Uutisarkisto

EU:n rahoittamassa Climateurope2-hankkeessa on laadittu toimintapoliittinen katsaus, jossa esitetään keskeiset havainnot siitä, miten standardeilla ja laadunvarmistusprosesseilla voidaan vahvistaa ilmastopalvelujen käytettävyyttä ja legitiimiyttä. Se katsoo, että pelkkä tieteellinen uskottavuus ei riitä ja että laadukkaiden ilmastopalvelujen on oltava merkityksellisiä myös päätöksenteon kannalta ja niitä on kehitettävä laillisten, läpinäkyvien ja vastuullisten prosessien avulla.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat erityisesti sosiaalisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin esimerkiksi heidän ammattinsa, asumistilanteensa tai terveytensä vuoksi. Sosiaaliset tekijät voivat vaikuttaa yksilön sopeutumiskykyyn ja voivat olla päällekkäisiä ja vahvistaa toisiaan. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja laatia toimintasuosituksia Saksassa. Raportti sisältää kahdeksansivuisen yhteenvedon englanniksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n missio on julkaissut vuoden 2026 missiohankeluettelonsa, joka sisältää 65 Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitettua hanketta, joilla ilmastonmuutokseen sopeutuminen muutetaan toimiksi, joilla vahvistetaan kykyä selviytyä tulvista, kuivuudesta, helleaalloista, maastopaloista, merenpinnan noususta ja muista ilmastoriskeistä. Luettelossa on esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen toteutetaan alueellanne ja kaikkialla Euroopassa.

Koska maastopalokausista tulee pidempiä, varhaisempia ja tuhoisampia, Euroopan komissio vahvistaa varautumista ilmastonmuutokseen ottamalla kesällä 2026 käyttöön ennätyksellisen määrän uusia palomiehiä, ilma-aluksia ja asiantuntemusta, jotka auttavat suojelemaan ihmishenkiä, koteja ja luontoa.

EU:n rahoittamassa NEVERMORE-hankkeessa on kehitetty tieto- ja viestintätekniikan välineistö, joka yhdistää ilmastotieteen, sosioekonomiset tiedot ja sidosryhmien tietämyksen yhdennetyn ilmastonmuutoksen arvioinnin edistämiseksi. Avoimen saatavuuden työkalupakki sisältää luettelon tutkimustyökalun, tapaustutkimustyökalun, EU:n globaalin mittakaavan työkalun ja pelillistämistyökalun, joilla tuetaan skenaarioiden arviointia, politiikan priorisointia ja sidosryhmien oppimista. Työkalupakkia voidaan tarkastella myös erityisen MOOC-ohjelman kautta, joka on saatavilla hankkeen verkkosivustolla.

Joulukuun 2025 ja helmikuun 2026 välisenä aikana Euroopan komissio kutsui kansalaisia, yrityksiä, viranomaisia ja muita organisaatioita osallistumaan julkiseen kuulemiseen tulevasta kehyksestä, jossa määritetään, miten Eurooppa valmistautuu ja reagoi ilmastonmuutokseen. Kuulemisen tulokset on nyt julkaistu komission verkkosivustolla (huomautus: Selaa alaspäin ladataksesi tulosasiakirjat).

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n mission toimintakertomus 2025/26 osoittaa vahvaa ja kasvavaa sitoutumista koko missioekosysteemissä, ja yli 400 alue- ja paikallisviranomaista osallistuu nyt missiotoimiin ja -aloitteisiin. Tätä kehitystä tukevat lisäksi 65 Horisontti Eurooppa -hanketta ja aktiivinen Mission Adaptation Community -yhteisö, joka kokoaa yhteen yli 700 osallistujaa tekemään yhteistyötä, vaihtamaan tietoa ja edistämään vertaisoppimista kaikilla hallintotasoilla.

Seuraavan Saksan ilmastoriskien arvioinnin valmistelemiseksi Saksan ilmastovaikutusketjuja on päivitetty ja virtaviivaistettu. Nämä vaikutusketjut muodostavat keskeisen metodologisen perustan riskinarvioinnille ja tunnistavat mahdolliset ilmastovaikutukset, niihin vaikuttavat tekijät ja ilmastovaikutusten väliset suhteet. Raportti sisältää yhteenvedon selityksistä englanniksi.

Rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevä keskuspankkien ja valvontaviranomaisten verkosto (NGFS) on laatinut yhteistyössä G7-ryhmän puheenjohtajavaltion Ranskan kanssa raportin, jossa analysoidaan äärimmäisten sääilmiöiden makrotaloudellisia ja rahoituksellisia vaikutuksia, niiden leviämiskanavia ja kansainvälisiä heijastusvaikutuksia. Raportti sisältää sekä koko tekstin että korkean tason visuaalisen yhteenvedon.

TRANSCEND Horizon -hankkeessa kehitetään vakavia pelejä keskeiseksi välineeksi, jolla tuetaan epävarmassa tilanteessa olevaa etsintää ja päätöksentekoa hankkeessa mukana olevilla seitsemällä vesistöalueella. Vakavat pelit yhdistävät pelien elementtejä, kuten rooleja ja sääntöjä, tieteellisiin malleihin ja reaalimaailman tietoihin. TRANSCEND-vakavien pelien taustalla olevat periaatteet, menetelmät ja interaktiivinen alusta niiden luomiseksi ja pelaamiseksi ovat vapaasti käytettävissä.

Ilmasto-olosuhteiden muutokset vaikuttavat yhä enemmän maailman maataloustuotantoon. Pitkittynyt kuivuus, maaperän kosteuden muutokset tai useammin toistuvat ja voimakkaammat tulvat aiheuttavat paineita viljelykasveille, kastelujärjestelmille ja maanhoitokäytännöille. Jotta voitaisiin mitata, onko sopeutuminen käynnissä, OECD kehitti 17 indikaattoria, joilla arvioidaan maiden edistymistä maataloustuotannon sopeutumisessa. Indikaattoreilla voidaan sekä arvioida saavutettua edistystä että tunnistaa jäljellä olevat sopeutumistarpeet ja toimintapoliittiset puutteet.

Laadukkaiden ilmastosuunnitelmien laatiminen on keskeinen toimi kaupungeille, jotta ne voivat puuttua ilmastokriisin kasvaviin paineisiin ja vaikutuksiin. Äskettäinen tutkimus osoittaa, että näiden suunnitelmien laadussa on merkittäviä eroja, sillä sopeutumistavoitteet ovat usein liian yleisiä tai liian kunnianhimoisia. Lisäksi on kiinnitettävä enemmän huomiota seurannan ja arvioinnin kehittämiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ottamiseen mukaan suunnitteluprosesseihin. Ajan mittaan havaituista parannuksista huolimatta laadukkaat suunnitelmat ovat edelleen suhteellisen harvinaisia, mikä korostaa tarvetta lisätä tukea paikallishallinnoille.

Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun (C3S) ja Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) kokoaman European State of the Climate Report -raportin mukaan vähintään 95 prosenttia Euroopasta kärsi keskimääräistä korkeammista vuotuisista lämpötiloista vuonna 2025. Raportissa korostetaan, että Eurooppa lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, mikä tekee siitä nopeammin lämpenevän maanosan. Artikkeli sisältää koko raportin sekä interaktiivisen katsojan.

Kaupunkien viheralueet parantavat elämänlaatua, lieventävät korkeita lämpötiloja, lämpösaarekkeita, melusaastetta ja huonoa ilmanlaatua. Euroopan komission yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston kanssa tekemässä tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että alle 15 prosentilla Euroopan kaupunkiväestöstä on täysi pääsy viheralueille viherryttämisperiaatteen 3–30–300 mukaisesti. Tulokset paljastavat myös, että vauraammilla asuinalueilla on huomattavasti korkeampi puupeite ja läheisyys luontoon kuin alemman tulotason alueilla.

Tukholman kansainvälisen vesi-instituutin (SIWI) mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen riippuvat siitä, miten vesijärjestelmiä hallinnoidaan. Tässä toimintapoliittisessa katsauksessa esitetään viisi ensisijaista muutosta, joilla siirrytään hajanaisista lähestymistavoista johdonmukaisempaan ja tehokkaampaan vesihallintoon. Yhdessä nämä muutokset tarjoavat käytännön kehyksen vesijärjestelmien toiminnan yhdenmukaistamiseksi politiikan, rahoituksen ja täytäntöönpanon organisoinnin kanssa johdonmukaisuuden vahvistamiseksi, investointien yhdenmukaistamiseksi ja laajamittaisen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Metsäpalot ovat polttaneet metsiä eri puolilla Eurooppaa viime vuosina, mutta laiduntavan karjan huolellinen sijoittaminen riskialttiille alueille voi vähentää sen alttiutta tulipaloille, kuten kaksi Life-hanketta on havainnut. Peltometsäviljelynä tunnettu lähestymistapa sallii nautaeläinten, lampaiden tai vuohien vaeltaa puiden välillä, missä ne syövät ja polkevat kasvillisuutta, joka voisi tarjota polttoainetta metsäpalolle.

Lähes 8 000 tulipaloa 25:ssä EU:n 27 jäsenvaltiosta aiheutti 1 079 538 palanutta hehtaaria. Tämä on EU27:n kaikkien aikojen suurin palanut alue sitten vuoden 2006, lähes kaksinkertainen vuosien 2006–2024 keskiarvoon verrattuna. Kausi 2025 kuvastaa selkeää suuntausta: Aikaisempi alku, tiheämmät ja voimakkaammat helleaallot ja tulipalot, jotka saavuttavat historiallisesti havaittuja korkeampia leveysasteita.

EU:n rahoittaman LandShift and Metabolic Institute -hankkeen kehittämä NbS Library on interaktiivinen alusta, joka perustuu toteutettujen NbS-tapausten järjestelmälliseen tunnistamiseen ja kuratointiin kaikkialla Euroopassa. Kukin tapaus on luokiteltu ekosysteemityypin, maankäyttöhaasteen ja ratkaisumallin mukaan, jolloin käyttäjät voivat tutkia ja vertailla heidän erityistarpeisiinsa räätälöityjä vaihtoehtoja.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyön vahvistamiseksi luonnonkatastrofiriskejä koskevan näyttöön perustuvan tutkimuksen edistämisessä. Keskeisiä yhteistyöaloja ovat riskinarviointimenetelmien parantaminen sekä katastrofitappioita koskevien tietojen keruun ja analysoinnin parantaminen.

Turvemaa tarjoaa puskurin rankkasateita vastaan, varastoi vettä kuivuuskausia varten ja ne ovat luonnollisia ilmastointilaitteita. Saksassa toteutettavan uuden tukiohjelman tavoitteena on vesittää 90 000 hehtaaria maata lähivuosina. Rahoitus on suunnattu maanomistajille, maankäyttäjille sekä vesi- ja maaperäyhdistyksille.

Itävallan liittovaltion innovaatio-, liikkuvuus- ja infrastruktuuriministeriön (BMIMI) rahoittama 11 miljoonaa euroa on käytettävissä valmiuksien ja osaamisen kehittämiseen, jotta voidaan vahvistaa Itävallan kaupunkeja kaupunkien ilmastokestävyyttä edistävinä tekijöinä. Hakuaika päättyy syyskuussa 2026.

Merkittävässä kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin päivittäisiä lämpötila- ja kuolleisuustietoja Euroopassa ja todettiin, että lämmönehkäisysuunnitelmien täytäntöönpanoon liittyy äärimmäisestä kuumuudesta johtuvien ylikuolemien vähentäminen noin 25 prosentilla. Ne osoittavat, että varhaisvaroitusjärjestelmät, selkeä viestintä ja vaarassa olevien ihmisten suojelutoimenpiteet eivät ole vain hyviä käytäntöjä vaan mitattavissa olevan tehokkaita kansanterveysvälineitä lämpenevässä maailmassa.

Deltaresin ja Utrechtin yliopiston johtama uusi tutkimus paljastaa, että Euroopalla on paljon enemmän mahdollisuuksia nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista kuin yleensä tunnustetaan. Sen sijaan, että vastattaisiin vain silloin, kun ilmastoriskeistä tulee kiireellisiä, tutkimuksessa osoitetaan, miten poliittinen vauhti, julkinen tuki, resurssien saatavuus, teknologinen innovointi ja/tai rutiininomaiset ylläpitosyklit voivat nopeuttaa sopeutumistoimia.

EU:n rahoittamassa KNOWING-hankkeessa julkaistiin laajennettavissa oleva vaikutusvuorovaikutusmallikehys, joka kattaa liikenteen, energian kysynnän ja tarjonnan, mikroilmaston, terveyden, maankäytön ja tulvat. Yhdennetyn lähestymistavan avulla voidaan ottaa huomioon monialaiset takaisinkytkennät, aikaviiveet ja ilmastotoimien tahattomat sivuvaikutukset.