Adrian- ja Joonianmeren alue

Alueen maat

Adrian- ja Joonianmeren yhteistyöalue kattaa Euroopan maat, jotka rajoittuvat Adrian- ja Joonianmereen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa edellisen Interreg-ohjelman koko alueen (Kreikan, Kroatian ja Slovenian täydellinen laajentaminen, 12 Italian aluetta ja kaksi maakuntaa sekä EU:n ulkopuoliset Albanian, Montenegron, Serbian ja Bosnia ja Hertsegovinan maat), mukaan lukien Pohjois-Makedonian tasavalta. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Interreg VI B ”IPA ADRION -ohjelma (2021–2027)”, joka hyväksyttiin lopulta 30. marraskuuta 2022, pyrkii edistämään Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävää taloudellista ja sosiaalista vaurautta. Sillä tuetaan kasvua ja työpaikkojen luomista parantamalla alueiden houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä samalla kun säilytetään ympäristö ja varmistetaan terveet ja tasapainoiset meri- ja rannikkoekosysteemit. Kaudella 2021–2027 IPA-ADRION keskittyi neljään painopisteeseen:

• Prioriteetti: 1 – Älykkäämmän Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Prioriteetti: 2 – Vihreämmän ja ilmastokestävämmän Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Prioriteetti: 3 – Hiilineutraalin ja paremmin yhteenliitetyn Adrian- ja Joonianmeren alueen tukeminen
• Prioriteetti: 4 – Adrian- ja Joonianmeren alueen hallinnon tukeminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään pääasiassa toimintalinjassa 2 ja sen erityistavoitteessa RSO2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyky ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen). Ohjelman odotetaan myös edistävän sopeutumista toimilla, joilla ennallistetaan luontoa ja edistetään vihreää infrastruktuuria, jotta voidaan saavuttaa erityistavoite RSO2.7 (luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen tehostaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen).

Tältä osin IPA ADRION -välineellä edistetään yhteisten ylikansallisten ja makroalueellisten toimien perustamista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemiseksi pitäen luonnon säilyttämistä keskeisenä tekijänä.

Ohjelmakaudella 2014–2020 ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkasteltiin toimintalinjassa 2 osana erityistavoitetta 2.2 ”Vahvistetaan valmiuksia puuttua ylikansallisesti ympäristön haavoittuvuuteen, pirstoutumiseen ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseen ADRION-alueella”. Tämän tavoitteen avulla ADRION-aloitteella edistettiin yhteisymmärrystä ympäristönsuojelusta, biologisen monimuotoisuuden hallinnasta, ekosysteemipalveluista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Lisäksi Italian ja Kroatian rajatylittävän yhteistyön ohjelmalla on suuri merkitys Adrian- ja Joonianmeren alueelle. Sen yhteistyöalue (25 maakuntaa Italiassa ja 8 maakuntaa Kroatiassa) kattaa merkittävän osan Adrianmeren osa-alueesta. Interreg Italy-Croatia CBC -ohjelmassa 2021–2027 huomautetaan aikomuksesta parantaa ohjelmien välistä koordinointia ADRION-ohjelman ja muiden Adrian- ja Joonianmeren alueen rajatylittävien ohjelmien kanssa. Ohjelmien välistä koordinointia pyritään toteuttamaan myös koko Välimeren alueella. Ohjelmassa keskitytään siniseen talouteen, hyödynnetään aiempia yhteistyökokemuksia ja luodaan vahvempia synergioita Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian kanssa. Vihreä ja häiriönsietokykyinen yhteinen ympäristö (painopiste 2) kattaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen.

2.     Makroaluestrategiat

ADRION-yhteistyöalue vastaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa EU:n strategiaa (EUSAIR). EUSAIRin yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista ja sosiaalista vaurautta ja kasvua alueella parantamalla sen houkuttelevuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä. Strategiassa on mukana neljä EU:n jäsenvaltiota (Kroatia, Kreikka, Italia ja Slovenia) ja kuusi EU:n ulkopuolista maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, San Marino ja Serbia), ja se edistää Länsi-Balkanin yhdentymistä. Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevassa EU:n strategiassa keskitytään sekä alueen maa- että merivaroihin. Se perustuu neljään temaattiseen pilariin, jotka edustavat alueen keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia: 1) sininen kasvu, 2) alueen yhdistäminen, 3) ympäristön laatu ja 4) kestävä matkailu. Yhteisten ympäristöresurssien yhteistä hallinnointia sekä ilmastonmuutosta ja katastrofiriskien hallintaa koskevalla yhteistyöllä vastataan Adrian- ja Joonianmeren alueen kestävän kehityksen keskeisiin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä katastrofiriskien hallinta ovat horisontaalisia aiheita, jotka ovat merkityksellisiä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian kaikkien neljän pilarin kannalta. Strategiaa täydentää vuoden 2020 toimintasuunnitelma (SWD(2020). Se korvaa vuoden 2014 suunnitelman, joka on jäsennelty strategian samojen neljän pilarin mukaisesti. Suunnitelmassa yksilöidään aiheet, toimet ja hankkeet strategian kunkin neljän pilarin osalta. Pilariin ”Ympäristön laatu” kuuluvien toimien odotetaan edistävän ilmastonmuutoksen meri- ja maaekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten minimointia.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Koko Välimeren alueen laajemmassa mittakaavassa ympäristönsuojelua (mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen) koskeva valtioiden välinen yhteistyö virallistetaan Barcelonan yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen puitteissa.

EU on rahoittanut useita vuosia erityisiä ympäristö- ja ilmastoalan alueellisia yhteistyöaloitteita, joilla autetaan Balkanin maita. Osa niistä kuuluu tällä hetkellä myös Adrian- ja Joonianmeren alueeseen. Liittymistä valmisteleva alueellinen ympäristöverkosto (RENA 2010–2013) edisti ympäristö- ja ilmastoparannuksia Länsi-Balkanilla ja alueen lähentymistä EU:n normeihin. Ympäristön ja ilmaston alueellinen liittymisverkosto (ECRAN 2013–2016) jatkoi alueellisen yhteistyön vahvistamista ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden välillä. Sitä seuraa tällä hetkellä EU:n ympäristökumppanuusohjelma liittymistä varten (EPPA 2019–2022) ja EU:n tuki ilmastotoimille IPA II -tuen saajissa – ”Siirtyminen vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen (TRATOLOW 2020–2023). Se tukee Länsi-Balkanin kumppaneiden yhdentymistä EU:hun ympäristön ja ilmaston alalla. TRATOLOW-työryhmä 4 käsittelee erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista. Se avustaa kansallisia ja alueellisia sopeutumissuunnitelmia ja -toimia Länsi-Balkanin maissa.

Keski-Euroopan aloite (CEI) on 17 jäsenvaltion alueellinen hallitustenvälinen foorumi Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Siihen kuuluvat kaikki Adrian- ja Joonianmeren alueen maat (Kreikkaa lukuun ottamatta). Se edistää Euroopan yhdentymistä ja kestävää kehitystä alueellisen yhteistyön avulla. CEI-työssä keskitytään kahden päätavoitteen saavuttamiseen: Green Growth &amp : Just Societies Näytä tarkat tiedot Ilmastokestävyyden parantaminen sisältyy CEI-toimintasuunnitelman tavoitteisiin, jotka sisältyvät tavoitteeseen 1 ”Vihreän kasvun edistäminen”.

Kahdeksan Adrian- ja Joonianmeren maata (kaikki paitsi Italia) sekä Bulgaria, Unkari, Moldova, Romania ja Turkki sekä YK:n yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi (UNCCD) ja Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) tekevät yhteistyötä Kaakkois-Euroopan kuivuudenhallintakeskuksen (DMCSEE) puitteissa. Keskus koordinoi ja helpottaa kuivuusriskien hallintavälineiden ja -politiikkojen kehittämistä, arviointia ja soveltamista Kaakkois-Euroopassa tavoitteena parantaa valmiutta ja vähentää kuivuuden vaikutuksia tällä alueella.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten ei ole tähän mennessä laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19.^kokouksessa (COP19) hyväksytty Välimeren meri- ja rannikkoalueiden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva alueellinen kehys on merkityksellinen myös tämän alueen kannalta.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

ADRION 2014–2020 -ohjelmasta rahoitettu I-STORM-hanke (Integrated sea storm management strategies) (2018–2019) tehostaa tietojen, ennusteiden ja tietämyksen jakamista merimyrskyistä ja niihin liittyvistä vaikutuksista (rannikkotulvat, eroosio ja niiden vaikutukset rannikkoekosysteemeihin ja -infrastruktuureihin) yhteisten infrastruktuurien ja välineiden avulla. Hankkeessa laadittiin ohjeet tietojen ja ennusteiden muuntamiseksi varhaisvaroitus- ja toimintamenettelyiksi sekä ADRION-alueen kansallisille/alueellisille avaintoimijoille suunnattu strategia. Molemmissa asiakirjoissa ehdotettiin tehokkainta tapaa käsitellä tietojen ja ennusteiden hallintaa ja niihin liittyviä varhaisvaroitusmenettelyjä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin älypuhelimille ja tableteille tarkoitettu I-STORMS-sovellus ja I-STORMS Web Integrated System (IWS). IWS on verkkotyökalu, jolla jaetaan ja integroidaan tietoja ja edistetään kumppaneiden välistä yhteistyötä, jotta merimyrskyihin liittyviin riskeihin voidaan reagoida paremmin Adrian- ja Joonianmeren alueella. Hankkeessa käynnistettiin pysyvä yhteistyötaulukko, jolla varmistetaan vuoropuhelun jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä rannikkoalueiden nykyisistä haasteista ja edistää koordinointia ja taitotiedon jakamista.

Muita asiaankuuluvia hankkeita, jotka kattavat suuren osan Adrian- ja Joonianmeren alueesta, rahoitettiin Italian ja Kroatian rajatylittävän yhteistyön ohjelmasta (2014–2020), ja ne kuvataan jäljempänä. Niistä kolme (ADRIADAPT, RESPONSe ja ADRIACLIM) tuki paikallisviranomaisia sopeutumissuunnitelmien ja -strategioiden kehittämisessä Adrian- ja Joonianmeren alueen rannikko- ja kaupunkialueilla.

ADRIADAPT (Adrianmeren kaupunkien selviytymiskykyä koskeva tietofoorumi, 2019–2021) edisti paikallista ja alueellista selviytymiskykyä. Se auttoi kehittämään tietopohjaa sopivien ilmastonmuutokseen sopeutumista ja suunnittelua koskevien vaihtoehtojen määrittämiseksi Adrian- ja Joonianmeren alueella. Hankkeessa tarjottiin Adriadapt Resilience Platform -alusta, joka sisälsi ilmastosuunnittelun välineitä ja tietämystä, joita testattiin paikallisviranomaisten kanssa. Sillä tuettiin myös paikallisia ilmastotieto- ja ilmastokestävyyssuunnitelmia.

RESPONSe (strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Adrianmeren alueilla, 2019–2021) antoi paikallisille päätöksentekijöille mahdollisuuden mahdollistaa ilmastoälykkään hallinnon lähestymistavat ja edisti kestävää elämää Adrianmeren meri- ja rannikkoalueilla. Hankkeiden tuloksiin sisältyy viranomaisille tarkoitettu sopeutumistoimien välineistö (IlmastovalikkoAdrianmeren alueille). Se on ilmainen verkkotietokanta sopeutumis- ja hillitsemistoimista, joilla voidaan tukea paikallista päätöksentekoa ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi. ADRIACLIM (Ilmastonmuutosta koskevat tiedot, seuranta- ja hallintavälineet sopeutumisstrategioita varten Adrianmeren rannikkoalueilla 2020–2022) pyrkii kehittämään täsmällistä tietoa tukemaan alueellisten ja paikallisten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien kehittämistä. Siinä keskitytään parantamaan valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen rannikkoalueilla. Se auttoi kehittämään yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia tietoja, parantamaan ilmastonmuutoksen seuranta- ja mallintamisjärjestelmiä koskevaa tietämystä, valmiuksia ja yhteistyötä sekä kehittämään kehittyneitä tietojärjestelmiä, välineitä ja indikaattoreita ilmastonmuutokseen sopeutumisen optimaalista suunnittelua varten.

ASTERIS (sopeutuminen suolaisen veden tunkeutumiseen merenpinnan noususkenaarioissa, 2019-2021) parantaa ymmärrystä meriveden tunkeutumisen alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta. Siinä sovelletaan erilaisia ilmastonmuutosskenaarioita, tunnistetaan ja kartoitetaan riskinhallinnan tarpeita ja esteitä ja tarjotaan käytännön välineitä rannikkoalueiden pohjavesien kestävää hoitoa varten paikallisella tasolla.

AdriaMORE (Adriatic DSS exploitation for monitoring and risk management of coastal extreme weather and flooding) (2018–2019), jossa hyödynnetään IPA Adriatic CBC -ohjelmasta rahoitettua ADRIARadNet-hanketta, on varustanut alueita ja ihmisiä tehokkailla välineillä vakavien sääilmiöiden ja muiden niihin liittyvien meririskien torjumiseksi.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella