Euroopan terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu jatkuvia paineita väestörakenteen muutoksen, kroonisten sairauksien, työvoimapulan ja julkisen talouden rajoitteiden vuoksi, ja niiden odotetaan myös omaksuvan nopeita teknologisia innovaatioita ja reagoivan uusiin terveys-, ilmasto- ja turvallisuusriskeihin.

Kun keskustelut Euroopan kilpailukyvystä, varautumisesta ja strategisesta riippumattomuudesta voimistuvat, on yhä selvempää, että nykyiset terveydenhuoltojärjestelmämallit eivät enää ole tarkoituksenmukaisia. Terveydenhuoltojärjestelmät on tunnustettava paitsi sosiaalipalveluiksi myös talouden vakauden, häiriönsietokyvyn, kasvun ja turvallisuuden kannalta kriittiseksi infrastruktuuriksi, ja poliittisten ja rahoituksellisten päättäjien on tunnustettava tämä muutos ja investoitava sen mukaisesti.

Huippukokous kokoaa yhteen poliittisia päättäjiä, järjestelmäjohtajia, teollisuutta, kansalaisyhteiskuntaa ja potilasryhmiä tutkimaan, miten Eurooppa voi siirtyä nykyisten järjestelmien säilyttämisestä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan järjestelmään pitkällä aikavälillä. Painopiste on oikeiden kannustimien vapauttamisessa ja narratiivin siirtämisessä hajanaisesta, reaktiivisesta hoidosta kohti kokonaisvaltaista, datavetoista terveysekosysteemiä, joka pitää ihmiset terveempinä pidempään.

Korkean tason poliittisten keskustelujen ja kohdennetumpien valokeilaistuntojen yhdistelmän avulla vuoden 2026 kestävän toimeentulon huippukokouksessa tarkastellaan, miten ennaltaehkäisy, teknologia ja rahoitus voidaan sovittaa yhteen vahvempien terveystulosten ja kestävien järjestelmien tukemiseksi.