European Union flag

Osallistava hallinto, mukautuva infrastruktuuri ja luontoon perustuvat ratkaisut voivat vähentää ilmastoriskejä, hallita hulevesiä, ennallistaa biologista monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteisöjen omistajuutta. Pääskülan suo toimii nyt hiilinieluna, hulevesipuskurina, biodiversiteettiparatiisina ja asukkaiden jäähdytyssuojana.

Lataa raportti

Keskeiset opinnot

  • Yhteisön osallistuminen vahvistaa selviytymiskykyä: Osallistava julkinen osallistuminen, pääasiassa vapaaehtoistyön kautta, otti opiskelijoita, tutkijoita ja asukkaita mukaan patojen ja puisten kulkuväylien rakentamiseen. Sadat ihmiset antoivat työtä, tietoa ja logistiikkaa. Tämä edisti julkista omistajuutta, piti vauhtia yllä ja laajensi ilmastotietoisuutta.
  • Näyttöön perustuva suunnittelu mahdollistaa tehokkaan sopeutumisen: Suunnitteluyritys ja suon ennallistamisen asiantuntijat tekivät kaksivaiheisen vesijärjestelmän tutkimuksen, jossa kartoitettiin ojaverkostoja ja analysoitiin ennallistamisen toteutettavuutta. Se ilmoitti padon sijoittamisesta mahdollisimman vähäisellä vaikutuksella laitosalueen ulkopuolelle: Mukautuvat rakenteet ja säännöllinen seuranta tukevat pitkäaikaista oppimista ja reagointikykyä.
  • Mukautuva suunnittelu kohtaa ilmaston ja ekologisen vaihtelun: Hybridiratkaisuilla puututaan äärimmäisiin sääolosuhteisiin ja aktiivisiin majavapopulaatioihin: puiset kulkuväylät ympärivuotiseen käyttöön ja padot, joilla reagoidaan vedenpinnan vaihteluihin, esittelevät luontoon perustuvaa sopeutumista käytännössä.
  • Ennallistaminen tuo useita sivuhyötyjä: Kun suo on kostutettu uudelleen, se voi poistaa jopa 18 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Biologinen monimuotoisuus on elpymässä noin 300 kasvin ja yli 140 lintulajin avulla, kun taas sivusto tarjoaa jäähdytystä, veden sääntelyä ja esteettömiä luontopolkuja, jotka kaikki parantavat sosiaalista ja ilmastokestävyyttä.

Tietoa alueesta

Tallinna on Viron pääkaupunki, joka sijaitsee Suomenlahden pohjoisrannikolla Itämeren alueella. Tallinnan pinta-ala on noin 159,2 km2, ja se on Viron suurin kaupunki. 1.5.2025 kaupungissa oli 461 094 asukasta eli lähes kolmannes maan väestöstä. Kaupunki sijaitsee Pohjois-Viron kalkkikivitasangolla, jossa on vaihteleva jäätikkötasankojen maasto, matala rantaviiva ja porrastettu helpotus. Sen maisemassa on laajoja metsiä, kosteikkoja ja monipuolisia elinympäristöjä. Yli 13 prosenttia Tallinnan alueesta on luonnonsuojelun piirissä, ja se muodostaa hyvin yhteenliitetyn vihreän verkoston, joka tukee biologista monimuotoisuutta ja parantaa ilmastokestävyyttä. Pohjois-Viro tunnetaan jäätiköiden muokkaamista suurista soista ja soista – muun muassa Pääskülan suosta. Tallinnan rannikolla vallitsee kostea ja viileä ilmasto, jossa vuodenaikojen äärilämpötilat ovat suhteellisen pieniä manneralueisiin verrattuna. Talvet ovat tyypillisesti kylmiä ja lumisia, kun taas kesät ovat leutoja, mikä heijastaa kaupungin asemaa meri- ja mannerilmaston välisellä siirtymävyöhykkeellä.

Ilmastouhkat

Kahden viime vuosikymmenen aikana äärimmäinen kuumuus on lisääntynyt Virossa huomattavasti, ja viisi lämpimintä vuotta ovat olleet ennätykselliset vuosina 2008–2024. Viimeisten 60 vuoden aikana niiden päivien määrä, joiden lämpötila on yli 30 °C, on kasvanut lähes yhdeksällä päivällä vuodessa. Helleaaltojen kesto on nyt noin viikko pidempi kuin 1900-luvun puolivälissä. Uudessa tutkimuksessa todetaan, että Itämeren helleaaltotaajuus on noin kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmastomallit ennustavat entistä vahvempaa kasvua tulevaisuudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan vuoteen 2030 ulottuvan kehityssuunnitelman (2015) mukaan ilmastomalleissa ennustetaan entistä vahvempaa kasvua tulevaisuudessa. keski- ja huipputason skenaarioissa helleaaltojen odotetaan yleistyvän ja voimistuvan Virossa merkittävästi vuosisadan puoliväliin mennessä, ja kesät ovat paljon nykyistä lämpimämpiä.

Viime vuosikymmeninä Viron sade- ja lumisateet ovat hieman lisääntyneet. Edellisiin vuosikymmeniin (1961–1990) verrattuna kokonaissademäärä on kasvanut keskimäärin noin 6 prosenttia. Talvet ovat muuttuneet paljon kosteammiksi, kun taas syksyt ovat hieman kuivempia. Lyhyet rankkasateet ovat yleistyneet ja voivat johtaa tulviin. Ennusteiden mukaan sademäärä kasvaa tulevaisuudessa vielä enemmän, mahdollisesti noin 20 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Suurin osa tästä kasvusta tapahtuu todennäköisesti talvella, kun taas kesäsateet voivat vähentyä. Kun sataa voimakkaasti lyhyessä ajassa, kaupunkitulvien riski kasvaa, varsinkin jos kaupungin viranomaiset eivät päivitä hulevesijärjestelmiä ylimääräisen veden käsittelemiseksi.

Ennusteiden mukaan äkilliset tulvat – äkilliset paikalliset tulvat rankkasateiden jälkeen – yleistyvät myrskyjen lisääntyessä.

Figure 1: Figure 1: Temperature change in Tallinn relative to the average of 1961-2010 [ºC]. Image Credit: #ShowYourStripes.

Ihmisten osallistaminen, luonnon ennallistaminen, yhdessä sopeutuminen

Pääskülan suon ennallistamisella puututaan keskeisiin kaupunkien ilmastoriskeihin – helleaaltoihin, rankkasateisiin ja hiilipäästöihin – skaalautuvan luontopohjaisen ratkaisun avulla. Se myös vahvistaa paikallista biologista monimuotoisuutta, vähentää paloriskiä ja toimii ulkoilmaluokkana ilmastotietoisuuden lisäämiseksi. Toimenpiteet osoittavat, miten kohdennetuilla, näyttöön perustuvilla toimilla huonontuneilla kaupunkiturvemailla voidaan lieventää useita ilmastoriskejä. Tärkeää on, että ennallistamisalue toimii myös hulevesipuskurina lähellä sijaitseville hulevesille, mikä auttaa hidastamaan virtaamia ja vähentämään äkillisten tulvien voimakkuutta. Tallinnan eteläreunalla sijaitseva suon turve toimi lämmityksen ja maatalouden resurssina yli puoli vuosisataa. Sen jälkeen, kun turpeenotto päättyi 1960-luvulla, voimakkaasti arpeutunut maisema, jossa on laaja kuivatusjärjestelmä, on myötävaikuttanut hiilipäästöihin, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, turvemaan luonnolliseen metsitykseen, joka aiheuttaa suoasiantuntijoiden vähenemisen ja metsälajien siirtymisen, ja lisääntynyt paloriski siitä lähtien.


Vuosina 2020–2025 Tallinnan kaupunki on yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa ennallistanut 47 hehtaaria huonontunutta turvemaata. Keskeisenä toimena oli 64 ojan sulkeminen turvepadoilla. Niiden asianmukaisen sijainnin määrittäminen perustui hydrologiseen mallinnukseen ja maatutkimuksiin. Toimenpiteellä pyrittiin nostamaan ja vakauttamaan vedenpintaa lähellä pintaa (0–20 cm) luoden olosuhteet turpeen kertymiselle ja hiilen pitkäaikaiselle varastoinnille. Kasvillisuuden seuranta ja alueen suunnittelu tukivat erityisesti Sphagnum-sammaleiden paluuta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä hiilidioksidin poistamisessa.

Figure 2: Planned locations and types of dams under the hydrological restoration plan for the Pääsküla Bog nature reserve. Image Credit: ELF Ring OÜ, 2021.

Samanaikaisesti projektiryhmä otti käyttöön mukautuvan infrastruktuurin varmistaakseen ympärivuotisen julkisen saatavuuden ja ekologisen yhteensopivuuden kelluvien jalkakäytävien ansiosta, jotka selviytyvät vaihtelevasta vedenkorkeudesta. Patosuunnittelu toimii yhdessä aktiivisten majavapopulaatioiden kanssa, jotka luonnollisesti saapuivat.

Tieteellisten arvioiden mukaan suon uudelleenvesittäminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 0,8–3 tonnia hehtaaria kohti vuodessa. Lyhyen aikavälin metaanipäästöt voivat lisääntyä alhaisen happipitoisuuden ja vesipulan vuoksi, mutta pitkän aikavälin ilmastomallinnus osoittaa, että vältetyt hiilidioksidipäästöt kompensoivat tämän. Vain kahden vuosikymmenen kuluessa alueesta voisi tulla nettohiilinielu, ja seuraavien 50 vuoden aikana ekosysteemit olisivat voineet elpyä täysin.

Figure 3: Volunteer school students at the 2023 Pääsküla Bog workday together with Karmo Kuri, District Mayor of Nõmme; Lauri Klein, workday organiser and environmental protection expert; and workday leader Aleksander Tukk. Image Credit: Tallinn City Government.

Yksi tärkeimmistä näkökohdista on, että sopeutumistoimet noudattavat osallistavaa prosessia. Laadittuaan Pääskülan suoluonnonsuojelualueen hoitosuunnitelman julkisen osallistamisprosessin avulla paikalliset ja viranomaiset sopivat kahdesta keskeisestä näkökohdasta: kaikkien olemassa olevien kävelyreittien on oltava esteettömiä, ja kaikki suon ennallistamistoimet on tehtävä käsin ilman raskaita koneita. Yli 400 vapaaehtoista – mukaan lukien asukkaat, opiskelijat ja luontoryhmät – osallistui patojen rakentamiseen, haitallisten vieraslajien poistamiseen ja ympäristökasvatuspäiviin. Hanke ei ole pelkästään investointi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaan myös yhteinen yhteisön toimi kaupunkien elämänlaadun parantamiseksi.
Pääskülan suon
ennallistamisella puututaan keskeisiin kaupunkien ilmastoriskeihin – helleaaltoihin, rankkasateisiin ja hiilipäästöihin – skaalautuvan, luontoon perustuvan ratkaisun avulla. Se myös vahvistaa paikallista biologista monimuotoisuutta, vähentää paloriskiä ja toimii ulkoilmaluokkana ilmastotietoisuuden lisäämiseksi. Näin ollen se kuvastaa Tallinnan laajempaa sitoutumista ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on linjassa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian ja Viron kansallisen ilmastopolitiikan kanssa.

Pääskülan suon luonnonsuojelualue on yksi Tallinnan rikkaimmista ja omaleimaisimmista viheralueista. Ennallistamalla sen emme ainoastaan lievennä ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vaan tarjoamme myös harvinaisen mahdollisuuden luontokasvatukseen ja kaupunkien erämaakokemukseen. Meillä on sekä mahdollisuus että vastuu säilyttää ja ennallistaa nämä maisemat siellä, missä se on vielä mahdollista.

Jüri-Ott Salm, projektipäällikkö, Viron luontorahaston (ELF) kosteikko-ohjelmakoordinaattori

Strateginen tausta

Pääskülan suon ennallistaminen sisältyy Tallinnan kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaan (2021), jossa esitetään kaupungin tie kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmassa yksilöidään luontoon perustuvat ratkaisut keskeiseksi lähestymistavaksi ilmastoon liittyvien riskien vähentämiseksi, biologisen monimuotoisuuden parantamiseksi ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.

47 hehtaarin huonontuneen turvemaan uudelleenvesittämisellä edistetään useita ensisijaisia aloja:

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – äärimmäisistä sateista, kuivuudesta ja maastopaloista aiheutuvien riskien vähentäminen.
  • Ilmastonmuutoksen hillitseminen – kuivatetusta turvemaasta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
  • Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut – luontotyyppien ennallistaminen ja ekologinen kytkeytyneisyys.
  • Yhteisön osallistuminen – asukkaiden aktivoiminen vapaaehtoistoiminnan ja ympäristökasvatuksen avulla.

Ennallistamisella tuetaan Tallinnan laajempia pyrkimyksiä integroida vihreää infrastruktuuria, suojella kaupunkiekosysteemejä ja edistää osallistavaa ja luontoon perustuvaa ilmastohallintoa.

Tiivistelmä

Pääskülan suon ennallistaminen osoittaa, miten luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää kaupunkien ilmastoriskejä ja tukea pitkän aikavälin selviytymiskykyä. Tallinna paransi vedenpidätystä, vähensi tulva- ja paloriskiä ja palautti ekologisen tasapainon kastelemalla 47 hehtaaria huonontunutta turvemaata uudelleen ja sulkemalla 64 ojaa. Alueen odotetaan muodostuvan nettohiilinieluksi kahden vuosikymmenen kuluessa, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain jopa kolme tonnia hehtaaria kohti. Hankkeeseen osallistui yli 400 vapaaehtoista, mikä teki hankkeesta yhteisen kansalaistoiminnan. Ennallistaminen tukee Tallinnan ilmastotavoitteita ja heijastaa laajempia biologista monimuotoisuutta ja sopeutumista koskevia EU:n ja kansallisia strategioita.

Lisätietoja

Yhteydenotto

Tallinn Urban Environment and Public Works Department

Email: meelis.uustal@tallinnlv.ee

Avainsanat

Ilmastovaikutukset

Äärimmäinen lämpö, Myrskyt, Tulvat

Sopeutumisalat

Vesihuolto, Urban, Biologisen monimuotoisuuden suojelu

Keskeiset yhteisön järjestelmät

Ekosysteemit ja luontopohjaiset ratkaisut, Vesihuolto, Terveys ja hyvinvointi

Maat

Estonia

Rahoitusohjelma

National Funding

Vastuuvapauslauseke Tämän mission verkkosivuston sisällön
ja linkit kolmansien osapuolten kohteisiin on laatinut Ricardon johtama MIP4Adapt-tiimi Euroopan unionin rahoittaman sopimuksen CINEA/2022/OP/0013/SI2.884597 mukaisesti, eivätkä ne välttämättä vastaa Euroopan unionin, CINEAn tai Climate-ADAPT-alustan isäntänä toimivan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) sisältöä ja linkkejä. Euroopan unioni, CINEA tai ETA eivät ota vastuuta näiden sivujen tiedoista tai niiden yhteydessä.

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.