Alppien avaruus

Alueen maat

Alppien avaruusohjelman yhteistyöalue kattaa Alpit ja niitä ympäröivät alangot, jotka yhdistävät hyvin erilliset alueet, joihin kuuluvat Sveitsin, Itävallan, Liechtensteinin ja Slovenian koko alue, Ranskan länsiosat, Saksan eteläosat ja Italian pohjoiset alueet. Vuosien 2021–2027 Interreg-ohjelman yhteistyöalue kattaa vuosien 2014–2020 Interreg-ohjelman koko alueen ja lisäksi seitsemän aluetta Saksasta. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Alppien aluetta koskevalla Interreg-avaruusohjelmalla 2021–2027 (jonka EU:n komissio hyväksyi 5. toukokuuta 2022) pyritään edistämään kestävän talouskehityksen, yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja sen erinomaisen luonteen säilyttämistä. Sillä tuetaan rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita ja helpotetaan yhteisiä rajat ylittäviä ratkaisuja.

Ohjelmassa asetetaan neljä painopistettä:

• Toimintalinja 1: Ilmastokestävä ja vihreä Alppien alue
• Painopiste 2 Hiilineutraali ja resurssiherkkä Alppien alue
• Painopiste 3 Innovointi ja digitalisaatio vihreän Alppien alueen tukena
• Toimintalinja 4 Yhteistyössä hallinnoitu ja kehitetty Alppien alue

Ilmastonmuutosta pidetään toistuvasti Alppien tärkeimpänä liikkeellepanevana voimana ja erityisenä haasteena. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on painopisteen 1 tavoite erityistavoitteen puitteissa: ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen ottaen huomioon ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat”. Ohjelmalla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä, joissa keskitytään Alppien alueen luonnollisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien välisiin suhteisiin. Ohjelmalla edistetään yksityiskohtaisesti seuraavia: 1) varautumista ja sopeutumista koskevat ratkaisut ja pilottihankkeet, 2) ratkaisut ja pilottihankkeet ilmastotutkimuksen ja käytännön täytäntöönpanon välisen kuilun kuromiseksi umpeen, 3) tietämyksen siirtoa koskevat aloitteet ja 4) menetelmät ja välineet ilmastonmuutoksen erityisten vaikutusten mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Ohjelmasta tuetaan myös toimia, joilla pyritään ehkäisemään riskejä ja parantamaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta ja jotka liittyvät läheisesti ilmastonmuutokseen.

Ohjelman ja EUSALP-strategian tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta vahvistetaan, jotta voidaan tukea etenemistä kohti hiilineutraalia ja ilmastonmuutoksen kestävää aluetta. Painopisteen 4 osalta ohjelman tavoitteena on ”parantaa viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön makroalue- ja merialuestrategioita sekä muita alueellisia strategioita”. Tältä osin ohjelmalla tuetaan sellaisten ratkaisujen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, joilla tehostetaan yhteistyötä ja organisaatioprosesseja EUSALPin hallintorakenteessa.

Kaudella 2014–2020 (INTERREG V B) ilmastonmuutosta pidettiin Alppien tärkeimpänä liikkeellepanevana voimana ja erityisenä haasteena, mutta sitä ei katettu erityistavoitteilla vaan horisontaalisena aiheena ja kysymyksenä, joka olisi otettava huomioon kaikissa hankkeissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen monialaisena kysymyksenä mainittiin nimenomaisesti painopisteessä 3 ”Elävä Alppien alue”, jolla pyritään parantamaan ympäristönsuojelua ja resurssitehokkuutta. Vuosien 2014–2020 ohjelmalla tuettiin myös Alppien aluetta koskevaa EU:n strategiaa, mukaan lukien sen riskinhallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevää toimintaryhmää 8. Se rahoitti hallintorakennettaan AlpGov-hankkeen kautta sekä edellyttämällä säännöllisiä hankehakemuksia EUSALPin temaattisten työelinten painopisteiden ja tukitoimien käsittelemiseksi.

2.     Makroaluestrategiat

Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (EUSALP) perustuu Alppien valtioiden ja alueiden yhteiseen aloitteeseen niiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaammin. Siihen osallistuu seitsemän maata (Itävalta, Ranska, Italia, Saksa, Slovenia, Liechtenstein ja Sveitsi) ja 48 aluetta. Se kattaa hieman suuremman alueen kuin ASP. EUSALPin tavoitteena on vastata alppialuekohtaisiin haasteisiin, kuten kehityksen ja ympäristönsuojelun tasapainottamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja alueellisten erojen vähentämiseen.

Sopeutuminen on toinen toimintaryhmän 8 (riskienhallintaa käsittelevä toimintaryhmä) kahdesta keskeisestä aiheesta. Sen nykyisen keskipitkän aikavälin (vuoden 2019 puoliväliin ulottuvan) työsuunnitelman yhteisenä tavoitteena on kartoittaa, analysoida ja tehostaa hallintomekanismeja luonnonkatastrofien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen aloilla, mukaan lukien molempien politiikan alojen välisen johdonmukaisuuden lisääminen. Suunnitellut tuotokset ovat tutkimuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja politiikan tehostamisvaihtoehtoja, jotka koskevat riskienhallintaa, sopeutumisen hallinnointia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien vähentämisen valtavirtaistamista. Näiden tuotosten tarkoituksena on tasoittaa tietä tehokkaammille ja paremmin yhteensovitetuille hallintotavoille Alppien makroalueella. Toimintaryhmän tavoitteena on myös ottaa käyttöön kansainvälinen verkkoportaali CAPA – Alppien ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä foorumi, edistää sitä ja ylläpitää sitä. Vuosina 2016–2019 ja 2020–2022 CAPA:ta on rahoitettu Alppien aluetta koskevanEU:n strategian Alppien hallintomekanismien täytäntöönpanoa koskevasta AlpGov 1- ja AlpGov 2 -alppiavaruushankkeesta.

EUSALPin toimintasuunnitelmassa kannustetaan muun muassa laatimaan Alppien sopeutumisstrategia ja -toimintasuunnitelma, jotka perustuvat kattavaan haavoittuvuusarviointiin ja ovat nykyisten kansallisten sopeutumisstrategioiden mukaisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen liittyvät myös ekologisiin yhteyksiin ja luonnonvaroihin, kuten vesihuoltoon ja maaperän hoitoon. Sopeutumiseen liittyviä monialaisia kysymyksiä (esim. vihreä infrastruktuuri, kuivuus, veden kysyntä ja tarjonnan hallinta) käsitellään jossain määrin vastaavien toimintaryhmien toimissa.

Jotkin Alppien alueen alueet ovat päällekkäisiä muiden makroalueiden kanssa, joiden strategioissa voi olla merkityksellistä tietoa. Nämä ovat Tonavan makroalue ja Adrian- ja Joonianmeren makroalue.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Vuonna 1991 hyväksytty Alppeja koskeva yleissopimus on Alppien alueen maiden (Itävalta, Ranska, Saksa, Italia, Liechtenstein, Monaco, Slovenia ja Sveitsi) ja EU:n välinen kansainvälinen sopimus Alppien kestävästä kehityksestä ja suojelusta. Alppeja koskevan yleissopimuksen perimmäisenä tavoitteena on kehittää Alppien yhteistä perintöä ja säilyttää se tuleville sukupolville kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön avulla.

Alppeja koskevan yleissopimuksen mukaisesti (2019) annetussa julistuksessa ”Climate-neutral and Climate-resiliient Alps 2050” (Innsbruckinjulistus)vahvistetaan tavoite pyrkiä Alppien ilmastoneutraaliuteen ja ilmastokestävyyteen vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisten ja kansainvälisten määräysten mukaisesti. Lisäksi ilmastonmuutosta koskevien toimien toteuttaminen on yksi monivuotisen työohjelman 2017–2022 kuudesta painopisteestä. Sopimuspuolet, tarkkailijat ja yleissopimuksen temaattiset työryhmät työskentelevät säännöllisesti sopeutumisen monialaisten näkökohtien parissa. Ne ovat tuottaneet useita erityisiä kansainvälisen tason tuotoksia, kuten lausuntoja ja ohjeita, työpajoja ja kokeiluhankkeita, jotka usein edistävät ilmastotoimintasuunnitelmassa vahvistettujen toimien täytäntöönpanoa. Alppien ilmastolautakunta (ACB) perustettiin vuonna 2016 yleissopimuksen puitteissa, ja se kehitti Alppien ilmastotavoitejärjestelmän 2050 ja ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman 2.0. Suunnitelman yleisenä tavoitteena on muuttaa Alpit ilmastoneutraaliksi ja ilmastonmuutoksen kestäväksi alueeksi (ks. jäljempänä sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia koskeva jakso).

Yleissopimuksella on vakiintunut kansainvälinen tarkkailijaverkosto, johon kuuluu suuri määrä asiaankuuluvia valtiollisia ja valtiosta riippumattomia kattojärjestöjä, jotka toimivat Alppeja koskevan yleissopimuksen toiminta-aloilla,^{mukaan lukien} ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Alppeja koskeva yleissopimus ja EUSALPin elimet edistävät sopeutumista koskevan tietämyksen luomista ja siirtämistä ylikansallisesti. Merkittäviä esimerkkejä Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen työn tuloksista ovat muun muassaAlppien strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi luonnonuhkien alalla (2013),suuntaviivat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi paikallistasolla Alpeilla(2014),yhteenvetoraportti ”Arviointi Alppien ilmastolautakunnan toiminnan määrittelyn perustana” (2017, päivitetty vuonna 2019), raportti ”Kohtikuivuutta Alppien alueella”. Kokemukset, lähestymistavat ja yhteiset haasteet”(2018) ja seitsemäs Alppien tilaa koskeva kertomus: Luonnonriskien hallinta (2019).

4.      Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Alppien ilmastotavoitejärjestelmän 2050 laati Alppien ilmastolautakunta (ACB), ja se hyväksyttiin XV Alppien konferenssissa vuonna 2019. Siinä yksilöidään konkreettisia tavoitteita Alppeja koskevan yleissopimuksen kymmenellä eri toiminta-alalla ja kahdella monialaisella/horisontaalisella toiminta-alalla. Se lisää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevan Alppien laajuisen yhteistyön lisäarvoa yhdennetyn lähestymistavan avulla. Tässä yhteydessä ACB päivitti (alun perin vuonna 2009 laaditun) ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman, joka kattaa sekä sopeutumisen että hillitsemisen. Uudessa ilmastoa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2.0 asetetaan etusijalle erityistoimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön Alppien ilmastotavoitejärjestelmä 2050 keskittyen keskipitkällä aikavälillä (5–10 vuotta). Siinä ehdotetaan yksityiskohtaisia täytäntöönpanoväyliä kymmenelle alalle, jotka on kehitetty yhdessä sidosryhmien ja Alppeja koskevan yleissopimuksen temaattisten työelinten kanssa. ACB seuraa kehityspolkujen yleistä toteutusta ja tiedottaa saavutuksista säännöllisesti. On perustettu yhteisön foorumi (Alppien ilmasto 2050),jolla varmistetaan yhteys täytäntöönpanon ja vuoden 2050 ilmastotavoitejärjestelmän tavoitteiden välillä.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

AlpGov2-hanke (2020–2022), jota rahoitetaan Interreg ALPS -aloitteesta, parantaa EUSALPin hallintorakenteita ja -mekanismeja ottaen huomioon kaikki sen toimintasuunnitelman aiheet edellisen AlpGov 1 -aloitteen jatkotoimena.

GoApply (ilmastonmuutokseen sopeutumisen moniulotteinen hallinta poliittisessa päätöksenteossa ja käytännössä, 2016–2019) kehittyi suoraan C3-Alpsin (2007–2013) käynnistämästä ylikansallisesta poliittisten päättäjien verkostosta. GoApply vastaa monitasoiseen hallintoon liittyviin haasteisiin, esteisiin ja puutteisiin, joita kaikki Alppien maat kohtaavat tällä hetkellä pyrkiessään toteuttamaan kansallisia sopeutumisstrategioitaan käytännössä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallinnointi- ja täytäntöönpanovalmiuksia useilla tasoilla ja aloilla. Tulokset esitetään maaraporteissa (Itävalta, Saksa, Italia, Sveitsi) ja kootaan kansainväliseen yhteenvetoraporttiin. Raportissa esitetään tietopohja Alppien monitasoisen sopeutumisen hallinnoinnin parantamiseksi sekä joukko menestystekijöitä, esteitä, saatuja kokemuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja parannusvaihtoehtoja.

TOTEAA (Alppien alueen muiden kuin kotoperäisten puiden kestävä käyttö ja hoito, 2019–2022), että se auttaa vahvistamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ennustamalla muiden kuin kotoperäisten puiden nykyistä ja mahdollista jakautumista ilmastonmuutosskenaarioissa. Hankkeen odotetaan antavan tekniset suuntaviivat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeville päätöksentekovälineille ja suunnittelulle, jotta voidaan turvata vihreän infrastruktuurin, biologisen monimuotoisuuden toimintojen ja ekosysteemipalvelujen tulevaisuus koko EUSALPin alueella.

Alppien alue voi myös tukeutua laajaan kokemukseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista ylikansallisista yhteistyöhankkeista, joita rahoitettiin edellisellä Interreg-ohjelmakaudella 2007–2013, kuten esimerkiksi CLISP-, AdaptAlp- tai C3-Alps-hankkeissa.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella