Uutisarkisto

Euroopan komissio on julkaissut viimeisimmän EU Agricultural Outlook -raporttinsa, jossa esitetään EU:n maatalousmarkkinoiden ennusteet vuoteen 2035 saakka. Raportissa kuvataan tuottavuuden jatkuvaa kasvua sopeutumalla ilmastonmuutokseen ja tunnustamalla odotettu muutos tuotantopanosten saatavuudessa ja kohtuuhintaisuudessa.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) esitti ehdotuksen luonnonkatastrofiriskejä koskevasta tietoisuus- ja ennaltaehkäisyvälineestä, jonka tarkoituksena on auttaa kiinteistöjen omistajia vähentämään rakennustensa alttiutta äärimmäisille sääilmiöille, rajoittamaan mahdollisia menetyksiä ja viime kädessä parantamaan Euroopan pitkän aikavälin kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta.

Euroopan komissio on julkaissut väliarvioinnin EU4Health-ohjelmasta, joka on kaikkien aikojen suurin ja kunnianhimoisin EU:n terveysalan rahoitusohjelma. EU4Health-ohjelman määrärahat vuosina 2021–2027 ovat 4,6 miljardia euroa, ja se on edistänyt merkittävästi EU:n covid-19-pandemian jälkeistä elpymistä tukemalla jäsenvaltioita häiriönsietokykyisempien ja helpommin saatavilla olevien terveydenhuoltojärjestelmien rakentamisessa ja kriisivalmiuden ja -toimien vahvistamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimien kattavassa analyysissä tämä EU:n raportti paljastaa, että maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat edistyneet merkittävästi ilmastouhkien ja -haavoittuvuuksien torjumisessa maailmanlaajuisesti ja että niillä on ollut merkittäviä haasteita. Äärimmäinen kuumuus, kuivuus ja tulvat on tunnistettu yleisiksi ilmastoriskeiksi. Erityisesti vain 67 prosentissa suuririskisistä vaaroista on toteutettu vastaavia sopeutumistoimia. Havaittujen riskien ja toimien toteuttamisen välillä on edelleen huomattava kuilu erityisesti haavoittuvilla aloilla ja haavoittuvissa väestöryhmissä. Poliittisia päättäjiä kehotetaan kuromaan tämä kuilu umpeen ilmastovaikutusten sietokyvyn parantamiseksi.

Tämä EU:n rahoittaman Land4Climate-hankekonsortion laatima interaktiivinen opas on tarkoitettu ammattilaisille, kuten kunnille, paikallisviranomaisille ja julkishallinnon virastoille. Sen tavoitteena on auttaa niitä toteuttamaan pienimuotoisia NbS-toimenpiteitä, joilla etsitään vaihtoehtoista tai täydentävää rahoitusta julkisten tukien lisäksi.

Helleaallot, kuivuus ja tulvat vaikuttivat noin neljäsosaan EU:n alueista kesällä 2025. Mannheimin yliopiston Sehrish Usmanin ja Euroopan keskuspankin taloustieteilijöiden uusi laajennettu tutkimus osoittaa, että tappiot ovat arviolta 43 miljardia euroa pelkästään vuonna 2025 ja yhteensä 126 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Tutkijat kehottavat lisäämään investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kuten kaupunkien lämpösuojaukseen ja parempaan vesihuoltoon.

Vuonna 2023 tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 97 Euroopan aluetta, 70 aluetta ilmoitti, että ilmastotietojen ja tieteellisen tiedon puute oli yksi niiden suurimmista tehokkaan sopeutumisen esteistä. Climate-KIC selittää, miten maanhavainnointiin perustuvat ilmastopalvelut voivat auttaa.

Tässä äskettäin julkaistussa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) laatimassa oppaassa annetaan vaiheittaisia ohjeita riski- ja haavoittuvuusarvioinnin laatimiseksi. Riski- ja haavoittuvuusarviointi on keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelua. Tässä prosessissa yhdistetään tieteellistä tietoa ja paikallista tietämystä ilmastoriskien arvioimiseksi, vaarojen tunnistamiseksi, haavoittuvuuksien arvioimiseksi ja yhteisön sopeutumiskyvyn määrittämiseksi. Ohjekirja on linjassa IPCC:n kehyksen kanssa, ja se auttaa kaupunkeja osallistamaan sidosryhmiä ja valitsemaan asianmukaisia välineitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

EU:n rahoittamaan HORIZON-MISS-2024-CLIMA-01-ehdotuspyyntöön saatiin 79 ehdotusta. Valituista 19 hankkeesta 17 on nyt muuttunut avustussopimuksiksi Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston (CINEA) kanssa. Osana tätä ehdotuspyyntöä on tähän mennessä jaettu lähes 113 miljoonan euron määrärahat, joilla on tarkoitus toteuttaa innovatiivisia ja vaikuttavia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Artelian julkaisemassa uudessa artikkelissa esitellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa, joka on innovatiivinen menetelmä osallistavan hallinnon ja monialaisen yhteistyön tukemiseksi ilmastoriskien hallinnassa. Alun perin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman C2IMPRESS-hankkeessa kehitetyt PPCP Labs -laboratoriot, joita nyt testataan MED-IREN-hankkeessa, kokoavat yhteen viranomaisia, yksityisiä toimijoita ja kansalaisyhteiskuntaa luomaan yhdessä paikallisesti perusteltuja sopeutumistoimia. Tällä lähestymistavalla pyritään vahvistamaan luottamusta, vastuuvelvollisuutta ja osallistavuutta selviytymiskyvyn suunnittelussa. Artikkelissa tuodaan esiin pilottikohteista saatuja kokemuksia ja keskustellaan seuraavista vaiheista, jotka koskevat laajempaa soveltamista Euroopan alueilla. 

Saksan ympäristökeskuksen (UBA) rahoittamalla tutkimushankkeella pyrittiin parantamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien politiikan välineiden ennakkoarviointimenetelmää APA IV:n tukemiseksi. Yhteistyössä viranomaisten verkoston kanssa kehitettiin monikriteerinen lähestymistapa, jossa keskitytään vaikuttavuuteen, kustannuksiin, kestävyyteen ja vuorovaikutukseen. Menetelmää sovellettiin onnistuneesti, ja sen pohjalta annettiin yhteisiä toimintapoliittisia suosituksia ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevälle ministeriöiden väliselle työryhmälle. Raportissa esitetään yhteenveto menetelmän kehittämisen, testauksen ja soveltamisen lähestymistavasta ja tuloksista sekä hahmotellaan vaihtoehtoja tulevalle tarkennukselle. Raportti on saksaksi, mutta se sisältää laajan englanninkielisen yhteenvedon.

Päivitetyt maaprofiilit antavat tiiviin yleiskuvan siitä, miten Euroopan maat suunnittelevat ja toteuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista vuoden 2025 hallintoasetuksen (GovReg) raportoinnin perusteella. Tutki sopeutumispolitiikkoja ja -toimia, hallintoa, hyviä käytäntöjä, osaamisfoorumeita ja muuta interaktiivisen kartan avulla ja tutustu virallisiin tietoihin ja asiakirjoihin - kaikki yhdessä paikassa. Käytännön resurssi kaikille, jotka työskentelevät sopeutumisen parissa eri puolilla Eurooppaa.

Hiljattain julkaistu OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development) Global Drought Outlook tarjoaa maailmanlaajuisen arvion kuivuusriskistä, vaikutuksista ja politiikasta ilmastonmuutoksen yhteydessä. Raportissa arvioidaan myös kansainvälisten kokemusten ja hyvien käytäntöjen pohjalta, miten maat voivat vahvistaa kuivuuden hallintaa muuttuvassa ilmastossa, tarjota käytännön ratkaisuja tappioiden minimoimiseksi, rakentaa pitkän aikavälin selviytymiskykyä ja tukea sopeutumista kuivempaan tulevaisuuteen.

Slovakia isännöi uutta alueellista YK:n asuinyhdyskuntakeskusta osana maailmanlaajuista SURGe-aloitetta (Sustainable Urban Resilience for the Next Generation). Keskus koordinoi toimia kaikkialla Euroopassa kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vahvistaa yhteistyötä YK:n elinten, Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten kumppaneiden välillä. SURGe-hankkeessa maat voivat pyytää teknisiä konsultointipalveluja. Lisäksi otetaan käyttöön erityinen verkkoportaali, jolla helpotetaan tietämyksen jakamista hankkeiden ja alojen välillä.

Irlannin kansallisessa ilmastonmuutosriskien arvioinnissa (National Climate Change Risk Assessment, NCCRA) 2025 esitetään kattava katsaus maan kiireellisimpiin ilmastoon liittyviin riskeihin ja uusiin mahdollisuuksiin. Kansallisen sopeutumissuunnittelun tueksi laaditussa arvioinnissa yksilöidään 115 ilmastoriskiä, joista 43:a pidetään merkittävinä eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, infrastruktuurissa, biologisessa monimuotoisuudessa ja taloudessa. Siinä korostetaan myös viittä mahdollista mahdollisuutta, jotka johtuvat ilmasto-olosuhteiden ennustetuista muutoksista. NCCRA korostaa tulvien, helleaaltojen, kuivuuden ja rannikoiden eroosion aiheuttamia kasvavia uhkia ja korostaa, että tarvitaan kiireellisesti koordinoituja toimia selviytymiskyvyn parantamiseksi ja muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseksi.

Euroopan vesihuoltoa ei ole vielä mukautettu riittävästi ilmastonmuutoksesta ja liiallisesta hyödyntämisestä johtuviin nopeisiin ja laajamittaisiin muutoksiin, ja tämä on uhka vesivarmuudelle. Euroopan ympäristökeskuksen katsauksessa tarkastellaan mahdollisia vedensäästöjä, joita voitaisiin saavuttaa Euroopan keskeisillä talouden aloilla vesitehokkuuden parantamiseksi ja veden saatavuuteen liittyvien kasvavien epävarmuustekijöiden käsittelemiseksi.

Keskeisillä talouden aloilla voidaan saavuttaa merkittäviä vedensäästöjä uusilla toimenpiteillä, jotka ovat olennaisen tärkeitä Euroopan unionin vesiresilienssin parantamiseksi. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) selvityksen mukaan talouden aloilla, joilla vedenottotasot ovat korkeimmat, on myös mahdollista säästää eniten vettä.

CDP ja Euroopan ympäristökeskus (EEA) kutsuvat paikallis- ja alueviranomaiset, erityisesti sopeutumista koskevan EU:n mission allekirjoittajat, saattamaan päätökseen vuoden 2025 CDP-kyselyn.

Ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet ja teknologian kehitys edistävät yhä monimutkaisempaa riskiympäristöä kaikkialla Euroopassa. Nämä riskit voivat levitä ja olla vuorovaikutuksessa eri alojen välillä, mikä voimistaa tai pahentaa toistensa vaikutuksia niiden kehittyessä. Yhteinen tutkimuskeskus analysoi 47 riskiä, jotka kattoivat luonnolliset, teknologiset, yhteiskunnalliset ja geopoliittiset alat, ja peräänkuulutti ennakoivaa hallintoa.

Kosteikot tarjoavat ihmisille ja luonnolle kriittisiä palveluja, kuten tulvien torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden tukemista. Ne kuitenkin vähenevät edelleen saastumisen, maankäytön muutoksen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Tätä taustaa vasten Ranskan ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriön ja Seine-Normandy Water Agencyn koordinoimassa pilottihankkeessa tutkitaan, miten luonnon monimuotoisuutta koskevat sertifikaatit voivat tarjota uuden väylän vapaaehtoisten suojelutoimien tukemiseen ja tunnustamiseen.

Muun muassa saastuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat yhä enemmän paineita vesihuoltoon kaikkialla EU:ssa. Useat EU:n Life-hankkeet, joilla vähennetään saastumista ja luodaan kosteikkoja, tukevat Euroopan komission äskettäin julkaiseman EU:n vesiresilienssistrategian täytäntöönpanoa. Strategialla pyritään ennallistamaan ja suojelemaan vesihuoltoa, rakentamaan vesiälykäs talous ja varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus saada puhdasta ja kohtuuhintaista vettä. Olennainen osa on lähde merelle -lähestymistapa, jossa otetaan huomioon saastumisen vaikutus koko vesijärjestelmään.

Rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän verkoston (Network for Greening the Financial System, NFS) uusien lyhyen aikavälin skenaarioiden mukaan äärimmäiset sääilmiöt voisivat seuraavien viiden vuoden aikana vaarantaa jo 5 prosenttia euroalueen taloudellisesta tuotoksesta. Sabine Mauderer (Deutsche Bundesbank) ja Livio Stracca (EKP) kirjoittivat blogin ilmastoriskien katoamisesta.

Euroopan komission ilmastotoimien pääosasto julkaisi luotettavaa tietoa äärimmäisistä sääilmiöistä ja niiden yhteyksistä ilmastonmuutokseen. Tarkkojen tietojen, koordinoitujen toimien ja oikeiden investointien – erityisesti häiriönsietokyvyn, puhtaan energian ja luontopohjaisten ratkaisujen – avulla Eurooppa voi vähentää riskejä, suojella ihmishenkiä ja rakentaa vahvempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta.

Työntekijöiden suojelemiseksi lämpöriskeiltä Ranskan työnantajien on otettava käyttöön uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä 1. heinäkuuta 2025 alkaen. Toukokuun 27. päivänä 2025 annettu asetus sisältää luettelon toimenpiteistä, jotka työnantajan on toteutettava, kuten työprosessien mukauttaminen, makean juomaveden tarjonnan lisääminen ja lämmönvähennyskoulutuksen tarjoaminen.