisten sopeutumistoimien kehittämiselle ja priorisoinnille. Lisäksi kuntien edustajien haastatteluilla varmistettiin, että vaiheet oli räätälöity paikallisiin erityisolosuhteisiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on yksi seuraavan vuosisadan vaikeimmista haasteista. Olen iloinen siitä, että maakuntamme on jo kehittänyt strategian näihin haasteisiin vastaamiseksi.

Markus Ramers, Euskirchenin piirikunnan hallintovirkamies

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia sisältää 25 lippulaivatoimenpidettä, joissa keskitytään asiaankuuluviin vipuvaikutuksiin, hyödynnetään synergioita muiden hankkeiden ja aloitteiden kanssa ja annetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin sysäys ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Strategian täytäntöönpano

Strategian valmistumisen ja hyväksymisen jälkeen tehtiin virallinen päätös sen täytäntöönpanon aloittamisesta. Tämän tukemiseksi liittovaltion talous- ja ilmastonsuojeluministeriön kansallisesta ilmastonsuojelualoitteesta rahoitetaan erityinen henkilöstön virka osana ”KSI: Ilmastonsuojelun hallinta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan ilmastonsuojelun alastrategian toteuttamiseksi Euskirchenin läänissä – ensimmäinen hanke". Siinä keskitytään pienten ja helposti saavutettavissa olevien hankkeiden toteuttamiseen alkuvaiheessa, jotta saadaan aikaan menestystarinoita ja helpotetaan näin kauaskantoisempien toimenpiteiden toteuttamista.

Vaikeudet ja menestystekijät

Sidosryhmien varhaisella osallistumisella oli ratkaiseva merkitys pyrittäessä yhteisymmärrykseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta strategisesta lähestymistavasta. Lisäksi liittovaltion ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriön rahoituksen saatavuus päätti puuttua sopeutumiseen kattavammin ja helpommin. Tämä johtuu siitä, että taloudelliset ja henkilöresursseihin liittyvät rajoitteet ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen suurimpia esteitä.

Toinen tärkeä menestystekijä oli sidosryhmien, myös ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuuleminen strategian kehittämisvaiheessa. Näin varmistettiin strategian hyväksyntä ja helpotettiin sen täytäntöönpanoa, sillä sidosryhmät tunsivat olevansa sitoutuneempia. Kehitysprosessin viimeisessä vaiheessa covid-19-pandemia edellytti kuitenkin asiaankuuluvien sidosryhmien täyttä huomiota, ja sopeutumisstrategia jäi pois painopisteestä. Toistaiseksi sopeutuminen ei ole kunnille pakollinen tehtävä, ja muut aiheet voivat helposti korvata sen. Covid-19-pandemia rajoitti myös sidosryhmien suoraa osallistumista, mikä vaikeuttaa nykyään strategian täytäntöönpanoa, koska siihen ei ole sitouduttu.

Kansalaiset eivät osallistuneet strategian kehittämiseen, vaikka monet sopeutumistoimet ovat riippuvaisia heidän tuestaan, erityisesti käyttäytymisen muutosten ja ilmastonmuutokseen varautumisen osalta. Toinen strategian havaittu heikkous on ilmastonmuutoksen vaikutusten lokalisointia koskevien karttojen puute. Tämä haittaa strategian tehokasta täytäntöönpanoa ja vaikeuttaa tiedottamista toimien kiireellisyydestä, koska sidosryhmät kokevat, että vaikutukset ovat vähäisempiä. Näiden puutteiden korjaamiseksi Euskirchenin lääni kehitti tällaisia karttoja opetus- ja tutkimusministeriön perustamassa Dazwischen-tutkimushankkeessa, kuten jäljempänä esitetään.

Tiivistelmä

Lisätietoja

Yhteydenotto