Adrian- ja Joonianmeren alue

Alueen maat

Adrian- ja Joonianmeren yhteistyöalue kattaa Adrianmeren ja Joonianmeren rajanaapureina olevat Euroopan maat. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa edellisen Interreg-ohjelman koko alueen (Kreikan, Kroatian ja Slovenian täydellinen laajentaminen, 12 Italian aluetta ja kaksi maakuntaa sekä EU:n ulkopuoliset Albanian, Montenegron, Serbian ja Bosnia ja Hertsegovinan maat), myös Pohjois-Makedonian tasavallan. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

Toimintakehys

1. Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Interreg VI B ”IPA ADRION Programme (2021–2027)”, joka hyväksyttiin lopulta 30. marraskuuta 2022, tavoitteena on edistää Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävää taloudellista ja sosiaalista vaurautta. Sillä tuetaan kasvua ja työpaikkojen luomista parantamalla alueiden houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä samalla kun suojellaan ympäristöä ja varmistetaan terveet ja tasapainoiset meri- ja rannikkoekosysteemit. Kaudella 2021–2027 IPA-ADRION keskittyi neljään painopisteeseen:

• Ensisijainen tavoite: 1 – Älykkäämmän Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Ensisijainen tavoite: 2 – Vihreämmän ja ilmastonmuutoksen kestävän Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Ensisijainen tavoite: 3 – Hiilineutraalin ja paremmin yhteenliitetyn Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Ensisijainen tavoite: 4 – Adrian- ja Joonianmeren alueen hallinnon tukeminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään pääasiassa painopisteessä 2 ja sen erityistavoitteessa RSO2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyky ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen). Ohjelman odotetaan myös tehostavan sopeutumista toimilla, joilla ennallistetaan luontoa ja edistetään vihreää infrastruktuuria, jotta voidaan saavuttaa erityistavoite RSO2.7 (luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen parantaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen).

Tältä osin IPA ADRION edistää yhteisten kansainvälisten ja makroalueellisten toimien käynnistämistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemiseksi pitäen luonnon säilyttämistä keskeisenä tekijänä.

Ohjelmakaudella 2014–2020 ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkasteltiin toimintalinjassa 2 osana erityistavoitetta 2.2 ”Parannetaan valmiuksia puuttua ylikansallisesti ympäristön haavoittuvuuteen, hajanaisuuteen ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseen ADRION-alueella. Tämän tavoitteen kautta ADRION edisti yhteisymmärrystä ympäristönsuojelusta, biologisen monimuotoisuuden hallinnasta, ekosysteemipalveluista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Lisäksi Italian ja Kroatian rajat ylittävän yhteistyön ohjelmalla on suuri merkitys Adrian- ja Joonianmeren alueen kannalta. Sen yhteistyöalue (25 provinssia Italiassa ja 8 provinssia Kroatiassa) kattaa merkittävän osan Adrianmeren osa-alueesta. Italian ja Kroatian rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmassa 2021–2027 huomautetaan aikomuksesta parantaa ohjelmien välistä koordinointia ADRION-ohjelman ja muiden Adrian- ja Joonianmeren alueen rajatylittävien ohjelmien kanssa. Ohjelmien välistä koordinointia pyritään toteuttamaan myös koko Välimeren alueella. Ohjelmassa keskitytään siniseen talouteen, hyödynnetään aiempia yhteistyökokemuksia ja luodaan vahvempia synergioita Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian kanssa. Vihreä ja häiriönsietokykyinen yhteinen ympäristö (prioriteetti 2) kattaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen.

2. Makroaluestrategiat

ADRION-yhteistyöalue vastaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa EU:n strategiaa (EUSAIR). Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista ja sosiaalista vaurautta ja kasvua alueella parantamalla sen houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä. Strategialla edistetään Länsi-Balkanin yhdentymistä neljällä EU:n jäsenvaltiolla (Kroatia, Kreikka, Italia ja Slovenia) ja kuudella EU:n ulkopuolisella maalla (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, San Marino ja Serbia). Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevassa EU:n strategiassa keskitytään sekä alueen maa- että meriluonnonvaroihin. Se perustuu neljään temaattiseen pilariin, jotka edustavat alueen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia: 1) sininen kasvu, 2) alueen yhteydet, 3) ympäristön laatu ja 4) kestävä matkailu. Yhteisten ympäristöresurssien yhteistä hallinnointia sekä ilmastonmuutokseen ja katastrofiriskien hallintaan liittyviä kysymyksiä koskevalla yhteistyöllä vastataan Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävän kehityksen keskeisiin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä katastrofiriskien hallinta ovat horisontaalisia aiheita, jotka ovat merkityksellisiä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian kaikkien neljän pilarin kannalta. Strategiaa täydentää vuoden 2020 toimintasuunnitelma (SWD(2020)). Se korvaa vuoden 2014 suunnitelman, joka on jäsennelty strategian samojen neljän pilarin mukaisesti. Suunnitelmassa yksilöidään aiheet, toimet ja hankkeet strategian kunkin neljän pilarin osalta. Pilarin ”Ympäristön laatu” mukaisten toimien odotetaan osaltaan minimoivan ilmastonmuutoksen vaikutuksia meri- ja maaekosysteemeihin.

3. Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Koko Välimeren alueen laajemmassa mittakaavassa ympäristönsuojelua (mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen) koskeva kansainvälinen yhteistyö virallistetaan Barcelonan yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen puitteissa.

EU on rahoittanut ympäristö- ja ilmastoalan alueellisia yhteistyöaloitteita, joilla tuetaan Balkanin maita useiden vuosien ajan. Osa niistä kuuluu tällä hetkellä myös Adrian- ja Joonianmeren alueeseen. Alueellisen ympäristöverkoston liittymishanke (RENA 2010–2013) edisti ympäristö- ja ilmastoparannuksia Länsi-Balkanilla ja alueen lähentymistä EU:n normeihin. Ympäristön ja ilmaston alueellinen liittymisverkosto (ECRAN 2013–2016) vahvisti edelleen alueellista yhteistyötä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välillä. Sitä seuraavat tällä hetkellä EU:n ympäristökumppanuusohjelma (EPPA 2019–2022) ja EU:n tuki ilmastotoimille IPA II -edunsaajille – ”Siirtyminen vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen” (TRATOLOW 2020–2023). Se tukee Länsi-Balkanin kumppaneiden yhdentymistä EU:hun ympäristön ja ilmaston alalla. TRATOLOW-työryhmä 4 työskentelee erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen parissa. Se avustaa kansallisia ja alueellisia sopeutumissuunnitelmia ja -toimia Länsi-Balkanin maissa.

Keski-Euroopan aloite (CEI) on 17 jäsenvaltion alueellinen hallitustenvälinen foorumi Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Siihen kuuluvat kaikki Adrian- ja Joonianmeren alueen maat (Kreikkaa lukuun ottamatta). Se edistää Euroopan yhdentymistä ja kestävää kehitystä alueellisen yhteistyön avulla. CEI:n työssä keskitytään kahden päätavoitteen saavuttamiseen: Green Growth & Just Societies (Vihreä kasvu jaamp; oikeudenmukaiset yhteiskunnat). Ilmastokestävyyden parantaminen sisältyy CEI:n toimintasuunnitelman tavoitteisiin, jotka sisältyvät tavoitteeseen 1 ”Vihreän kasvun edistäminen”.

Kahdeksan Adrian- ja Joonianmeren maata (Italiaa lukuun ottamatta) tekee yhteistyötä Bulgarian, Unkarin, Moldovan, Romanian ja Turkin sekä YK:n aavikoitumissopimuksen (UNCCD) ja Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) kanssa Kaakkois-Euroopan kuivuudenhallintakeskuksen (DMCSEE) puitteissa. Keskus koordinoi ja helpottaa kuivuusriskien hallintavälineiden ja -politiikkojen kehittämistä, arviointia ja soveltamista Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on parantaa varautumista ja vähentää kuivuuden vaikutuksia tällä alueella.

4. Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Tähän mennessä Adrian- ja Joonianmeren alueella ei ole laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19. ^kokouksessa (COP19) hyväksytty Välimeren meri- ja rannikkoalueiden alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kehys on merkityksellinen myös tämän alueen kannalta.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

ADRION 2014–2020 -ohjelmasta rahoitettu I-STORM (Integrated sea storm management strategies) -hanke (2018–2019) tehosti tietojen, ennusteiden ja tietämyksen jakamista merimyrskyistä ja niiden vaikutuksista (rannikkotulvista, eroosiosta ja niiden vaikutuksista rannikon ekosysteemeihin ja infrastruktuureihin) yhteisten infrastruktuurien ja välineiden avulla. Hankkeessa laadittiin suuntaviivat tietojen ja ennusteiden muuntamiseksi varhaisvaroitus- ja interventiomenettelyiksi sekä strategia ADRION-alueen kansallisille/alueellisille keskeisille toimijoille. Molemmissa asiakirjoissa ehdotettiin tehokkainta tapaa hallinnoida tietoja ja ennusteita sekä niihin liittyviä ennakkovaroitusmenettelyjä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin älypuhelimille ja tableteille tarkoitettu I-STORMS-sovellus ja integroitu I-STORMS Web Integrated System (IWS) -järjestelmä. IWS on verkkotyökalu, jolla jaetaan ja integroidaan dataa ja tietoa ja edistetään kumppaneiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan paremmin vastata merimyrskyjen riskeihin Adrian- ja Joonianmeren alueella. Hanke käynnisti pysyvän yhteistyötaulukon, jolla varmistetaan vuoropuhelun jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä rannikkoalueiden nykyisistä haasteista ja edistää koordinointia ja taitotiedon jakamista.

Muita asiaankuuluvia hankkeita, jotka kattavat suuren osan Adrian- ja Joonianmeren alueesta, rahoitettiin Italian ja Kroatian välisestä rajat ylittävästä yhteistyöohjelmasta (2014–2020), ja ne kuvataan jäljempänä. Kolme niistä (ADRIADAPT, RESPONSe ja ADRIACLIM) tuki paikallisviranomaisia sopeutumissuunnitelmien ja -strategioiden laatimisessa Adrian- ja Joonianmeren alueen rannikko- ja kaupunkialueilla.

ADRIADAPT (Adrianmeren kaupunkien selviytymiskykyä käsittelevä tiedotusfoorumi, 2019–2021) edisti paikallista ja alueellista selviytymiskykyä. Se auttoi kehittämään tietopohjaa sopivien ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen suunnittelua koskevien vaihtoehtojen määrittämiseksi Adrian- ja Joonianmeren alueella. Hanke tuotti Adriadaptin selviytymiskykyfoorumille välineitä ja tietämystä ilmastosuunnittelua varten, joita testattiin paikallisviranomaisten kanssa. Se tuki myös paikallisia ilmastotieto- ja ilmastokestävyyssuunnitelmia.

RESPONSe (Strategies to Adapt to Climate Change in Adriatic regions, 2019–2021) antoi paikallisille päättäjille mahdollisuuden mahdollistaa ilmastoälykkäät hallintomallit ja edistää kestävää elämää Adrianmeren meri- ja rannikkoalueilla. Hankkeiden tuloksiin kuuluu viranomaisille tarkoitettu sopeutumistoimien työkalupakki (Adrianmeren alueiden ilmastovalikko). Se on maksuton verkkotietokanta sopeutumis- ja hillitsemistoimista, joilla voidaan tukea paikallista päätöksentekoa ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi. ADRIACLIM (Ilmastonmuutosta koskevat tiedot sekä sopeutumisstrategioiden seuranta- ja hallintavälineet Adrianmeren rannikkoalueilla vuosina 2020–2022) pyrkii kehittämään täsmällistä tietoa alueellisten ja paikallisten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien kehittämisen tueksi. Siinä keskitytään parantamaan valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen rannikkoalueilla. Se auttoi kehittämään yhtenäisiä ja vertailukelpoisia tietoja, parantamaan ilmastonmuutoksen seuranta- ja mallintamisjärjestelmiä koskevaa tietämystä, valmiuksia ja yhteistyötä sekä kehittämään kehittyneitä tietojärjestelmiä, välineitä ja indikaattoreita ilmastonmuutokseen sopeutumisen optimaalista suunnittelua varten.

ASTERIS (sopeutuminen suolaveden tunkeutumiseen merenpinnan noususkenaarioissa, 2019-2021) parantaa ymmärrystä meriveden tunkeutumisen alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta. Siinä sovelletaan erilaisia ilmastonmuutoksen skenaarioita, yksilöidään ja kartoitetaan riskinhallintaan liittyviä tarpeita ja esteitä ja tarjotaan käytännön välineitä rannikon pohjavesikerrostumien kestävälle hoidolle paikallisella tasolla.

AdriaMORE (Adriatic DSS exploitation for monitoring and risk management of coastal extreme weather and flooding) (2018–2019), jossa hyödynnetään IPA Adriatic CBC -ohjelmasta rahoitetun ADRIARadNet-hankkeen tärkeimpiä saavutuksia, on antanut alueille ja ihmisille tehokkaita välineitä vakavien sääilmiöiden ja muiden niihin liittyvien merellisten riskien torjumiseksi.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innoittanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa poliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPTin käyttö uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi sopeutumisesta EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Hyödynnetään Climate-ADAPT-tietokannasta saatuja maakohtaisia tietoja Karpaattien monikansallisen aluesivun kehittämiseksi ja kansainvälisten sopeutumispolitiikkojen tueksi.
• Pyreneiden ilmastonmuutoksen seurantakeskus: Climate-ADAPTin kansainvälisten alueiden sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseen Pyreneiden alueella