Välimeren alue (NEXT)

Alueen maat

Algeria, Kypros, Egypti, Ranska, Kreikka, Israel, Italia, Libanon, Jordania, Malta, Palestiina, Portugali, Espanja, Tunisia ja Turkki.

Poliittinen kehys

1. Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Vuonna 2023 hyväksytyn Interreg NEXT Mediterranean Sea Basin -ohjelman (NEXTMED)yhteistyökehys perustuu Interreg-Med-strategian kehittämiseen siten, että siihen otetaan mukaan EU:n ulkopuoliset maat kaikilla Välimeren rannoilla.

Näin se täydentää ja laajentaa vuosien 2014–2020 Interreg MED -ohjelman lähestymistapaa, joka on edelleen keskeinen pilari EU:n yhteistyölle tällä makroalueella sen Interreg EURO MED -jatko-ohjelman (2021–2027) kautta. Se perustuu myös laajempiin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) rajatylittävän yhteistyön MED-ohjelmiin (2007–2013 ja 2014–2020) MED-alueella.

Interreg NEXT MED -aloitteella tuetaan Euroopan unionin koheesiopolitiikan puitteissa tämän alan alueiden ja maiden välistä Euro–Välimeri-yhteistyötä vuoden 2027 loppuun saakka. NEXT MED kuuluu Interregin ulkoisen ulottuvuuden lohkoon B ”Kansainvälinen yhteistyö”. Interreg NEXT MED -ohjelman tavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä kaikille koko Välimeren alueella tukemalla tasapainoista, pitkäkestoista ja kauaskantoista yhteistyötä ja monitasoista hallintoa. Ohjelman tehtävänä on rahoittaa yhteistyöhankkeita, joilla vastataan Välimeren tasolla yhteisiin sosioekonomisiin, ympäristöön ja hallintotapaan liittyviin haasteisiin, kuten kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoon, pk-yritysten kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen, energiatehokkuuteen, kestävään vesihuoltoon, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, siirtymiseen kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon” (EniCBC:n MED-verkkosivusto).

Seuraava MED-ohjelma kattaa seuraavat neljä painopistettä:

Toimintalinja 1: kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Välimeren alue
Toimintalinja 2: vihreämpi, vähähiilinen ja häiriönsietokykyinen Välimeri
Toimintalinja 3: Sosiaalisempi ja osallistavampi Välimeri
Toimintalinja 4: Välimeren alueen yhteistyön hallinnoinnin parantaminen.

NEXT MED -ohjelman painopisteessä 2 ”Vihreämpi, vähähiilinen ja selviytymiskykyinen Välimeri” keskitytään ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Tähän painopisteeseen osoitetaan 42 prosenttia ohjelman budjetista (96,9 miljardia euroa). Tämän painopisteen erityistavoitteista toinen ja kolmas ovat sopeutumisen kannalta merkityksellisiä:

Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen
Veden saatavuuden ja kestävän vesihuollon edistäminen
Edistetään siirtymistä kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

Tältä osin ohjelmalla tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Toimien odotetaan luovan hallinto- ja päätöksentekoelimille suotuisan ympäristön, joka parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista, katastrofiriskien vähentämistä ja selviytymiskykyä monitasoisessa ja monialaisessa hallintorakenteessa.

2. Makroaluestrategiat

Laajan Välimeren alueen näkökulmasta joukko Välimeren maita (Kroatia, Slovenia, Albania, Montenegro, Kreikka ja Italia, joista kaksi jälkimmäistä ovat myös osa Välimeren aluetta) on sisällytetty Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan (EUSAIR), joka kattaa koko ADRION-yhteistyöalueen. Lisätietoja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta EUSAIR-strategiasta on Adrian- ja Joonianmeren alueenverkkosivustolla.

3. Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Välimeren mittakaavassa valtioiden välinen yhteistyö ympäristönsuojelun alalla (mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen) virallistetaan Barcelonan yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen puitteissa.

Välimeren unioni on laaja kansainvälisen yhteistyön foorumi tällä alueella. Se on laaja hallitustenvälinen Euro–Välimeri-järjestö, joka kokoaa yhteen kaikki Euroopan unionin maat ja 16 eteläisen ja itäisen Välimeren maata.

Vastaavasti WESTMED-aloite kattaa kestävää sinistä kasvua koskevan yhteistyön läntisen Välimeren alueen maiden välillä sekä eteläiseltä (Algeria, Mauritania, Marokko, Malta, Tunisia) että pohjoiselta (Italia, Espanja, Ranska) rannikolta.

Euroopan unionin ja sen eteläisen naapuruston kumppaneiden strategisen kumppanuuden käynnistämiseksi uudelleen ja vahvistamiseksi vuonna 2021 käynnistetyssäuudessa Välimeren alueen toimintaohjelmassa ehdotetaan voimien yhdistämistä Välimeren rannoilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi. Siinä keskitytään viiteen politiikanalaan: i) inhimillinen kehitys, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate; ii) häiriönsietokyky, vauraus ja digitaalinen siirtymä; iii) rauha ja turvallisuus; iv) muuttoliike ja liikkuvuus ja v) vihreä siirtymä. Suunnitelmaa tuetaan eteläisiä naapureita koskevalla talousinvestointiohjelmalla (jopa 7 miljardia euroa kaudella 2021–2027), jossa keskitytään elinolojen parantamiseen ja oikeudenmukaiseen elpymiseen covid-19-pandemian jälkeen. Ilmastonmuutostoimien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta toimintaohjelmalla on erityisiä tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vesivarojen suojelemiseksi. Lisätietoja yhteistyöaloitteista on Välimeren aluetta koskevalla sivulla sekä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevalla sivulla.

4. Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Välimeren tasolla ei ole laadittu sopeutumisstrategioita eikä -suunnitelmia. Erityisesti Interreg-ohjelman valtioiden välisen yhteistyön tai muiden yhteistyömuotojen puitteissa ei ole laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia Välimeren aluetta varten. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19. kokouksessa (COP19) hyväksyttiin kuitenkin vuonna 2016alueellinen kehys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Välimeren meri- ja rannikkoalueilla. Asiakirjan tavoitteena on luoda yhteinen alueellinen strateginen lähestymistapa ilmastonmuutoksen sietokyvyn ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi.

Lisäksi joissakin Interreg NEXT-MED -ohjelma-asiakirjaan sisältyvissä strategisissa kohdissa yksilöidään seuraavat keskeiset sopeutumisprioriteetit NEXT MED -alueella:

lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen monikerroksisista ja monimutkaisesti toisiinsa liittyvistä vaikutuksista sen sijaan, että ne ymmärrettäisiin sarjana riippumattomia alakohtaisia kysymyksiä;
kehittää maiden välistä yhteistyötä kansainvälisesti koordinoiduissa toimissa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin vastaamiseksi, sillä covid-19-pandemia on korostanut koordinoimattomien kansallisten toimien riittämättömyyttä maailmanlaajuisiin uhkiin vastaamiseksi.
parantaa pelastuspalvelualan riskienehkäisy- ja katastrofiapuvirastojen avustusvalmiuksia: ”Yhteistyötä ja valmiuksia on lisättävä pilotti- ja demonstrointimenettelyillä yhteiskäyttöä varten, konseptin toimivuuden osoittamiseksi ja innovoinnin tehostamiseksi.”
täydennetään katastrofiapua koskevaa lähestymistapaa kustannustehokkaammilla strategioilla, kuten valmistelutoimilla, kuten ekosysteemeihin perustuvilla lähestymistavoilla ja ennalta varautumisen suunnittelulla.

Samassa asiakirjassa keskitytään erityisesti veteen ja korostetaan tarvetta parantaa veden laatua, häiriönsietokykyä ja vesihuoltoa, jotka ovat alueen keskeisiä luonnonvaroja ja jotka ovat alttiita vähenemään ilmastonmuutoksen vuoksi. Asiakirjassa kehotetaan erityisesti toteuttamaan poliittisia toimia, joilla pyritään siirtämään asiaankuuluvia teknologioita ja mukauttamaan niitä paikallisiin tarpeisiin sekä lisäämään asiaankuuluvien teknologioiden käyttöönottoa pilottihankkeiden avulla niiden teknisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien hyötyjen osoittamiseksi. Siinä kehotetaan myös luomaan puitteet oikeiden kannustimien asettamiseksi ja asianmukaisten säännösten ja seurantajärjestelmien täytäntöönpanemiseksi älykkään mittauksen ja veden hinnoittelun avulla ilman, että ne ovat ristiriidassa paikallisten politiikkojen ja sääntelykehysten kanssa.

Tähän mennessä ei ole vielä toteutettu erityisiä toimia, joilla pyrittäisiin erityisiin sopeutumistavoitteisiin. Vesivarojen alalla on kuitenkin toteutettu laajempia toimia ENI CBC MED -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden avulla (ks. seuraava jakso).

Esimerkkejä ENI:n CBC-ohjelman MED-hankkeista, joita rahoitettiin kaudella 2014–2020

Interreg Next-MED -ohjelmaan kuuluvia uusia hankkeita kehitetään edelleen, mutta edellisestä ohjelmasta on rahoitettu asiaankuuluvia hankkeita eli ENI CBC MED -ohjelmaa. Hankkeissa keskitytään pääasiassa niukkojen vesivarojen älykkääseen ja epätavanomaiseen käyttöön.

MEDISS (Välimeren yhdennetty vesihuoltojärjestelmä, 2019–2023). Maat: Palestiina, Italia, Jordania ja Tunisia; ENI CBC MED -ohjelmahanke.

MEDISS testaa innovatiivisia ratkaisuja käsitellyn jäteveden käyttöön ja murtoveden suolanpoistoon. Loppukäyttäjille suunnatut erityiset tiedotusaloitteet voivat kyseenalaistaa heidän haluttomuutensa epätavanomaisia vesivaroja kohtaan ja kouluttaa heitä parhaista maatalouskäytännöistä. Pidemmällä aikavälillä hankkeen odotetaan osaltaan vähentävän makeaan veteen kohdistuvaa stressiä sekä vesihuollon kustannuksia ja lisäävän samalla tuottavuutta ja viljelykasvien monipuolistamista ja siten elintarviketurvaa ja viljelijöiden tuloja.

MEDWAYCAP (MEDiterranean pathWAY for innovation CAPitalisation towards an urban-rural integrated development of non-conventional water resources, 2021–2023), Maat: Kreikka, Italia, Egypti, Malta, Palestiina, Tunisia ja Jordania.

MEDWAYCAP edistää haastelähtöistä yhteistyötä ja jatkuvaa rajatylittävää vuoropuhelua, jota tuetaan lisäämällä viranomaisten ja poliittisten päättäjien tietoisuutta alueellisella/kansallisella tasolla, kehittämällä valmiuksia, helpottamalla tiedonsaantia ja käyttämällä vastavuoroisen oppimisen välineitä epätavanomaisten vesivarojen alalla. Tavoitteena on auttaa lieventämään paikallisia vesikriisejä tarjoamalla uusinta tietoa NCWR-tekniikoista, hallinnosta, suunnittelusta ja taidoista, joita voidaan käyttää uudelleen aluetasolla kotitalous- ja maataloustarkoituksiin.

MENAWARA (Epätavanomaisen veden uudelleenkäyttö maataloudessa Välimeren maissa, 2019–2023). Maat: Italia, Palestiina, Jordania, Tunisia ja Espanja.

MENAWARA etsii ratkaisuja vesivarojen lisäämiseen kierrättämällä viemäri- ja jätevettä, hyödyntämällä vesihävikkiä, järkeistämällä vedenkäyttökäytäntöjä ja suunnittelemalla hallintomalleja kansallisten ja kansainvälisten suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on parantaa veden saatavuutta käsittelemällä jätevettä, jota käytetään uudelleen täydentävänä kasteluna, ja vahvistaa valtion laitosten, alalla toimivien valtiosta riippumattomien toimijoiden, teknikoiden ja viljelijöiden valmiuksia.

NAWAMED (Luontopohjaiset ratkaisut kotitalouksien veden uudelleenkäyttöön Välimerellä; 2019–2023) Maat: Italia, Tunisia, Jordania, Malta ja Libanon.

Kotitalouksien vedenkulutusta henkeä kohti voidaan vähentää merkittävästi käyttämällä epätavanomaisia vesivaroja juomakelvottomiin tarkoituksiin. Harmaata vettä (ja sadevettä, jos saatavilla) voidaan käyttää uudelleen WC-huuhteluun ja kasteluun, mutta se edellyttää hajautettuja käsittelyjärjestelmiä, jotka palvelevat yhtä tai muutamaa rakennusta. NAWAMED pyrkii muuttamaan kaupunkien vesihuoltokäytäntöjä innovatiivisilla, kestävillä ja edullisilla käsittelytekniikoilla. Niitä olisi sovellettava hajautetusti, jotta juomaveden käyttö voidaan korvata NCW:n hyvällä laadulla.

PROSIM (Kestävän kastelun hallinnan ja epätavanomaisen vedenkäytön edistäminen Välimerellä, 2019–2023). Maat: Italia, Jordania, Libanon, Tunisia ja Espanja.

Keskittymällä kasteluveden kysyntään ja tarjontaan PROSIM tarkastelee Välimeren alueelle tyypillisiä vesikysymyksiä, kuten vesihävikkiä, rajallisia institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön tehokkaita vesienhoitosuunnitelmia ja tietämättömyyttä nykyaikaisista ratkaisuista tilatasolla. Hankkeen odotetaan tuovan innovatiivisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät vedenkäytön tehokkuus ja NCW. Sen olisi myös autettava kehittämään paikallisia valmiuksia hyväksyä ja laajentaa näitä ratkaisuja ja kehittämään rajat ylittäviä valmiuksia sekä etenemissuunnitelmia ja suunnitelmia vesihuollon parantamiseksi.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella