Alppien alue

Alueen maat

Alppien aluetta koskevan ohjelman yhteistyöalue kattaa Alpit ja niitä ympäröivät alangot, jotka yhdistävät hyvin erillisiä alueita, joihin kuuluvat koko Sveitsin, Itävallan, Liechtensteinin ja Slovenian alue, Ranskan länsiosat, Saksan eteläosat ja Italian pohjoiset alueet. Vuosien 2021–2027 Interreg-ohjelman yhteistyöalue kattaa koko kauden 2014–2020 Interreg-ohjelman alueen, johon kuuluu lisäksi seitsemän aluetta Saksasta. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Vuosien 2021–2027 Interreg Alpine Space -ohjelmalla (jonka Euroopan komissio hyväksyi 5. toukokuuta 2022) pyritään edistämään kestävän talouskehityksen integrointia, yhteiskunnallista hyvinvointia ja sen poikkeuksellisen luonteen säilyttämistä. Sillä tuetaan rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita ja helpotetaan yhteisiä ylikansallisia ratkaisuja.

Ohjelmassa asetetaan neljä painopistettä:

• Toimintalinja 1: Ilmastokestävä ja vihreä Alppien alue
• Painopiste 2 Hiilineutraali ja luonnonvaroiltaan herkkä Alppien alue
• Painopiste 3 Vihreää Alppien aluetta tukeva innovointi ja digitalisaatio
• Toimintalinja 4 Yhteistyössä hallinnoitu ja kehitetty Alppien alue

Ilmastonmuutosta pidetään toistuvasti Alppien tärkeimpänä liikkeellepanevana voimana ja erityisenä haasteena. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on toimintalinjan 1 erityistavoitteen mukainen tavoite: ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset lähestymistavat”. Ohjelmalla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä, joissa keskitytään Alppien alueen luonnollisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien välisiin suhteisiin. Ohjelmalla edistetään yksityiskohtaisesti seuraavia toimia: 1) varautumista ja sopeutumista koskevat ratkaisut ja pilottihankkeet, 2) ratkaisut ja pilottihankkeet ilmastotutkimuksen ja käytännön toteutuksen välisen kuilun kuromiseksi umpeen, 3) tietämyksensiirtoaloitteet ja 4) menetelmät ja välineet ilmastonmuutoksen erityisvaikutusten mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Ohjelmasta tuetaan myös riskien ehkäisyyn ja katastrofivalmiuteen ja -palautuvuuteen liittyviä toimia, jotka liittyvät vahvasti ilmastonmuutokseen.

Tämän ohjelman ja EUSALPin strategian tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta vahvistetaan, jotta voidaan tukea etenemistä kohti hiilineutraalia ja ilmastonmuutoksen kestävää aluetta. Painopisteessä 4 ohjelman tavoitteena on ”parantaa viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön makroalue- ja merialuestrategioita sekä muita alueellisia strategioita”. Tältä osin ohjelmasta tuetaan sellaisten ratkaisujen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, joilla tehostetaan yhteistyö- ja organisointiprosesseja EUSALPin hallintorakenteessa.

Kaudella 2014–2020 (Interreg V B) ilmastonmuutos määriteltiin Alppien tärkeimmäksi liikkeellepanevaksi voimaksi ja erityiseksi haasteeksi, mutta sitä ei käsitelty erityistavoitteissa vaan horisontaalisena teemana ja kysymyksenä, joka olisi valtavirtaistettava kaikissa hankkeissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen monialaisena kysymyksenä mainittiin nimenomaisesti painopisteessä 3 ”Elävä Alppien alue”, jolla pyritään parantamaan ympäristönsuojelua ja resurssitehokkuutta. Vuosien 2014–2020 ohjelmalla tuettiin myös Alppien aluetta koskevaa EU:n strategiaa ja sen riskinhallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevää toimintaryhmää 8. Se rahoitti hallintorakennettaan AlpGov-hankkeen kautta sekä edellyttämällä säännöllisiä hankehakemuksia EUSALPin temaattisten työelinten painopisteiden ja tukitoimien käsittelemiseksi.

2.     Makroaluestrategiat

Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (EUSALP) perustuu Alppien alueen valtioiden ja alueiden yhteiseen aloitteeseen niiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaammin. Siihen osallistuu seitsemän maata (Itävalta, Ranska, Italia, Saksa, Slovenia, Liechtenstein ja Sveitsi) ja 48 aluetta. Se kattaa hieman suuremman alueen kuin ASP. Alppien aluetta koskevan EU:n strategian tavoitteena on vastata alppialuekohtaisiin haasteisiin, kuten kehityksen ja ympäristönsuojelun tasapainottamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja alueellisten erojen vähentämiseen.

Sopeutuminen on toinen toimintaryhmän 8 (riskienhallinnan toimintaryhmä) kahdesta ydinaiheesta. Nykyisen (vuoden 2019 puoliväliin ulottuvan) keskipitkän aikavälin työsuunnitelman yhteisenä tavoitteena on kartoittaa, analysoida ja tehostaa hallintomekanismeja luonnonuhkien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen aloilla, mukaan lukien johdonmukaisuuden lisääminen molempien politiikanalojen välillä. Suunnitellut tuotokset ovat tutkimuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja toimintapolitiikan tehostamisvaihtoehtoja, jotka koskevat riskinhallintaa, sopeutumisen hallintaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien vähentämisen valtavirtaistamista. Näillä tuotoksilla pyritään tasoittamaan tietä tehokkaammille ja paremmin mukautetuille hallintotavoille Alppien makroalueella. Toimintaryhmän tavoitteena on myös ottaa käyttöön kansainvälinen verkkoportaali CAPA – Climate Adaptation Platform for the Alps, edistää ja ylläpitää sitä. Vuosina 2016–2019 ja 2020–2022 CAPA-ohjelmaa on rahoitettu Interreg Alpine Space -hankkeilla AlpGov 1 ja AlpGov 2 (Alppienaluetta koskevan EU:n strategian alppihallintomekanismien täytäntöönpano).

EUSALPin toimintasuunnitelmassa kannustetaan muun muassa laatimaan alppialueiden sopeutumisstrategia ja toimintasuunnitelma, jotka perustuvat kattavaan haavoittuvuusarviointiin ja ovat nykyisten kansallisten sopeutumisstrategioiden mukaisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen liittyvät myös ekologisiin yhteyksiin ja luonnonvaroihin, kuten vesien- ja maaperänhoitoon. Sopeutumiseen liittyviä monialaisia kysymyksiä (esim. vihreä infrastruktuuri, kuivuus, veden kysyntä ja tarjonnan hallinta) käsitellään jossain määrin vastaavien toimintaryhmien toimissa.

Jotkin Alppien alueen alueet ovat päällekkäisiä muiden makroalueiden kanssa, joiden strategioissa voi olla olennaista tietoa. Nämä ovat Tonavan makroalue ja Adrian- ja Joonianmeren makroalue.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Alppeja koskeva yleissopimus, joka hyväksyttiin vuonna 1991, on Alppien alueen maiden (Itävalta, Ranska, Saksa, Italia, Liechtenstein, Monaco, Slovenia ja Sveitsi) ja EU:n välinen kansainvälinen sopimus Alppien kestävästä kehityksestä ja suojelusta. Alppeja koskevan yleissopimuksen perimmäisenä tavoitteena on kehittää Alppien yhteistä perintöä ja säilyttää se tuleville sukupolville valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä, johon kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset osallistuvat.

Alppeja koskevan yleissopimuksen mukaisesti vuonna 2019 annetussa julistuksessa ”Ilmastoneutraalit ja ilmastonmuutoksen kestävät Alpit 2050”, jäljempänä ’Innsbruckinjulistus’,vahvistetaan tavoite pyrkiä kohti Alppien ilmastoneutraaliutta ja ilmastonmuutoksen sietokykyä vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisten ja kansainvälisten määräysten mukaisesti. Ilmastonmuutosta koskevien toimien toteuttaminen on myös yksi monivuotisen työohjelman 2017–2022 kuudesta painopisteestä. Sopimuspuolet, tarkkailijat ja yleissopimuksen temaattiset työelimet työskentelevät säännöllisesti sopeutumisen monialaisten näkökohtien parissa. Ne ovat tuottaneet useita erityisiä kansainvälisen tason tuotoksia, kuten lausuntoja ja suuntaviivoja, työpajoja ja kokeiluhankkeita, jotka usein edistävät ilmastotoimintasuunnitelmassa vahvistettujen toimien täytäntöönpanoa. Alppien ilmastolautakunta perustettiin vuonna 2016 yleissopimuksen puitteissa, ja se kehitti Alppien ilmastotavoitejärjestelmän 2050 ja ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman 2.0. Suunnitelman yleisenä tavoitteena on muuttaa Alpit ilmastoneutraaliksi ja ilmastonmuutoksen kestäväksi alueeksi (ks. jäljempänä sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia koskeva jakso).

Yleissopimuksella on vakiintunut ylikansallinen tarkkailijaverkosto, johon kuuluu suuri määrä asiaankuuluvia valtiollisia ja valtiosta riippumattomia kattojärjestöjä, jotka toimivat Alppeja koskevan yleissopimuksen toiminta-aloilla,^{mukaan lukien} ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Alppeja koskeva yleissopimus ja EUSALPin elimet edistävät sopeutumista koskevan tietämyksen luomista ja siirtoa valtioiden välillä. Merkittäviä esimerkkejä Alppeja koskevan yleissopimuksen työn tuloksista ovatAlppien aluetta koskeva strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi luonnonuhkien alalla (2013),suuntaviivat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi paikallisella tasolla Alpeilla(2014),yhteenvetoraportti Stock-taking as basis for defining activities of the Alpine Climate Board (2017, päivitetty vuonna 2019), raportti Facingdroughts in the Alpine region. Kokemukset, lähestymistavat ja yhteiset haasteet(2018) ja seitsemäs kertomus Alppien tilasta: Luonnonriskien hallinta (2019).

4.      Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Alpine Climate Target System 2050 -järjestelmän kehitti Alpine Climate Board (ACB), ja se hyväksyttiin XV Alpine -konferenssissa vuonna 2019. Siinä määritellään konkreettiset tavoitteet Alppeja koskevan yleissopimuksen kymmenellä eri toiminta-alalla ja kahdella monialaisella/horisontaalisella toiminta-alalla. Se lisää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevan Alppien laajuisen yhteistyön lisäarvoa yhdennetyn lähestymistavan avulla. Tässä yhteydessä ACB päivitti ilmastotoimintasuunnitelmaa (joka laadittiin alun perin vuonna 2009), joka kattaa sekä sopeutumisen että hillitsemisen. Uudessa ilmastoa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2.0 asetetaan etusijalle erityiset toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön vuoteen 2050 ulottuva Alppien ilmastotavoitejärjestelmä keskittyen keskipitkällä aikavälillä (5–10 vuotta). Siinä ehdotetaan yksityiskohtaisia toteutustapoja kymmenelle alalle yhteistyössä sidosryhmien ja Alppeja koskevan yleissopimuksen temaattisten työelinten kanssa. ACB seuraa väylien yleistä toteutusta ja tiedottaa saavutuksista säännöllisesti. On perustettu yhteisön foorumi (Alppien ilmasto 2050),jolla varmistetaan yhteys täytäntöönpanon ja vuoden 2050 ilmastotavoitejärjestelmän tavoitteiden välillä.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

Interreg ALPS -ohjelmasta rahoitetulla AlpGov2-hankkeella (2020–2022) parannetaan EUSALPin hallintorakenteita ja -mekanismeja ottaen huomioon kaikki sen toimintasuunnitelman aiheet edellisen AlpGov 1 -aloitteen jatkotoimena.

GoApply (Multidimensional governance of climate adaptation in policy-making and practice, 2016–2019) kehittyi suoraan C3-Alppien (2007–2013) käynnistämästä ylikansallisesta poliittisten päättäjien verkostosta. GoApply vastaa monitasoiseen hallintoon liittyviin haasteisiin, esteisiin ja puutteisiin, joita kaikki Alppien alueen maat kohtaavat tällä hetkellä toteuttaessaan kansallisia sopeutumisstrategioitaan käytännössä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa valmiuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallinnointiin ja täytäntöönpanoon useilla tasoilla ja aloilla. Tulokset esitetään maaraporteissa (Itävalta, Saksa, Italia, Sveitsi) ja kootaan kansainväliseen yhteenvetoraporttiin. Raportissa esitetään tietopohja alppialueiden monitasoisen sopeutumisen hallinnon tehostamiseksi sekä joukko menestystekijöitä, esteitä, saatuja kokemuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja parannusvaihtoehtoja.

ALPTREES (Sustainable use and management of non-native trees in the alpine region, 2019-2022) auttaa vahvistamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ennustamalla vierasperäisten puiden nykyistä ja mahdollista jakautumista ilmastonmuutosskenaarioissa. Hankkeen odotetaan antavan tekniset suuntaviivat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeville päätöksentekovälineille ja suunnittelulle vihreän infrastruktuurin, biologisen monimuotoisuuden toimintojen ja ekosysteemipalvelujen tulevaisuuden turvaamiseksi koko EUSALPin alueella.

Alppien alue voi myös tukeutua laajaan kokemukseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista valtioiden välisistä yhteistyöhankkeista, joita rahoitettiin edellisellä Interreg-ohjelmakaudella 2007–2013, kuten esimerkkeinä CLISP-, AdaptAlp- tai C3-Alps-hankkeista.