Adrian- ja Joonianmeren alue

Alueen maat

Adrian- ja Joonianmeren yhteistyöalue kattaa Euroopan maat, jotka rajoittuvat Adrian- ja Joonianmereen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa edellisen Interreg-ohjelman koko alueen (Kreikan, Kroatian ja Slovenian koko alue, 12 Italian aluetta ja kaksi maakuntaa sekä EU:n ulkopuoliset Albanian, Montenegron, Serbian ja Bosnia ja Hertsegovinan alueet), myös Pohjois-Makedonian tasavallan. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Interreg VI B ”IPA ADRION -ohjelma (2021–2027)”, joka hyväksyttiin lopulta 30. marraskuuta 2022, pyrkii edistämään Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävää taloudellista ja sosiaalista vaurautta. Sillä tuetaan kasvua ja työpaikkojen luomista parantamalla alueiden houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä samalla kun suojellaan ympäristöä ja varmistetaan terveet ja tasapainoiset meri- ja rannikkoekosysteemit. Kaudella 2021–2027 IPA-ADRION keskittyi neljään painopisteeseen:

• Painopiste: 1 – Älykkäämmän Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Painopiste: 2 – Vihreämmän ja ilmastonmuutoksen kestävän Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Painopiste: 3 – Hiilineutraalin ja paremmin yhteenliitetyn Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Painopiste: 4 – Adrian- ja Joonianmeren alueen hallinnon tukeminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään pääasiassa toimintalinjassa 2 ja sen erityistavoitteessa RSO2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymiskyvyn edistäminen ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen). Ohjelman odotetaan myös edistävän sopeutumista toimilla, joilla ennallistetaan luontoa ja edistetään vihreää infrastruktuuria, jotta saavutetaan erityistavoite RSO2.7 (luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen parantaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen).

Tältä osin IPA ADRION -välineellä edistetään yhteisiä valtioiden välisiä ja makroalueellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemiseksi, ja siinä pidetään luonnon säilyttämistä keskeisenä tekijänä.

Ohjelmakaudella 2014–2020 ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkasteltiin toimintalinjassa 2 osana erityistavoitetta 2.2 ”Lisätään valmiuksia torjua kansainvälisesti ympäristön haavoittuvuutta, pirstoutumista ja ekosysteemipalvelujen turvaamista ADRION-alueella. Tämän tavoitteen avulla ADRION edisti yhteisymmärrystä ympäristönsuojelusta, biologisen monimuotoisuuden hallinnasta, ekosysteemipalveluista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Lisäksi Italian ja Kroatian rajatylittävän yhteistyön ohjelmalla on suuri merkitys Adrian- ja Joonianmeren alueelle. Sen yhteistyöalue (25 maakuntaa Italiassa ja 8 maakuntaa Kroatiassa) kattaa merkittävän osan Adrianmeren osa-alueesta. Vuosien 2021–2027 Interreg Italia–Kroatia-raja-alueyhteistyöohjelmassa huomautetaan aikomuksesta parantaa ohjelmien välistä koordinointia ADRIONin ja muiden Adrian- ja Joonianmeren alueen rajatylittävien ohjelmien kanssa. Ohjelmien välistä koordinointia haetaan myös koko Välimeren alueella. Ohjelmassa keskitytään siniseen talouteen, hyödynnetään aiempia yhteistyökokemuksia ja luodaan vahvempia synergioita Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian kanssa. Vihreä ja häiriönsietokykyinen yhteinen ympäristö (painopiste 2) kattaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen.

2.     Makroaluestrategiat

ADRION-yhteistyöalue vastaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa EU:n strategiaa (EUSAIR). Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista ja sosiaalista vaurautta ja kasvua alueella parantamalla sen houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä. Strategiassa on mukana neljä EU:n jäsenvaltiota (Kroatia, Kreikka, Italia ja Slovenia) ja kuusi EU:n ulkopuolista maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, San Marino ja Serbia), ja se edistää Länsi-Balkanin yhdentymistä. Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevassa EU:n strategiassa keskitytään sekä alueen maa- että meriluonnonvaroihin. Se perustuu neljään temaattiseen pilariin, jotka edustavat alueen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia: 1) sininen kasvu, 2) alueen yhdistäminen, 3) ympäristön laatu, 4) kestävä matkailu. Yhteisten ympäristöresurssien yhteiseen hallinnointiin sekä ilmastonmuutokseen ja katastrofiriskien hallintaan liittyvässä yhteistyössä käsitellään ratkaisevia haasteita Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävälle kehitykselle. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä katastrofiriskien hallinta ovat horisontaalisia aiheita, jotka ovat merkityksellisiä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian kaikkien neljän pilarin kannalta. Strategiaa täydentää vuoden 2020 toimintasuunnitelma (SWD(2020). Se korvaa vuoden 2014 suunnitelman, joka on jäsennelty strategian samojen neljän pilarin mukaisesti. Suunnitelmassa yksilöidään aiheet, toimet ja hankkeet strategian kutakin neljää pilaria varten. Pilarin ”Ympäristön laatu” mukaisten toimien odotetaan osaltaan minimoivan ilmastonmuutoksen vaikutuksia meri- ja maaekosysteemeihin.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Koko Välimeren alueen laajemmassa mittakaavassa ympäristönsuojelua (mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen) koskeva yhteistyö kansainvälisellä tasolla virallistetaan Barcelonan yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen puitteissa.

EU on rahoittanut ympäristö- ja ilmastoalan alueellisia yhteistyöaloitteita, joilla autetaan Balkanin maita useiden vuosien ajan. Osa niistä kuuluu tällä hetkellä myös Adrian- ja Joonianmeren alueeseen. Alueellinen ympäristöverkosto liittymistä varten (RENA 2010–2013) -hankkeella edistettiin ympäristö- ja ilmastoparannuksia Länsi-Balkanilla ja alueen lähentymistä EU:n normeihin. Ympäristö- ja ilmastoasioiden alueellinen liittymisverkosto (ECRAN 2013–2016) jatkoi ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välisen alueellisen yhteistyön vahvistamista. Sen jatkotoimena on tällä hetkellä liittymistä valmisteleva EU:n ympäristökumppanuusohjelma (EPPA 2019–2022) ja EU:n ilmastotoimien tuki IPA II -tuensaajille – ”Siirtyminen vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen (TRATOLOW 2020–2023). Se tukee Länsi-Balkanin kumppaneiden yhdentymistä EU:hun ympäristön ja ilmaston alalla. TRATOLOW-työryhmä 4 työskentelee erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen parissa. Se avustaa kansallisia ja alueellisia sopeutumissuunnitelmia ja -toimia Länsi-Balkanin maissa.

Keski-Euroopan aloite (CEI) on alueellinen hallitustenvälinen foorumi, johon kuuluu 17 jäsenvaltiota Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopasta. Siihen kuuluvat kaikki Adrian- ja Joonianmeren alueen maat Kreikkaa lukuun ottamatta. Se edistää Euroopan yhdentymistä ja kestävää kehitystä alueellisen yhteistyön avulla. CEI-työ keskittyy kahden päätavoitteen saavuttamiseen: Green growth &amp : just societys Näytä tarkat tiedot Ilmastokestävyyden parantaminen sisältyy CEI-toimintasuunnitelman tavoitteisiin, jotka sisältyvät tavoitteeseen 1 ”Vihreän kasvun edistäminen”.

Kahdeksan Adrian- ja Joonianmeren maata (kaikki paitsi Italia) yhdessä Bulgarian, Unkarin, Moldovan, Romanian ja Turkin kanssa sekä YK:n yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi (UNCCD) ja Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) tekevät yhteistyötä Kaakkois-Euroopan kuivuudenhallintakeskuksen (DMCSEE) puitteissa. Keskus koordinoi ja helpottaa kuivuusriskien hallintavälineiden ja -politiikkojen kehittämistä, arviointia ja soveltamista Kaakkois-Euroopassa tavoitteena parantaa valmiuksia ja vähentää kuivuuden vaikutuksia tällä alueella.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Tähän mennessä Adrian- ja Joonianmeren alueella ei ole laadittu sopeutumisstrategioita eikä -suunnitelmia. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19.^kokouksessa (COP19) hyväksytty Välimeren meri- ja rannikkoalueiden alueellinen kehys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on merkityksellinen myös tämän alueen kannalta.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

Vuosien 2014–2020 ADRION-ohjelmasta rahoitettu I-STORM (Integrated sea storm management strategies) -hanke (2018–2019) tehosti merimyrskyjä ja niihin liittyviä vaikutuksia (rannikkotulvat, eroosio ja niistä rannikkoekosysteemeihin ja -infrastruktuureihin kohdistuvat vaikutukset) koskevien tietojen, ennusteiden ja tietämyksen jakamista yhteisten infrastruktuurien ja välineiden avulla. Hankkeessa laadittiin suuntaviivat tietojen ja ennusteiden muuntamiseksi varhaisvaroitus- ja interventiomenettelyiksi sekä strategia ADRION-alueen kansallisille/alueellisille avaintoimijoille. Molemmissa asiakirjoissa ehdotettiin tehokkainta tapaa käsitellä tietojen ja ennusteiden hallintaa ja siihen liittyviä varhaisvaroitusmenettelyjä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin I-STORMS-sovellus älypuhelimille ja tableteille sekä I-STORMS Web Integrated System (IWS). IWS on verkkotyökalu, jonka avulla voidaan jakaa ja integroida tietoja ja edistää kumppaneiden välistä yhteistyötä, jotta Adrian- ja Joonianmeren alueen merimyrskyriskeihin voidaan reagoida paremmin. Hankkeessa käynnistettiin pysyvä yhteistyötaulukko, jolla varmistetaan vuoropuhelun jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä rannikkoalueiden nykyisistä haasteista ja edistää koordinointia ja taitotiedon jakamista.

Muita asiaankuuluvia hankkeita, jotka kattavat suuren osan Adrian- ja Joonianmeren alueesta, rahoitettiin Italian ja Kroatian rajatylittävän yhteistyön ohjelmasta (2014–2020), ja ne kuvataan jäljempänä. Kolme niistä (ADRIADAPT, RESPONSe ja ADRIACLIM) tuki paikallisviranomaisia sopeutumissuunnitelmien ja -strategioiden laatimisessa Adrian- ja Joonianmeren rannikko- ja kaupunkialueilla.

ADRIADAPT (Adrianmeren kaupunkien selviytymiskykyä koskeva tietofoorumi, 2019–2021) edisti paikallista ja alueellista selviytymiskykyä. Se auttoi kehittämään tietopohjaa sopivien ilmastonmuutokseen sopeutumista ja suunnittelua koskevien vaihtoehtojen määrittämiseksi Adrian- ja Joonianmeren alueella. Hankkeessa toimitettiin Adriadapt Resilience Platform -alustalle ilmastosuunnittelun välineitä ja tietämystä, joita testattiin paikallisviranomaisten kanssa. Sillä tuettiin myös paikallisia ilmastotietoja ja ilmastokestävyyttä koskevia suunnitelmia.

RESPONSe (Strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Adrianmeren alueilla, 2019–2021) antoi paikallisille päättäjille mahdollisuuden mahdollistaa ilmastoälykkäät hallintotavat ja edisti kestävää asumista Adrianmeren meri- ja rannikkoalueilla. Hankkeiden tuloksiin kuuluu viranomaisille tarkoitettu sopeutumistoimien välineistö (IlmastovalikkoAdrianmeren alueille). Se on maksuton verkkotietokanta sopeutumis- ja hillitsemistoimista, joilla voidaan tukea paikallista päätöksentekoa ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi. ADRIACLIM (Ilmastonmuutosta koskevat tiedot, seuranta- ja hallintavälineet Adrianmeren rannikkoalueiden sopeutumisstrategioita varten 2020–2022) pyrkii kehittämään täsmällistä tietoa, jolla tuetaan alueellisten ja paikallisten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien laatimista. Siinä keskitytään ilmastonmuutokseen sopeutumisen valmiuksien parantamiseen rannikkoalueilla. Se avusti yhdenmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen kehittämisessä, ilmastonmuutoksen seuranta- ja mallintamisjärjestelmiä koskevan tietämyksen, valmiuksien ja yhteistyön parantamisessa sekä kehittyneiden tietojärjestelmien, välineiden ja indikaattoreiden kehittämisessä ilmastonmuutokseen sopeutumisen optimaalista suunnittelua varten.

ASTERIS (sopeutuminen suolaisen veden tunkeutumiseen merenpinnan noususkenaarioissa, 2019-2021) parantaa ymmärrystä meriveden tunkeutumisen alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta. Siinä sovelletaan erilaisia ilmastonmuutosskenaarioita riskienhallinnan tarpeiden ja esteiden tunnistamiseksi ja kartoittamiseksi sekä käytännön välineiden tarjoamiseksi rannikkoalueiden pohjavesiesiintymien kestävää hoitoa varten paikallisella tasolla.

AdriaMORE (Adriatic DSS exploitation for monitoring and risk management of coastal extreme weather and flooding) (2018–2019), jossa on hyödynnetty Adrianmeren rajatylittävän yhteistyön ohjelmasta rahoitetun ADRIARadNet-hankkeen tärkeimpiä saavutuksia, on antanut alueille ja ihmisille tehokkaita välineitä vakavien sääilmiöiden ja muiden niihin liittyvien meririskitapahtumien torjumiseksi.