All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesÄärimmäisten sääilmiöiden yleistyessä kuivatusjärjestelmien on vaikea pysyä perässä, eikä paikallishallinnoilla ole resursseja vastata haasteeseen yksin. Kansalaislähtöisten työkalujen yleisen hyväksynnän ymmärtämiseksi kyselyssä kysyttiin 2 013 suomalaiselta ja norjalaiselta heidän halukkuudestaan investoida hulevesien hallintaan.
Keskeiset opinnot
Tietoa alueesta

Ilmastouhkat
Ilmastonmuutos lisää kaupunki- ja jokitulvien riskiä Norjassa ja Suomessa, mikä johtaa veden laadun heikkenemiseen voimakkaampien sateiden, nousevien lämpötilojen ja kausittaisten sademallien siirtymisen vuoksi. Kaupunkien tulvat yleistyvät, kun rankkasateet ylittävät viemärijärjestelmät ja läpäisemättömät pinnat estävät veden imeytymisen. Myös joki- ja vesitulvat pahenevat, ja rankkasateet ja lumen sulaminen nostavat joen korkeutta. Veden laatu heikkenee hulevesien kuljettaessa saasteita järviin ja jokiin. Lämpimät lämpötilat ja lisääntyneet ravinteiden valumat polttoaineleväkukinnat uhkaavat ekosysteemejä, kun taas äärimmäiset sateet ylittävät vedenkäsittelyjärjestelmät, mikä lisää saastumisriskejä. Molemmat maat parantavat hulevesien hallintaa, parantavat viemäri-infrastruktuuria ja toteuttavat luontopohjaisia ratkaisuja näihin haasteisiin vastaamiseksi. Nopeat ilmastomuutokset testaavat kuitenkin edelleen paikallisia selviytymiskykyä edistäviä toimia ja korostavat kansalaisten osallistumisen tarvetta.
Kansalaiset ryhtyvät toimiin hulevesien hallinnassa
Tuloksemme osoittavat, että Suomen ja Norjan kansalaiset haluavat investoida kiinteistöjensä hulevesien hallintaan erityisesti silloin, kun se vähentää tulvariskiä, vaatii vähän huoltoa, vähentää valumia ja parantaa estetiikkaa. Tämä innostus korostaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ratkaisevan tärkeää ja että kansalaisten osallistumista ja tietoisuutta on lisättävä, jotta nämä ratkaisut voidaan ottaa laajemmin käyttöön.
Amalie Bjornavold, EnvEcon-tutkimuksen johtava tutkija, Antwerpenin yliopisto, Belgia
Yleisön hyväksyntä investoida hulevesien hallintaan Suomessa ja Norjassa
TransformAr-hankkeessa haastateltiin 2 013:a Norjan ja Suomen kansalaista heidän halukkuudestaan investoida hulevesien hallintainfrastruktuuriin yksityisissä kiinteistöissään. Kyselyn suunnittelussa noudatetaan ”harkinnanvaraista valintakokeilua”, joka edellyttää, että kansalaiset valitsevat eri vaihtoehtojen välillä. Tässä tapauksessa tutkijat analysoivat, mitä hulevesien hallintaratkaisua kansalaiset suosivat (ja missä olosuhteissa). Kyselyyn perustuvalla menetelmällä pyritään selvittämään, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan yksityisistä hulevesien hallintatoimenpiteistä, millaisia kompromisseja he ovat valmiita tekemään ja mitkä väestöryhmät ovat innokkaampia toimimaan. Kyselyssä kansalaisia pyydettiin vastaamaan seuraavaan hypoteettiseen skenaarioon:
”Aiotte ostaa yksityiselle kiinteistöllenne yhden alla olevista hulevesien hallintatoimenpiteistä lisääntyneiden sateiden ja hulevesien talteen ottamiseksi. Oma 120 m2:n kokoinen omakotitalo, jossa on puutarha.”
Hypoteettisessa skenaariossa esitettiin myös yksityiskohtaisia tietoja esitetyistä hulevesien hallintatoimenpiteistä, kuten viherkatot, viherseinät, sadesäiliöt, läpäisevät pinnat ja sadepuutarhat (kuva 2).

Hulevesitoimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, joita vastaajat harkitsisivat
Kun vastaajat olivat saaneet tiedon hulevesien hallintatoimenpiteistä, he valitsivat parhaaksi katsomansa toimenpiteen kustannusten ja hyötyjen tai kaaviossa 3 esitettyjen toimenpiteen ominaisuuksien perusteella.
Kompromissit liittyivät 1) talolle aiheutuvan vahinkoriskin vähenemiseen, 2) hulevesien valumisen ja saastumisen vähenemiseen, 3) kiinteistön ja yhdyskunnan esteettisyyden paranemiseen, 4) tarvittavien huoltojen tiheyteen ja 5) toimenpiteen hintaan.

Valmius investoida hulevesien hallintaan Suomessa ja Norjassa
Norjassa ja Suomessa vastaajat ilmoittivat suhtautuvansa selvästi myönteisesti henkilökohtaiseen toimintaan ja hulevesien hallintaan tehtäviin investointeihin. Molemmissa maissa investointihalukkuus kasvaa, kun omaisuusvahinkojen riski pienenee ja hulevesien valuma vähenee. Joillakin otosryhmillä oli kuitenkin erilaisia mieltymyksiä. Nuoremmat vastaajat, korkeamman tulotason ja koulutuksen omaavat vastaajat, joiden kiinteistöillä oli korkea markkina-arvo, ja ne, jotka olivat aiemmin kokeneet tulvia (sekä kiinteistöissään että naapurustossaan), suhtautuivat toimiin myönteisemmin ja osoittivat suurempaa halukkuutta investoida Stormwater Managementiin. Vastaajat, jotka omistivat kiinteistönsä, osoittivat vahvempaa mieltymystä talonsa estetiikan parantamiseen.
Hulevesien hallintaratkaisujen
osalta molemmat maat asettavat etusijalle läpäisevät jalkakäytävät ja korostavat edullisia, vähän huoltoa vaativia ja erittäin toimivia toimenpiteitä. Kiinteistönomistus ei ole ratkaisevassa asemassa määritettäessä tukea hulevesien hallintatoimenpiteille, mikä viittaa siihen, että sekä vuokralaiset että asunnonomistajat ovat halukkaita osallistumaan näihin aloitteisiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen kansalaiset ovat halukkaita maksamaan enemmän talolle aiheutuvien vahinkojen vähentämisestä, kun taas Norjassa kansalaiset suosivat voimakkaammin valumien vähentämistä ja siten saastumisen vähentämistä. Suomalaiset vastaajat arvostavat esteettisiä parannuksia enemmän kuin norjalaiset:

Käyttöönottosuositukset
Kansalaiset osoittavat vahvaa halukkuutta investoida hulevesien hallintaan kiinteistöissään Suomessa ja Norjassa. Kansalaiset suosivat läpäiseviä jalkakäytäviä sadepuutarhojen, viherkattojen, viherseinien ja viherojien sijaan erityisesti siksi, että ne vähentävät tulvariskiä, vaativat minimaalista huoltoa, vähentävät valumia ja parantavat esteettisyyttä. Asunnonomistajat, joilla on arvokkaampia kiinteistöjä, ovat taipuvaisempia investoimaan hulevesien hallintaan, mikä osoittaa, että uusilla tukiohjelmilla tai muulla suoralla taloudellisella tuella voitaisiin erityisesti tukea pienituloisia asukkaita näiden toimenpiteiden toteuttamisessa. Kohdennetut koulutus- ja valistuskampanjat voivat auttaa kuromaan tätä kuilua umpeen antamalla kaikille kansalaisille ohjausta hulevesien hallinnan hyödyistä ja vaihtoehdoista.
Tiivistelmä
Lisätietoja

Yhteydenotto
Avainsanat
Ilmastovaikutukset
Sopeutumisalat
Keskeiset yhteisön järjestelmät
Maat
Rahoitusohjelma
Vastuuvapauslauseke Tämän mission verkkosivuston sisällön
ja linkit kolmansien osapuolten kohteisiin on laatinut Ricardon johtama MIP4Adapt-tiimi Euroopan unionin rahoittaman sopimuksen CINEA/2022/OP/0013/SI2.884597 mukaisesti, eivätkä ne välttämättä vastaa Euroopan unionin, CINEAn tai Climate-ADAPT-alustan isäntänä toimivan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) sisältöä ja linkkejä. Euroopan unioni, CINEA tai ETA eivät ota vastuuta näiden sivujen tiedoista tai niiden yhteydessä.
Language preference detected
Do you want to see the page translated into ?
