Uutisarkisto

EU:n rahoittamassa NEVERMORE-hankkeessa on kehitetty tieto- ja viestintätekniikan välineistö, joka yhdistää ilmastotieteen, sosioekonomiset tiedot ja sidosryhmien tietämyksen yhdennetyn ilmastonmuutoksen arvioinnin edistämiseksi. Avoimen saatavuuden työkalupakki sisältää luettelon tutkimustyökalun, tapaustutkimustyökalun, EU:n globaalin mittakaavan työkalun ja pelillistämistyökalun, joilla tuetaan skenaarioiden arviointia, politiikan priorisointia ja sidosryhmien oppimista. Työkalupakkia voidaan tarkastella myös erityisen MOOC-ohjelman kautta, joka on saatavilla hankkeen verkkosivustolla.

Joulukuun 2025 ja helmikuun 2026 välisenä aikana Euroopan komissio kutsui kansalaisia, yrityksiä, viranomaisia ja muita organisaatioita osallistumaan julkiseen kuulemiseen tulevasta kehyksestä, jossa määritetään, miten Eurooppa valmistautuu ja reagoi ilmastonmuutokseen. Kuulemisen tulokset on nyt julkaistu komission verkkosivustolla (huomautus: Selaa alaspäin ladataksesi tulosasiakirjat).

Seuraavan Saksan ilmastoriskien arvioinnin valmistelemiseksi Saksan ilmastovaikutusketjuja on päivitetty ja virtaviivaistettu. Nämä vaikutusketjut muodostavat keskeisen metodologisen perustan riskinarvioinnille ja tunnistavat mahdolliset ilmastovaikutukset, niihin vaikuttavat tekijät ja ilmastovaikutusten väliset suhteet. Raportti sisältää yhteenvedon selityksistä englanniksi.

Rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevä keskuspankkien ja valvontaviranomaisten verkosto (NGFS) on laatinut yhteistyössä G7-ryhmän puheenjohtajavaltion Ranskan kanssa raportin, jossa analysoidaan äärimmäisten sääilmiöiden makrotaloudellisia ja rahoituksellisia vaikutuksia, niiden leviämiskanavia ja kansainvälisiä heijastusvaikutuksia. Raportti sisältää sekä koko tekstin että korkean tason visuaalisen yhteenvedon.

Ilmasto-olosuhteiden muutokset vaikuttavat yhä enemmän maailman maataloustuotantoon. Pitkittynyt kuivuus, maaperän kosteuden muutokset tai useammin toistuvat ja voimakkaammat tulvat aiheuttavat paineita viljelykasveille, kastelujärjestelmille ja maanhoitokäytännöille. Jotta voitaisiin mitata, onko sopeutuminen käynnissä, OECD kehitti 17 indikaattoria, joilla arvioidaan maiden edistymistä maataloustuotannon sopeutumisessa. Indikaattoreilla voidaan sekä arvioida saavutettua edistystä että tunnistaa jäljellä olevat sopeutumistarpeet ja toimintapoliittiset puutteet.

Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S) ja Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) kokoaman European State of the Climate Report -raportin mukaan vähintään 95 prosenttia Euroopasta kärsi keskimääräistä korkeammista vuotuisista lämpötiloista vuonna 2025. Raportissa korostetaan, että Eurooppa lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, mikä tekee siitä nopeammin lämpenevän maanosan. Artikkeli sisältää koko raportin sekä interaktiivisen katsojan.

Kaupunkien viheralueet parantavat elämänlaatua, lieventävät korkeita lämpötiloja, lämpösaarekkeita, melusaastetta ja huonoa ilmanlaatua. Euroopan komission yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston kanssa tekemässä tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että alle 15 prosentilla Euroopan kaupunkiväestöstä on täysi pääsy viheralueille viherryttämisperiaatteen 3–30–300 mukaisesti. Tulokset paljastavat myös, että vauraammilla asuinalueilla on huomattavasti korkeampi puupeite ja läheisyys luontoon kuin alemman tulotason alueilla.

Tukholman kansainvälisen vesi-instituutin (SIWI) mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen riippuvat siitä, miten vesijärjestelmiä hallinnoidaan. Tässä toimintapoliittisessa katsauksessa esitetään viisi ensisijaista muutosta, joilla siirrytään hajanaisista lähestymistavoista johdonmukaisempaan ja tehokkaampaan vesihallintoon. Yhdessä nämä muutokset tarjoavat käytännön kehyksen vesijärjestelmien toiminnan yhdenmukaistamiseksi politiikan, rahoituksen ja täytäntöönpanon organisoinnin kanssa johdonmukaisuuden vahvistamiseksi, investointien yhdenmukaistamiseksi ja laajamittaisen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Metsäpalot ovat polttaneet metsiä eri puolilla Eurooppaa viime vuosina, mutta laiduntavan karjan huolellinen sijoittaminen riskialttiille alueille voi vähentää sen alttiutta tulipaloille, kuten kaksi Life-hanketta on havainnut. Peltometsäviljelynä tunnettu lähestymistapa sallii nautaeläinten, lampaiden tai vuohien vaeltaa puiden välillä, missä ne syövät ja polkevat kasvillisuutta, joka voisi tarjota polttoainetta metsäpalolle.

Lähes 8 000 tulipaloa 25:ssä EU:n 27 jäsenvaltiosta aiheutti 1 079 538 palanutta hehtaaria. Tämä on EU27:n kaikkien aikojen suurin palanut alue sitten vuoden 2006, lähes kaksinkertainen vuosien 2006–2024 keskiarvoon verrattuna. Kausi 2025 kuvastaa selkeää suuntausta: Aikaisempi alku, tiheämmät ja voimakkaammat helleaallot ja tulipalot, jotka saavuttavat historiallisesti havaittuja korkeampia leveysasteita.

EU:n rahoittaman LandShift and Metabolic Institute -hankkeen kehittämä NbS Library on interaktiivinen alusta, joka perustuu toteutettujen NbS-tapausten järjestelmälliseen tunnistamiseen ja kuratointiin kaikkialla Euroopassa. Kukin tapaus on luokiteltu ekosysteemityypin, maankäyttöhaasteen ja ratkaisumallin mukaan, jolloin käyttäjät voivat tutkia ja vertailla heidän erityistarpeisiinsa räätälöityjä vaihtoehtoja.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyön vahvistamiseksi luonnonkatastrofiriskejä koskevan näyttöön perustuvan tutkimuksen edistämisessä. Keskeisiä yhteistyöaloja ovat riskinarviointimenetelmien parantaminen sekä katastrofitappioita koskevien tietojen keruun ja analysoinnin parantaminen.

Turvemaa tarjoaa puskurin rankkasateita vastaan, varastoi vettä kuivuuskausia varten ja ne ovat luonnollisia ilmastointilaitteita. Saksassa toteutettavan uuden tukiohjelman tavoitteena on vesittää 90 000 hehtaaria maata lähivuosina. Rahoitus on suunnattu maanomistajille, maankäyttäjille sekä vesi- ja maaperäyhdistyksille.

Itävallan liittovaltion innovaatio-, liikkuvuus- ja infrastruktuuriministeriön (BMIMI) rahoittama 11 miljoonaa euroa on käytettävissä valmiuksien ja osaamisen kehittämiseen, jotta voidaan vahvistaa Itävallan kaupunkeja kaupunkien ilmastokestävyyttä edistävinä tekijöinä. Hakuaika päättyy syyskuussa 2026.

Merkittävässä kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin päivittäisiä lämpötila- ja kuolleisuustietoja Euroopassa ja todettiin, että lämmönehkäisysuunnitelmien täytäntöönpanoon liittyy äärimmäisestä kuumuudesta johtuvien ylikuolemien vähentäminen noin 25 prosentilla. Ne osoittavat, että varhaisvaroitusjärjestelmät, selkeä viestintä ja vaarassa olevien ihmisten suojelutoimenpiteet eivät ole vain hyviä käytäntöjä vaan mitattavissa olevan tehokkaita kansanterveysvälineitä lämpenevässä maailmassa.

Deltaresin ja Utrechtin yliopiston johtama uusi tutkimus paljastaa, että Euroopalla on paljon enemmän mahdollisuuksia nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista kuin yleensä tunnustetaan. Sen sijaan, että vastattaisiin vain silloin, kun ilmastoriskeistä tulee kiireellisiä, tutkimuksessa osoitetaan, miten poliittinen vauhti, julkinen tuki, resurssien saatavuus, teknologinen innovointi ja/tai rutiininomaiset ylläpitosyklit voivat nopeuttaa sopeutumistoimia.

EU:n rahoittamassa KNOWING-hankkeessa julkaistiin laajennettavissa oleva vaikutusvuorovaikutusmallikehys, joka kattaa liikenteen, energian kysynnän ja tarjonnan, mikroilmaston, terveyden, maankäytön ja tulvat. Yhdennetyn lähestymistavan avulla voidaan ottaa huomioon monialaiset takaisinkytkennät, aikaviiveet ja ilmastotoimien tahattomat sivuvaikutukset.

Koska maastopalot laajenevat, yleistyvät ja ovat tuhoisampia, Euroopan komissio esittää uuden integroidun lähestymistavan maastopaloriskien hallintaan, joka kattaa ennaltaehkäisyn, varautumisen, reagoinnin ja elpymisen. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa parantaa Euroopan kykyä selviytyä maastopalojen kasvavasta uhasta ja varmistaa eurooppalaisten ja ympäristön sekä sen infrastruktuurin ja kulttuuriperinnön vahvemman suojelun.

Ympäristö- ja ilmastoalan pohjoismaisen yhteistyöohjelman 2025–2027 täytäntöönpanon tukemiseksi pohjoismainen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva ohjelma (NCAP) hakee avustuksia pohjoismaisille yhteistyöhankkeille, joissa keskitytään sopeutumisinvestointeihin ja mahdollisuuksiin vähentää riskejä, luoda arvoa ja saada tehokasta rahoitusta tai ilmastonmuutoksen vaikutuksiin biologiseen monimuotoisuuteen ja mahdollisuuksiin lieventää niihin liittyviä riskejä. Hakuaika alkaa 8. huhtikuuta 2026 ja päättyy 24. toukokuuta 2026 klo 23.59 (Keski-Euroopan aikaa).

EU:n rahoittama REGILIENCE+-hanke on julkaissut sopeutumishankkeiden täytäntöönpanoa koskevan tarvearvioinnin tulokset. Siihen osallistui 147 sidosryhmää 27 maasta. Nämä havainnot tarjoavat selkeän etenemissuunnitelman paikallis- ja alueviranomaisten kohtaamista erityisistä haasteista ja vaatimuksista ja tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten EU:n missiohankkeissa voidaan paremmin räätälöidä ratkaisuja alueellisen ilmastokestävyyden tukemiseksi.

Maailman ilmatieteellisen järjestön uusimmassa ilmaston tilaa koskevassa raportissa todetaan, että maapallon ilmasto on enemmän epätasapainossa kuin koskaan aiemmin, koska kasvihuonekaasupitoisuudet johtavat ilmakehän ja valtamerten jatkuvaan lämpenemiseen ja jään sulamiseen. Nämä laajamittaiset muutokset ovat tapahtuneet muutaman vuosikymmenen kuluessa, mutta niillä on haitallisia vaikutuksia satojen – ja mahdollisesti tuhansien – vuosien ajan.

Euroopan komissio hyväksyi uudet ohjeet, joilla autetaan jäsenvaltioita mukauttamaan suojeltujen luontokohteiden Natura 2000 -verkostoa ilmastonmuutoksen kasvaviin paineisiin. Siinä annetaan suosituksia käytännön sopeutumistoimenpiteistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta kehyksestä Natura 2000 -verkoston hallinnoijille, kansallisille viranomaisille ja sidosryhmille, jotka vastaavat Euroopan arvokkaimpien luontotyyppien ja lajien suojelusta.

Puolan ilmasto- ja ympäristöministeriö on käynnistänyt ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan kansalliseen strategiaan liittyvän työn yhdessä sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman kanssa. Ministeriöiden välinen työryhmä analysoi tiettyjen alojen tarpeita. Kussakin 16 maakunnassa on mukana paikallishallintoja, ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja, kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä.

Haagin strategisen tutkimuksen keskuksen uusi raportti osoittaa, että ilmastoriskit, kuten lämpö, kuivuus ja maastopalot, vaikuttavat suhteettomasti Etelä- ja Kaakkois-Eurooppaan, kun taas tulvat vaikuttavat yhä enemmän Keski- ja Pohjois-Euroopan alueisiin. Nämä epätasaiset paineet johtavat sosioekonomisten erojen kasvuun erityisesti maataloudessa, infrastruktuurissa, terveydenhuollossa ja laajemmin taloudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi kuitenkin muuttaa riskin selviytymiskyvyksi.

Latviassa on otettu käyttöön uusi varhaisvaroitusjärjestelmä, jolla puututaan lumen sulamisesta ja rankkasateista johtuvaan kasvavaan tulvariskiin. Järjestelmä perustuu aiempaan Jelgavan kaupungissa toimivaan sensoripohjaiseen sovellukseen, ja se antaa hälytyksiä Zemgalen alueen asukkaille ja viranomaisille. Zemgale on tasainen alue, jolla on tiheä jokiverkosto. Se sai rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman IMPETUS-hankkeesta, ja se saavutettiin Jelgavan digitaalisen keskuksen, Zemgalen suunnittelualueen, Latvian ympäristögeologian ja -meteorologian keskuksen ja Itämeren ympäristöfoorumin yhteistyön ansiosta.