Itämeri

Alueen maat

Itämeri-yhteistyöalue ulottuu Euroopan keskiosista sen pohjoisimmille reuna-alueille. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa lähes koko aiemman Interreg-ohjelman alueen (Tanska, Viro, Suomi, Pohjois-Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Norja), lukuun ottamatta aiemmin mukana olleita Venäjän*, Valko-Venäjän* ja Norjan pohjoisia alueita. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

*Kansainvälinen yhteistyö Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa keskeytettiin 8. maaliskuuta 2022.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

EU:n komission 2. kesäkuuta 2022 hyväksymällä Itämeren alueen Interreg-ohjelmalla (2021–2027) pyritään toteuttamaan innovatiivisia, vesiälykkäitä ja ilmastoneutraaleja ratkaisuja kansainvälisen yhteistyön avulla. BSR-ohjelmassa keskityttiin neljään painopisteeseen:

1. Innovatiiviset yhteiskunnat
2. Vesiälykkäät yhteiskunnat
3. Ilmastoälykkäät yhteiskunnat
4. Yhteistyön hallinnointi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyy osittain prioriteettiin 2 (vesiä älykkäät yhteiskunnat) ja siihen liittyviin tavoitteisiin, jotka ovat ”kestävät vedet” ja ”sininen talous”. Ohjelmasta tuetaan toimia, joilla parannetaan vesihuoltokäytäntöjä ilmastonmuutoksen pahentaman vesien pilaantumisen riskien vähentämiseksi, sekä toimia, joilla vahvistetaan sinisen talouden yritysten häiriönsietokykyä.

Lisäksi painopisteessä 3 toimet, joilla edistetään energiasiirtymää ja älykästä vihreää liikkuvuutta ja jotka kohdistuvat pääasiassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tarjoavat myös merkityksellisiä sopeutumismahdollisuuksia. Niillä pyritään ratkaisemaan sellaisia kysymyksiä kuin luonnonvarojen säästäminen energiatehokkuuden ja kestävien liikennemuotojen osalta.

Ohjelmasta tuetaan myös toimia, joilla pannaan täytäntöön ja vahvistetaan hallinto- ja viestintätoimia EU:n Itämeri-strategiassa. Painopisteessä 4 näillä toimilla voidaan helpottaa toimintapoliittisia keskusteluja ja saada aikaan monialaisia toimintapoliittisia muutoksia strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

EU:n makroaluestrategian täytäntöönpanon tuki varmistettiin jo aiemmassa Itämeren alueen Interreg-ohjelmassa (2014–2020), jossa keskityttiin seuraaviin neljään painopisteeseen:

1. innovointivalmiudet;
2. luonnonvarojen tehokas hoito;
3. Kestävä liikenne;
4. Makroalueyhteistyön institutionaaliset valmiudet.

Ilmastonmuutos kuului painopisteeseen 2, ja sillä oli merkitystä useiden siihen sisältyvien kysymysten, kuten vesihuollon, saastumisen ja rehevöitymisen, energian kestävyyden ja tehokkuuden sekä sinisen kasvun, kannalta. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sisällytettiin yhdeksi ohjelmassa hyväksytyistä horisontaalisista periaatteista.

2.     Makroaluestrategiat

EU:n Itämeri-strategian tavoitteena on vahvistaa Itämeren alueen yhteistyötä alueen tasapainoisemman kehityksen edistämiseksi, EU:n tärkeimpien politiikkojen edistämiseksi ja alueen yhdentymisen vahvistamiseksi. Itämeri-strategiaan liittyy toimintasuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Strategia on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa. Tässä yhteydessä kaikki toimet, joilla puututaan ilmastonmuutokseen ja edistetään kestävää kehitystä, sisällytetään strategiaan kokonaisuudessaan. Strategian kolme päätavoitetta ovat ”Pelastakaa meri”, ”Yhdistäkää alue” ja ”Hyvinvoinnin lisääminen”, kun taas ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen, riskien ehkäiseminen ja hallinta” on yksi vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa mainituista yhdeksästä alatavoitteesta. Ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat valtavirtaistetaan sen monialaisen luonteen ja kasvavan merkityksen vuoksi olennaiseksi osaksi kaikkia suunnitelmassa yksilöityjä 14:ää politiikan alaa.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Alueen maat ovat Norjaa lukuun ottamatta myös Helsingin yleissopimuksen sopimuspuolia. Kyseessä on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, johon myös Valko-Venäjä kuuluu ja joka ei tällä hetkellä sisälly Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan. Yleissopimuksen tavoitteena on suojella Itämeren meriympäristöä kaikilta saastelähteiltä hallitustenvälisen yhteistyön avulla. Se kattaa koko Itämeren alueen, mukaan lukien sisävedet, itse meren veden ja merenpohjan. Yleissopimusta hallinnoi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (HELCOM), jolla on useita ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä aloitteita. Näihin aloitteisiin sisältyy säännöllisiä alueellisia arviointeja ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Itämereen. EN-CLIME on vuonna 2018 perustettu HELCOMin ja Baltic Earthin yhteinen asiantuntijaverkosto, joka toimii koordinointikehyksenä ja -alustana kysymyksissä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin Itämeren ympäristöön. Asiantuntijaverkosto tarjoaa asiantuntemusta tiiviimpää vuoropuhelua varten poliittisten päättäjien kanssa. Verkoston laatimassa Itämeren ilmastonmuutosta koskevassa vuoden 2021 tietokoosteessa esitetään päättäjille yhteenveto uusimmasta tieteellisestä tietämyksestä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen tällä hetkellä ja miten sen odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa.

CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions) alaisuudessa toimiva Itämeren komissio edistää jäsenalueiden vahvaa roolia EU:n Itämeren alueen makroaluestrategian suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä monitasoista hallintoa sen kolmen tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastonmuutosta käsitellään erityisesti Energy & Climate -työryhmässä.

Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) on Itämeren alueen hallitustenvälisen yhteistyön poliittinen foorumi. Siihen kuuluu 11 jäsenvaltiota (joista kahdeksan on myös Itämeri-strategian jäseniä) sekä Euroopan unioni. Se perustettiin vuonna 1992, ja sen ensisijaisena tavoitteena oli tukea Itämeren alueen siirtymistä uuteen kansainväliseen ympäristöön kylmän sodan päätyttyä. Sen nykyisenä tehtävänä on tukea ”globaalia näkökulmaa alueellisiin ongelmiin”. Näin ollen siinä muunnetaan kansainväliset sopimukset muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiksi, Pariisin ilmastosopimukseksi, katastrofiriskien vähentämistä koskevaksi Sendain kehykseksi ja Itämeri-strategiaksi alueellisiksi toimiksi paikan päällä. Vuosina 2016–2021 CBSS koordinoi EU:n Itämeri-strategian horisontaalisia ilmastotoimia. Tammikuusta 2021 alkaen ilmasto valtavirtaistettiin kaikkiin Itämeri-strategian politiikanaloihin. CBSS kannustaa ja helpottaa edelleen ilmastokysymyksiä koskevaa monitasoista poliittista vuoropuhelua, johon osallistuvat kansalliset ja paikalliset viranomaiset, liike-elämä ja tutkimusyhteisö, nuorisojärjestöt sekä muut koko Baltian alueen toimijat.

UBC (Unionof the Baltic Cities)on Itämeren alueen johtava kaupunkiverkosto. Sen kestävien kaupunkien komissio toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen toimintalohkonsa kautta. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista paikallistasolla. . Komissio tukee paikallisviranomaisia ilmastotyössä ja tarjoaa UBC:n jäsenkaupungeille koulutusta paikalliseen ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvästä yhdennetystä hallinnosta. Se helpottaa myös kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen sitoumusten täytäntöönpanosta saatujen kokemusten vaihtoa.

Vuodesta 2016 lähtien on järjestetty BSR:n ilmastopoliittisen vuoropuhelun foorumin vuotuisia pyöreän pöydän kokouksia, joissa käsitellään erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista. Niihin osallistui edustajia ministeriöistä, valtion virastoista, liike-elämästä, tiedeyhteisöstä ja koko Baltian alueen organisaatioista, muun muassa HELCOMista, CPMR:stä ja UBC:stä.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Baltadapt-hankkeessa,  joka rahoitettiin Interreg IV B Itämeri-ohjelmasta 2007–2013, laadittiin aluetta varten sopeutumisstrategia, johon liittyi suuntaviivoja ja ei-sitova toimintasuunnitelma. Vuoden 2014 CBSS:n korkean tason poliittisessa kokouksessa hyväksyttiin sopeutumisstrategia asiakirjassa ”Decision of the Council of the Baltic Sea States on a review of the CBSS long term priorities”. Baltadaptin strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Itämeren alueella on yksi harvoista esimerkeistä ylikansallisista sopeutumisstrategioista Euroopassa. Strategian tarkoituksena on täydentää kansallisia ja alueellisia sopeutumisprosesseja Itämeren alueella erityisesti parantamalla koordinointia eri tasojen ja alojen välillä tietojen jakamisen ja verkostojen kehittämisen avulla.

Lisäksi Itämeri-strategiaa täydentävässä vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa on 14 politiikanalaa, jotka kattavat yhteensä 44 toimea. Ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat (yhteistyössä EU:n ulkopuolisten naapurimaiden kanssa) on niiden monialaisen luonteen ja kasvavan merkityksen vuoksi valtavirtaistettu olennaisiksi tekijöiksi kaikilla 14 politiikanalalla.

Itämeren toimintasuunnitelma, jonka HELCOMinsopimuspuolet hyväksyivätvuonna 2007 ja jota päivitettiin vuonna 2021, on HELCOMin strateginen toimenpideohjelma Itämeren hyvän ympäristön tilan saavuttamiseksi. Ilmastonmuutosta käsitellään suunnitelmassa monialaisena kysymyksenä. Useilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on vahvistaa Itämeren yleistä selviytymiskykyä, pyritään parantamaan sen kykyä vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Hankkeet, joissa käsiteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista Interreg VB Baltic Sea -ohjelmassa (2014–2020), rahoitettiin toimintalinjasta 2 – Luonnonvarojen tehokas hallinta (NOAH-hanke) ja toimintalinjasta 4 – Institutionaaliset valmiudet makroalueelliseen yhteistyöhön (CAMS-foorumi, CASES BSR, CLIMATEALIGNED, WATERMAN SEED -hankkeet). Niissä keskitytään monenlaisiin kysymyksiin, kuten synergioiden kehittämiseen sopeutumisen ja hillitsemisen välillä energia-alalla, sopeutumisstrategioiden ja -suuntaviivojen kehittämiseen sekä kunnille että yksityisille yrityksille sekä vesihuoltojärjestelmien parantamiseen, jotta voidaan parantaa kykyä sietää ääri-ilmiöiden ja tulvien riskejä.

CAMS-alustahankkeella (ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen synergiat energiatehokkuushankkeissa 2019–2022) pyrittiin edistämään energiakatselmuksia, asuntojen peruskorjauksen hyväksymisohjelmaa ja politiikkavuoropuhelua hillitsemisen ja sopeutumisen synergioista asuntojen peruskorjauksissa ja palvelualalla. Rakennusten energiatehokkuustoimenpiteet tunnustetaan ratkaisuiksi, joilla puututaan joihinkin haavoittuvuuksiin ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja torjutaan myös lisääntynyttä energian kysyntää. CAMS-alusta tarjoaa pääsyn Itämeren alueella vuosina 2020–2021 laadittujen rakennusten ja tilojen pilottienergiakatselmusten tietoihin.

CASES BSR Project (Climate Adaptation Support for enterprises in the Baltic Sea Region, 2020-2021) käsittelee sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) ja lisääntyviä tarpeita hyväksyä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Hankkeessa selvitettiin, miten erityyppiset pk-yritykset tällä hetkellä hoitavat tätä kysymystä Itämeren alueella, jotta voitaisiin kartoittaa pk-yritysten tärkeimmät tukitarpeet.

CLIMATEALIGNED (Climate-aligned budgeting at municipalities, 2020-2021) -hankkeen tavoitteena on tuottaa kunnille ohjeistuskonsepti, jossa budjettipäätöksiä voidaan tarkastella ilmaston kannalta pitkällä aikavälillä. Tällä konseptilla pyritään tukemaan järjestelmällisemmin suunnittelupäätöksiä ja talousarvioehdotuksia siltä osin kuin on kyse niiden merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kannalta.

WATERMAN SEED -hankkeessa (Climate resilient wastewater and groundwater management and groundwater management by circular approaches, 2020-2021) kehitetään ja edistetään kiertotalouteen perustuvia lähestymistapoja, joilla vähennetään ravinteiden ja vaarallisten aineiden virtauksia pintaveteen, pohjaveteen ja Itämereen. Hankkeessa keskitytään toimenpiteisiin, joilla lisätään jätevedenpuhdistamojen vedenpidätystä ja veden uudelleenkäyttöä. Nämä toimenpiteet parantavat ilmastonmuutoksesta mahdollisesti kärsivien Itämeren alueen paikallisten vesihuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä.

NOAH-hanke (Itämeren suojelu käsittelemättömiltä jätevesivuodoilta kaupunkialueiden tulvatilanteissa, 2019-2021) parantaa aluesuunnittelua ja hulevesien hulevesi- ja viemärijärjestelmien toimintaa. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja tulvien, aiheuttamaa pilaantumista, jota ilmastonmuutos pahentaa. Hankkeessa yhdeksän kaupunkia ja vesilaitosta, seitsemän akateemista ja tutkimuslaitosta sekä kaksi kattojärjestöä kuudesta Itämerta ympäröivästä maasta ovat yhdistäneet voimansa luodakseen kokonaisvaltaisen suunnittelukonseptin, joka yhdistää hulevesien hallinnan ja aluesuunnittelun. Tämän jälkeen kehitetään älykkäitä viemäröintijärjestelmiä, jotta nykyiset laitokset kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Hulevesien hallintaan liittyi myös Itämeri-strategian lippulaivahanke iWater (Integrated Storm Water Management), joka toteutettiin vuosina 2015–2018 Interreg V A Central Baltic -ohjelman 2014–2020 puitteissa. Se käsittää merkittävän osan Keski-Itämerestä yhteistyöalueellaan (joka koostuu osista Suomea, Ruotsia, Viroa ja Latviaa). Hankkeen tavoitteena oli parantaa kaupunkisuunnittelun käytäntöjä Itämeren alueen kaupungeissa kehittämällä integroitu hulevesien hallintajärjestelmä. Hankkeessa toimitettiin integroitu hulevesien hallinnan välineistö, joka tarjoaa sekä yleistä että yksityiskohtaista tietoa kaupunkien hulevesien hallinnan lähestymistavoista.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella