Yleistä

Itämeren alueeseen kuuluu kahdeksan EU:n jäsenvaltiota (kartassa tummansininen), naapurimaat Norja ja Valko-Venäjä sekä Venäjän luoteisalueet. EU:n jäsenvaltiot – Tanska, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa – ja Venäjä rajoittuvat kaikki suoraan Itämereen. Itämeren valuma-alueella on osia Norjasta ja Valko-Venäjästä, jotka eivät kumpikaan ole rantavaltioita.

BSR-mailla on monia erilaisia yhteistyösuhteita esimerkiksi kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun, kaupan, koulutuksen, kulttuurin ja siviiliturvallisuuden aloilla. Maantieteellisellä ja poliittisella yhtenäisyydellä ja tietyllä yhteisellä kulttuuritaustalla on merkittävä rooli läheisten siteiden luomisessa. Tämä on helpottanut monenlaisia integroivia prosesseja BSR:ssä. Erilaiset viralliset ja epäviralliset rajatylittävät organisaatiot osoittavat vuorovaikutuksen moniulotteisuuden ja muodostavat alueellisen vahvuuden.

Itämeren alueen ympäristöuhat

Itämeren ja sen vesistöalueiden maantieteelliset, hydrologiset ja biologiset ominaisuudet tekevät niistä hyvin herkkiä ympäristön pilaantumisen ja luonnonvarojen kestämättömän käytön kaltaisille uhkille. Aikaisemmin ihmisen toiminta on vaikuttanut yhä enemmän Itämereen ja sen ekologiaan, erityisesti viimeisten kahden vuosisadan aikana, jolloin väestö on kasvanut ja maatalouden ja teollisuuden toiminta on lisääntynyt. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät näitä uhkia, ja niiden ennustetaan vaarantavan ekosysteemin eheyden ja lisäävän luonnonkatastrofien aiheuttamia riskejä. Itämeren alueen maiden on vastattava ilmastonmuutoksen haasteisiin ja sen alueellisiin ja paikallisiin vaikutuksiin.Tämän vuoksi tarvitaan alueellisia ja paikallisia sopeutumisstrategioita, jotta voidaan selviytyä ilmastonmuutoksen väistämättömistä seurauksista. (Lisätietoja paikallisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kansallisista sopeutumisprosesseista on myös maakohtaisilla sivuilla.)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Itämeren alueella

EU kehitti ensimmäisen makroaluestrategian Euroopassa: EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR). Yksi Itämeri-strategian tärkeimmistä toimista on ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Horisontaalisessa toimessa "Kestävä kehitys" ja sen strategisessa toimessa "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen" Itämeri-strategiassa kehotetaan laatimaan koko Itämeri-strategian laajuinen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia ja toimintasuunnitelma, jossa keskitytään itse mereen ja sen rantaviivaan. EU:n rahoittamassa Baltadapt-hankkeessa, CBSS-Baltic21 -majakassa ja Itämeri-strategian lippulaivahankkeessa laadittiin ehdotus Itämeri-strategian laajuiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaksi strategiaksi ja toimintasuunnitelmaksi. Molemmissa asiakirjoissa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista integroivalla tavalla koko alueella. Niissä keskitytään meri- ja rannikkoympäristöön.

Baltadapt-hankkeessa on kehitetty myös tämän ylikansallisen alueen alaosio Climate-ADAPT. Se toimii tietoportaalina, johon kootaan saatavilla olevaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisesta Itämeri-strategiassa. Se on suunnattu alueen päättäjille.