Itämeri

Alueen maat

Itämeren yhteistyöalue ulottuu Euroopan keskiosista pohjoisimpiin reuna-alueisiin. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa lähes koko aiemman Interreg-ohjelman alueen (Tanska, Viro, Suomi, Pohjois-Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi ja Norja) lukuun ottamatta aiemmin siihen kuuluneita Venäjän*, Valko-Venäjän* ja Norjan pohjoisten alueiden alueita. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

*Kansainvälinen yhteistyö Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa on keskeytetty 8. maaliskuuta 2022 alkaen.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

EU:n komission 2. kesäkuuta 2022 hyväksymän Interreg Baltic Sea Region (BSR) -ohjelman (2021–2027) tavoitteena on toteuttaa innovatiivisia, vesiälykkäitä ja ilmastoneutraaleja ratkaisuja valtioiden välisen yhteistyön avulla. BSR-ohjelmassa keskityttiin neljään painopisteeseen:

1. Innovatiiviset yhteiskunnat
2. Vesiälykkäät yhteiskunnat
3. Ilmastoälykkäät yhteiskunnat
4. Yhteistyön hallinnointi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyy osittain painopisteeseen 2 (vesiälykkäät yhteiskunnat) ja siihen liittyviin ”kestäviin vesiin” ja ”siniseen talouteen” liittyviin tavoitteisiin. Ohjelmasta tuetaan toimia, joilla parannetaan vesihuoltokäytäntöjä ilmastonmuutoksen pahentamien vesien pilaantumisriskien vähentämiseksi, sekä toimia, joilla vahvistetaan sinisen talouden yritysten häiriönsietokykyä.

Lisäksi painopisteessä 3 toimet, joilla edistetään energiasiirtymää ja älykästä vihreää liikkuvuutta ja jotka kohdistuvat pääasiassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tarjoavat myös merkittäviä mahdollisuuksia sopeutumiseen. Niillä pyritään ratkaisemaan sellaisia kysymyksiä kuin resurssien säästäminen energiatehokkuuden ja kestävien liikennemuotojen osalta.

Ohjelmasta tuetaan myös toimia, joilla pannaan täytäntöön ja vahvistetaan EU:n Itämeri-strategian hallinto-ja viestintätoimia. Painopisteessä 4 näillä toimilla voidaan helpottaa toimintapoliittisia keskusteluja ja saada aikaan monialaisia toimintapoliittisia muutoksia strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tuki EU:n makroaluestrategian (EUSBSR) täytäntöönpanolle varmistettiin jo aiemmassa Itämeren alueen Interreg-ohjelmassa (2014–2020), jossa keskityttiin seuraaviin neljään painopisteeseen:

1. innovointivalmiudet;
2. luonnonvarojen tehokas hallinta;
3. kestävä liikenne;
4. Institutionaaliset valmiudet makroalueelliseen yhteistyöhön.

Ilmastonmuutosta käsiteltiin toimintalinjassa 2, joka koski useita siihen liittyviä kysymyksiä, kuten vesihuoltoa, saastumista ja rehevöitymistä, energiakestävyyttä ja -tehokkuutta sekä sinistä kasvua. Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sisällytettiin yhdeksi ohjelmassa hyväksytyistä horisontaalisista periaatteista.

2.     Makroaluestrategiat

EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä Itämeren alueella alueen tasapainoisemman kehityksen edistämiseksi, keskeisten EU:n politiikkojen edistämiseksi ja yhdentymisen vahvistamiseksi alueella. Itämeri-strategiaan liittyy toimintasuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Strategia on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa. Tältä osin kaikki toimet, joilla puututaan ilmastonmuutokseen ja edistetään kestävää kehitystä, sisällytetään strategiaan kokonaisuudessaan. ”Save the Sea”, ”Connect the Region” ja ”Increase Prosperity” ovat strategian kolme päätavoitetta, kun taas ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen, riskien ehkäiseminen ja hallinta” on yksi vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa esitetyistä yhdeksästä alatavoitteesta. Koska ilmastonmuutosnäkökohdat ovat luonteeltaan monialaisia ja niiden merkitys on kasvanut, ne on valtavirtaistettu olennaiseksi osaksi kaikkia suunnitelmassa yksilöityjä 14:ää politiikan alaa.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Alueeseen kuuluvat maat ovat Norjaa lukuun ottamatta myös sopimuspuolia Helsingin yleissopimuksessa, joka on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus ja johon kuuluu lisäksi Valko-Venäjä, joka ei tällä hetkellä kuulu Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan. Yleissopimuksen tavoitteena on suojella Itämeren meriympäristöä kaikilta pilaantumisen lähteiltä hallitustenvälisen yhteistyön avulla. Se kattaa koko Itämeren alueen, mukaan lukien sisävedet, itse meren vesi ja merenpohja. Yleissopimusta hallinnoi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (HELCOM), jolla on useita ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä aloitteita. Näihin aloitteisiin sisältyy säännöllisiä alueellisia arviointeja ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Itämereen. EN-CLIME on HELCOMin ja Baltic Earthin vuonna 2018 perustama yhteinen asiantuntijaverkosto, joka toimii koordinoivana kehyksenä ja foorumina kysymyksissä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin Itämeren ympäristöön. Asiantuntijaverkosto tarjoaa asiantuntemusta tiiviimpään vuoropuheluun poliittisten päättäjien kanssa. Tämän verkoston laatimassa Itämeren ilmastonmuutosta koskevassa vuoden 2021 tietokoosteessa esitetään päätöksentekijöille yhteenveto uusimmasta tieteellisestä tiedosta siitä, miten ilmastonmuutos tällä hetkellä vaikuttaa Itämereen ja miten sen odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa.

Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) alainen Itämeri-komissio edistää jäsenalueiden vahvaa roolia EU:n Itämeren makroaluestrategian suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä monitasoista hallintoa strategian kolmen tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastonmuutosta käsitellään erityisesti Energy & Climate -työryhmässä.

Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) on Itämeren alueen hallitustenvälisen yhteistyön poliittinen foorumi. Siihen kuuluu 11 jäsenvaltiota (joista kahdeksan on myös Itämeri-strategian jäseniä) sekä Euroopan unioni. Se perustettiin vuonna 1992 tukemaan ensi sijassa Itämeren alueen siirtymistä uuteen kansainväliseen maisemaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sen nykyinen tehtävä on tukea "globaalia näkökulmaa alueellisiin ongelmiin". Näin ollen se muuntaa kansainväliset sopimukset muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiksi, Pariisin ilmastosopimukseksi, katastrofiriskien vähentämistä koskevaksi Sendain kehykseksi ja Itämeri-strategiaksi alueellisiksi toimiksi paikan päällä. CBSS koordinoi vuosina 2016–2021 EU:n Itämeri-strategian horisontaalisia ilmastotoimia. Tammikuusta 2021 alkaen ilmastokysymykset on valtavirtaistettu kaikkiin Itämeri-strategian politiikan aloihin. CBSS kannustaa ja helpottaa edelleen ilmastokysymyksiä koskevaa monitasoista poliittista vuoropuhelua, johon osallistuvat kansalliset ja paikalliset viranomaiset, yritys- ja tutkimusyhteisö, nuorisojärjestöt sekä muut Itämeren alueen toimijat.

UBC (Unionof the Baltic Cities)on Itämeren alueen johtava kaupunkiverkosto. Sen ”kestävät kaupungit” -komissio toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen toimintalohkonsa kautta. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista paikallistasolla. . Komissio tukee paikallisviranomaisia niiden ilmastotyössä tarjoamalla UBC:n jäsenkaupungeille koulutusta integroidusta hallinnasta paikallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se helpottaa myös kokemusten vaihtoa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen sitoumusten täytäntöönpanosta.

Vuodesta 2016 lähtien on pidetty vuotuisia BSR:n ilmastopoliittisen vuoropuhelun foorumin pyöreän pöydän kokouksia, joissa käsitellään erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista. Mukana oli ministeriöiden, valtion virastojen, liike-elämän, tiedemaailman ja yleisbalttilaisten organisaatioiden, kuten HELCOMin, CPMR:n ja UBC:n, edustajia.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Baltadapt-hankkeessa, jota oli rahoitettu Interreg IV B Itämeri -ohjelmasta 2007–2013, laadittiin alueelle sopeutumisstrategia, johon liittyi suuntaviivoja ja ei-sitova toimintasuunnitelma. CBSS:n korkean tason poliittisessa kokouksessa vuonna 2014 hyväksyttiin sopeutumisstrategia asiakirjassa ”Decision by the Council of the Baltic Sea States on a review of the CBSS long-term priorities”. Baltadaptin strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Itämeren alueella on yksi harvoista esimerkeistä valtioiden rajat ylittävistä sopeutumisstrategioista Euroopassa. Strategian tarkoituksena on täydentää kansallisia ja alueellisia sopeutumisprosesseja Itämeren alueella erityisesti parantamalla tasojen ja alojen välistä koordinointia tietojen jakamisen ja verkostojen kehittämisen avulla.

Lisäksi Itämeri-strategiaa täydentävässä vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa on 14 politiikanalaa, jotka kattavat yhteensä 44 toimea. Koska ilmastonmuutosnäkökohdat (kuten yhteistyö EU:n ulkopuolisten naapurimaiden kanssa) ovat luonteeltaan monialaisia ja yhä tärkeämpiä, ne valtavirtaistetaan olennaisina osina kaikille 14 politiikanalalle.

HELCOMin sopimuspuolten vuonna 2007hyväksymäja vuonna 2021 päivitetty Itämeren toimintasuunnitelma on HELCOMin strateginen toimenpide- ja toimenpideohjelma Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Ilmastonmuutosta käsitellään suunnitelmassa läpileikkaavana kysymyksenä. Useilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on vahvistaa Itämeren yleistä selviytymiskykyä, pyritään parantamaan sen kykyä vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Hankkeet, jotka koskivat ilmastonmuutokseen sopeutumista Interreg VB Baltic Sea -ohjelmassa (2014–2020), rahoitettiin painopistealueista 2 – Luonnonvarojen tehokas hallinta (NOAH-hanke) ja 4 – Institutionaaliset valmiudet makroalueelliseen yhteistyöhön (CAMS-foorumi, CASES BSR, CLIMATEALIGNED, WATERMAN SEED -hankkeet). Niissä keskitytään monenlaisiin kysymyksiin, kuten synergioiden kehittämiseen sopeutumisen ja hillitsemisen välillä energia-alalla, sopeutumisstrategioiden ja -suuntaviivojen kehittämiseen sekä kunnille että yksityisille yrityksille ja vesihuoltojärjestelmien parantamiseen äärimmäisten tapahtumien ja tulvien riskien sietokyvyn parantamiseksi.

CAMS-alustahankkeella (Climate change adaptation and mitigation synergies in Energy Efficiency Projects 2019–2022) pyrittiin edistämään energiakatselmusta, asuntojen peruskorjausten pätevöintiohjelmaa ja poliittista vuoropuhelua hillitsemis- ja sopeutumissynergioista asuntojen peruskorjauksissa ja palvelualalla. Rakennusten energiatehokkuustoimenpiteet tunnustetaan ratkaisuiksi, joilla puututaan joihinkin ilmastonmuutoksen vaikutusten haavoittuvuuksiin ja myös torjutaan energian kysynnän kasvua. CAMS-alusta tarjoaa pääsyn Itämeren alueella vuosina 2020–2021 laadittujen rakennusten ja tilojen pilottienergiakatselmusten tietoihin.

CASES BSR -hankkeessa (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tuki Itämeren alueen yrityksille, 2020–2021) käsitellään sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin), ja kasvavaa tarvetta ottaa käyttöön ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Hankkeessa tutkittiin, miten erityyppiset pk-yritykset tällä hetkellä hoitavat tätä asiaa Itämeren alueella, jotta voidaan kartoittaa pk-yritysten tärkeimmät tukitarpeet.

CLIMATEALIGNED-hankkeen (Climate-aligned budgeting at municipalities, 2020-2021) tavoitteena on tuottaa kunnille suuntaviivakonsepti, jossa budjettipäätöksiä voidaan tarkastella ilmaston kannalta pitkällä aikavälillä. Tämän konseptin tarkoituksena on tukea suunnittelupäätöksiä ja talousarvioehdotuksia järjestelmällisemmin siltä osin kuin on kyse niiden merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kannalta.

WATERMAN SEED -hankkeessa (Climate resilient wastewater and groundwater management and groundwater management by circular approaches, 2020-2021) kehitetään ja edistetään kiertotalouteen perustuvia lähestymistapoja, joilla vähennetään ravinteiden ja vaarallisten aineiden kulkeutumista pintaveteen, pohjaveteen ja Itämereen. Hankkeessa keskitytään toimenpiteisiin, joilla lisätään jätevedenpuhdistamoiden vedenpidätyskykyä ja veden uudelleenkäyttöä. Nämä toimenpiteet parantavat ilmastonmuutoksesta mahdollisesti kärsivien Itämeren alueen paikallisten vesihuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä.

NOAH-hanke (Itämeren suojeleminen käsittelemättömiltä jätevesivuodoilta kaupunkialueiden tulvatilanteissa, 2019-2021) parantaa aluesuunnittelua sekä hulevesien hulevesi- ja kuivatusjärjestelmien toimintaa. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja ilmastonmuutoksen pahentamien tulvien, aiheuttamaa pilaantumista. Hankkeessa yhdeksän kaupunkia ja vesilaitosta, seitsemän akateemista ja tutkimuslaitosta sekä kaksi kattojärjestöä kuudesta Itämeren maasta ovat yhdistäneet voimansa luodakseen kokonaisvaltaisen suunnittelukonseptin, jossa yhdistyvät hulevesien hallinta ja aluesuunnittelu. Tämän jälkeen kehitetään älykkäitä viemäröintijärjestelmiä, jotta olemassa olevat laitokset kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Hulevesien hallintaa käsiteltiin myös Itämeri-strategian lippulaivahankkeessa iWater (Integrated Storm Water Management), joka toteutettiin vuosina 2015–2018 Interreg V A Central Baltic -ohjelman 2014–2020 puitteissa. Sen yhteistyöalueeseen kuuluu merkittävä osa Keski-Itämerta (joka koostuu osista Suomea, Ruotsia, Viroa ja Latviaa). Hankkeen tavoitteena oli parantaa Itämeren alueen kaupunkien kaupunkisuunnittelukäytäntöjä kehittämällä integroitu hulevesien hallintajärjestelmä. Hanke tuotti integroidun hulevesien hallinnan työkalupakin, joka tarjoaa sekä yleistä että yksityiskohtaista tietoa kaupunkien hulevesien hallinnan lähestymistavoista.