Uutisarkisto

Koska maastopalot laajenevat, yleistyvät ja ovat tuhoisampia, Euroopan komissio esittää uuden integroidun lähestymistavan maastopaloriskien hallintaan, joka kattaa ennaltaehkäisyn, varautumisen, reagoinnin ja elpymisen. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa parantaa Euroopan kykyä selviytyä maastopalojen kasvavasta uhasta ja varmistaa eurooppalaisten ja ympäristön sekä sen infrastruktuurin ja kulttuuriperinnön vahvemman suojelun.

EU:n rahoittama REGILIENCE+-hanke on julkaissut sopeutumishankkeiden täytäntöönpanoa koskevan tarvearvioinnin tulokset. Siihen osallistui 147 sidosryhmää 27 maasta. Nämä havainnot tarjoavat selkeän etenemissuunnitelman paikallis- ja alueviranomaisten kohtaamista erityisistä haasteista ja vaatimuksista ja tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten EU:n missiohankkeissa voidaan paremmin räätälöidä ratkaisuja alueellisen ilmastokestävyyden tukemiseksi.

Maailman ilmatieteellisen järjestön uusimmassa ilmaston tilaa koskevassa raportissa todetaan, että maapallon ilmasto on enemmän epätasapainossa kuin koskaan aiemmin, koska kasvihuonekaasupitoisuudet johtavat ilmakehän ja valtamerten jatkuvaan lämpenemiseen ja jään sulamiseen. Nämä laajamittaiset muutokset ovat tapahtuneet muutaman vuosikymmenen kuluessa, mutta niillä on haitallisia vaikutuksia satojen – ja mahdollisesti tuhansien – vuosien ajan.

Euroopan komissio hyväksyi uudet ohjeet, joilla autetaan jäsenvaltioita mukauttamaan suojeltujen luontokohteiden Natura 2000 -verkostoa ilmastonmuutoksen kasvaviin paineisiin. Siinä annetaan suosituksia käytännön sopeutumistoimenpiteistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta kehyksestä Natura 2000 -verkoston hallinnoijille, kansallisille viranomaisille ja sidosryhmille, jotka vastaavat Euroopan arvokkaimpien luontotyyppien ja lajien suojelusta.

Haagin strategisen tutkimuksen keskuksen uusi raportti osoittaa, että ilmastoriskit, kuten lämpö, kuivuus ja maastopalot, vaikuttavat suhteettomasti Etelä- ja Kaakkois-Eurooppaan, kun taas tulvat vaikuttavat yhä enemmän Keski- ja Pohjois-Euroopan alueisiin. Nämä epätasaiset paineet johtavat sosioekonomisten erojen kasvuun erityisesti maataloudessa, infrastruktuurissa, terveydenhuollossa ja laajemmin taloudessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi kuitenkin muuttaa riskin selviytymiskyvyksi.

Latviassa on otettu käyttöön uusi varhaisvaroitusjärjestelmä, jolla puututaan lumen sulamisesta ja rankkasateista johtuvaan kasvavaan tulvariskiin. Järjestelmä perustuu aiempaan Jelgavan kaupungissa toimivaan sensoripohjaiseen sovellukseen, ja se antaa hälytyksiä Zemgalen alueen asukkaille ja viranomaisille. Zemgale on tasainen alue, jolla on tiheä jokiverkosto. Se sai rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman IMPETUS-hankkeesta, ja se saavutettiin Jelgavan digitaalisen keskuksen, Zemgalen suunnittelualueen, Latvian ympäristögeologian ja -meteorologian keskuksen ja Itämeren ympäristöfoorumin yhteistyön ansiosta.

Uusin Climate-ADAPT-hakuavustinpäivitys tuo mukanaan useita parannuksia, jotka on suunniteltu parantamaan suorituskykyä, luotettavuutta ja käyttökokemusta. Tärkeimpiä uusia ominaisuuksia ovat DeepResearch-ominaisuudet, jotka mahdollistavat kattavammat vastaukset, monivaiheinen päättely ja Fact Check AI, joka tarjoaa enemmän vakautta ja luotettavuutta.

Norjan ympäristökeskus on yhdessä lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden osaston kanssa tilannut kattavan kirjallisuuden kartoituksen ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden välisistä yhteyksistä. Raportti, jota hyödynnetään Norjan tulevassa kansallisessa ilmastohaavoittuvuusarvioinnissa, osoittaa, että ilmastoon liittyvät tapahtumat yleensä syventävät olemassa olevaa eriarvoisuutta. Raportti on laadittu norjaksi, mutta se sisältää englanninkielisen yhteenvedon ja keskeiset havainnot.

Tässä raportissa kootaan yhteen tulokset hankkeesta ”Kuntien tutkimus: Missä kunnat ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja miten ne saapuvat monitoimisiin ja muutosvoimaisiin sopeutumisratkaisuihin?”, annetaan ohjeita siitä, miten kuntien sopeutumista voidaan vahvistaa Saksassa, ja yksilöidään tulevia tutkimustarpeita. Raportti on saksaksi, mutta siinä on laaja englanninkielinen yhteenveto.

ETA:n hallintoneuvosto hyväksyi virallisesti Moldovan tasavallan ETA:n yhteistyömaaksi ja Eionetin. Tämä kuvastaa ETA:n ja Moldovan tasavallan tiiviimpää yhteistyötä ympäristönsuojelun alalla, mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Climate-ADAPT-resurssit ja -palvelut kattavat vähitellen koko maan.

EU:n rahoittamassa LAND4CLIMATE-hankkeessa on julkaistu kaksi uutta toimintapoliittista katsausta, joissa korostetaan, että luontoon perustuvien ratkaisujen laajentaminen yksityiselle maalle edellyttää pitkäaikaisen luottamuksen rakentamista maanomistajiin, hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen yksinkertaistamista, selkeiden taloudellisten kannustimien tarjoamista ja paikallisten teknisten valmiuksien vahvistamista, jotta voidaan siirtyä hajanaisista toimista järjestelmällisempään ja tehokkaampaan täytäntöönpanoon.

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) uusi katsaus osoittaa, että kohdennettujen investointien, vahvemman hallinnon sekä ilmastoriskien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen paremman seurannan avulla Eurooppa voi siirtyä reaktiivisesta kriisinhallinnasta ennakoivaan selviytymiskykyyn – maatilojen tulojen vakauttamiseen ja maatalouden pitkän aikavälin tuottavuuden turvaamiseen.

Euroopan ympäristökeskus kehittää parhaillaan uutta Navigator-välinettä, jolla edistetään Euroopan komission laatimaa Euroopan ilmastokestävyyttä ja riskinhallintaa koskevaa yhdennettyä kehystä. Climate-ADAPT-sivustolla isännöity Navigator auttaa käyttäjiä kaikkialla EU:ssa löytämään ja käyttämään helpommin ilmastonmuutokseen sopeutumisen välineitä. Ota lyhyt kyselymme 30. maaliskuuta 2026 mennessä auttaaksesi meitä suunnittelemaan tarpeisiisi sopivan Navigatorin.

Climate-ADAPT-tapaustutkimusluetteloa täydennettiin Portugalin koko hallinnon kattavalla metsäpalojen hallintaa koskevalla kansallisella tapaustutkimuksella. Se osoittaa, että Portugalissa on otettu käyttöön integroitu maaseudun palonhallintajärjestelmä, jolla suojellaan ihmisiä ja omaisuutta ja tuetaan samalla maaseudun kehittämistä. Se täydentää toista Ruotsin kansallista esimerkkiä, jossa pohditaan maastopalojen hallintaa ja ehkäisemistä ilmastonmuutosolosuhteissa Pohjois-Euroopassa.

Ilmasto- ja ympäristöministeriö, Puolan tasavalta, laati tapaustutkimuksen teknisistä toimista, joilla varmistetaan tieliikenteen toiminnan jatkuminen alueilla, joihin ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimakkaat sateet vaikuttavat, ja auttoi näin paikkaamaan ilmasto-ADAPT-tapaustutkimusluettelossa olevan aukon, jossa annetaan inspiroivia esimerkkejä käytännön sopeutumistoimista liikennealalla.

Analysoimalla yhdeksää myrskyä, jotka iskivät läntiselle Välimerelle alkuvuodesta 2026, kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että tiheästi asutuilla kaupunkikeskuksilla, erityisesti jos matkailuvetoinen kehitys on laajentunut tulvatasanteille sekä matalille, rapautuville rannikkokaupungeille, on huomattavasti suurempi altistuminen rankkasateille. Ennakkovaroituksen ja päättäväisen reagoinnin yhdistelmä auttoi rajoittamaan riskiyhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia.

Setúbal, joka on ollut kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaja vuodesta 2014, on investoinut rakenteelliseen tulvien ehkäisyyn. Kaupunkipuistoon integroitu kaksoisvedenpidätysallasjärjestelmä on nyt läpäissyt ensimmäisen todellisen stressitestinsä äärimmäisissä sadeolosuhteissa, mikä osoittaa sen tehokkuuden katastrofiriskien merkittävässä lieventämisessä.

Ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan uudessa raportissa ”Strengthening resilience to climate change – Recommendations for an effective EU adaptation policy framework” esitetään, miten EU voi vahvistaa lähestymistapaansa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kasvavien ja yhä systeemisempien ilmastoriskien edessä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen viitelämpenemispolku (TRACC) on nyt kirjattu Ranskan ympäristölakiin. Kehityspolun tavoitteet ja sen päivittämisen edellytykset määritellään 23. tammikuuta 2026 annetussa asetuksessa. Sitä täydennetään määräyksellä, jossa täsmennetään kehityspolun lämpenemistasot ja menettelyt, joilla Météo-Francen kansallinen ilmastovirasto asettaa vastaavat alueelliset ilmastoennusteet saataville.

Euroopan laajuisen tutkimuksen tulosten mukaan eurooppalaiset ovat hyvin huolissaan äärimmäisestä kuumuudesta ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten maastopaloista. Se havaitsi, että monet kansalaiset olivat myös huonosti valmistautuneita käsittelemään helleaaltojen, tulvien tai vesipulan kasvavaa esiintymistiheyttä ja laajuutta omissa kodeissaan. Eurooppalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden varmistaminen nopeasti muuttuvassa ilmastossa edellyttää ilmastovaikutusten ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen tähtäävien toimenpiteiden laajaa täytäntöönpanoa, kotitaloustason selviytymiskykyä parantavien toimenpiteiden kohtuuhintaisuutta ja viranomaisjohtoisten sopeutumistoimien oikeudenmukaista jakautumista.

Neljä uutta toimintapoliittista katsausta EU:n osarahoittamasta Ready4Heat-hankkeesta tarjoavat käytännön ohjeita kaupungeille. Selvityksissä muunnetaan Itävallan, Slovenian, Unkarin ja Saksan paikalliset pilottihankkeet selkeiksi suosituksiksi muille kunnille.

Euroopan komission rahoittamassa ja Slovakian ympäristöministeriön koordinoimassa teknisen tuen välinettä koskevassa hankkeessa saatiin keskeisiä havaintoja tukemaan Slovakian kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian päivittämistä sekä siihen liittyviä viestintä- ja valmiuksien kehittämistoimia. Kaikki tuotokset ovat saatavilla englanniksi Slovakian ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla verkkoalustalla.

Ruotsin metsävirasto (Skovstyrelsen) julkaisi toisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelmansa vuosiksi 2026-20230. Tähän viisivuotissuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla lisätään valvontaa ja kriisinhallintaa, varmistetaan, että metsät soveltuvat paikoilleen ja että niiden herkkyys myrskynhakkuille vähenee ja vaihtelu on suurta, ja vältetään ympäristölle ja muille yhteiskunnallisille arvoille ajan mittaan aiheutuvien vahinkojen lisääntyminen. Raportti on ruotsinkielinen ja sisältää englanninkielisen yhteenvedon.

Ensimmäinen eurooppalainen ilmastoriskien arviointi (EUCRA), joka julkaistiin vuonna 2024, on tärkeä osa Euroopan ilmastokestävyyttä ja riskinhallintaa koskevan yhdennetyn kehyksen näyttöpohjaa. EYK on nyt aloittanut toista laitosta (EUCRA-2) koskevan työn, joka on määrä julkaista vuonna 2028. EUCRA-2 vahvistaa kvantitatiivista riskianalyysiä, laajentaa politiikan soveltamisalaa, syventää sopeutumista koskevia näkemyksiä ja lisää sidosryhmien, myös Eionetin, osallistumista. EUCRA-2:n toimituksen tukemiseksi on hiljattain tehty sopimus konsortion kanssa.

Ilmastotoimien pääosaston tilaamassa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitetussa uudessa tutkimuksessa todetaan, että EU:n, sen jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin on investoitava vuosittain noin 70 miljardia euroa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoteen 2050 mennessä, jotta voidaan vähentää altistumista kasvaville ilmastouhkille ja parantaa häiriönsietokykyä.