Välimeren alue (Euro-Välimeri)

Alueen maat

Välimeren alueen yhteistyöalueeseen kuuluu Välimeren pohjoisrannikon maita. Interreg EURO-MED -ohjelman yhteistyöalue (2021–2027) kattaa edellisen ohjelman koko alueen (Portugalin, Espanjan ja Ranskan eteläosat, lähes koko Italian alueen sekä Slovenian, Kroatian, Kreikan, Maltan, Kyproksen, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Montenegron koko laajennuksen). Kahden muun maan (Bulgarian ja Pohjois-Makedonian tasavallan) kanssa se ulottuu ensimmäistä kertaa kahden edellisen ohjelmakauden jälkeen myös Mustanmeren rannikkoalueelle. Mukaan luetaan myös Espanjan muut alueet (Extremadura, Kastilia-La Mancha ja Comunidad de Madrid). Brexitin vuoksi Gibraltar (Yhdistynyt kuningaskunta)*, joka osallistui kahteen edelliseen ohjelmakauteen, ei enää kuulu ylikansalliseen ohjelma-alueeseen. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Poliittinen kehys

1. Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

EU:n komission 22. kesäkuuta 2022 hyväksymän vuosien 2021–2027 Interreg Euro-Med -ohjelman päätavoitteena on edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan: maailmanlaajuisten muutosten torjunta vaikuttaa Välimeren alueen resursseihin ja varmistaa samalla kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin.” Neljään operatiiviseen operaatioon perustuva strateginen lähestymistapa hyväksyttiin.

Tehtävä 1: innovatiivisen ja kestävän talouden vahvistaminen
Tehtävä 2: ympäristön ja luonnonperinnön suojelu, ennallistaminen ja parantaminen
Tehtävä 3: vihreiden asuinalueiden edistäminen
Tehtävä 4: kestävän matkailun edistäminen

Ohjelmassa asetetaan kolme painopistettä:

Toimintalinja 1: Älykkäämpi Välimeri
Toimintalinja 2: Vihreämpi Välimeri
Toimintalinja 3: Välimeren alueen hallinnon parantaminen

Ilmastonmuutos on yksi alueen suurimmista haasteista. Sitä käsitellään erityisesti painopisteessä 2 ”Vihreämpi Välimeri”, jolla edistetään vihreämpää elinympäristöä parantamalla luonnonvarojen hallintaa sekä ehkäisemällä ja lieventämällä riskejä. Ohjelmasta tuettavien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien odotetaan edistävän operatiivisia missioita 2, 3 ja 4.

Interreg Euro-Med -ohjelmalla edistetään synergioita ja yhteistyötä nykyisten ylikansallisten verkottumisjärjestelmien, kuten alueen kannalta merkityksellisten makroaluestrategioiden (EUSAIR, EUSALP), kanssa. Näin ollen ohjelmalla edistetään sidosryhmien koordinointia ja hyvien käytäntöjen kansainvälistä vaihtoa.

Aikaisemmalla Interreg V B MED -ohjelmalla 2014–2020 pyrittiin edistämään kestävää kasvua Välimeren alueella edistämällä innovatiivisia konsepteja ja käytäntöjä (teknologia, hallinto, innovatiiviset palvelut). Se myös kannusti luonnonvarojen ja kulttuurivarojen kestävään käyttöön ja tuki sosiaalista integraatiota yhdennetyn ja alueelliseen yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan avulla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen katettiin enemmän tai vähemmän suoraan hankkeilla, joita rahoitettiin toimintalinjasta 2 (vähähiilisten strategioiden ja energiatehokkuuden edistäminen) ja toimintalinjasta 3 (Välimeren luonnonvarojen ja kulttuurivarojen suojelu ja edistäminen).

2. Makroaluestrategiat

Osa Välimeren alueesta on päällekkäistä kahden EU:n makroaluestrategian maantieteellisen soveltamisalan kanssa: Välimeren kannalta merkittävin on Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EUSAIR; ja vähäisemmässä määrin EUSALP, johon kuuluvat Ranskan Alppien meriliikenne, Italian pohjoiset alueet ja Slovenia.

3. Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Interreg MED -alueeseen kuuluvat Barcelonan yleissopimuksen ja UNEPin Välimeren toimintasuunnitelman (UNEP-MAP) piiriin kuuluvat Välimeren alueen eurooppalaiset osat. Yleissopimus on alueellinen yhteistyöfoorumi, joka koordinoi meriympäristön suojeluun tähtääviä toimia alueellisen lähestymistavan avulla. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolet pyrkivät UNEP-MAPin avulla vastaamaan meri- ja rannikkoympäristön suojeluun liittyviin haasteisiin ja edistämään samalla alueellisia ja kansallisia suunnitelmia kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

YK:n ympäristöohjelman Välimeren alueen kestävän kehityksen strategia (MSSD2016–2025)hyväksyttiin vuonna 2016. Strategia tarjoaa strategisen poliittisen kehyksen Välimeren alueen kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Strategiassa keskitytään monialaisiin tavoitteisiin, jotka ovat ympäristön ja kehityksen rajapinnassa. ”Ilmastonmuutoksen torjuminen Välimeren alueen ensisijaisena kysymyksenä” on yksi kestävän kehityksen tavoitteista vuosina 2016–2025. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyy moniin toimiin, jotka ovat osa neljää tähän tavoitteeseen liittyvää strategista suuntaa. MedECC (Mediterranean Experts on Climate and Environmental Change) on kestävän kehityksen strategian puitteissa kehitetty lippulaivahanke. Se on avoin ja riippumaton kansainvälinen tieteellisten asiantuntijoiden verkosto, joka tarjoaa tukea päätöksentekijöille ja yleisölle ajantasaisen luotettavan tieteellisen tiedon pohjalta. MedECC:n tavoitteena on kuroa umpeen tutkijoiden ja poliittisten päättäjien välinen kuilu. Sillä pyritään myös parantamaan politiikkoja kaikilla tasoilla tukemalla päätöksentekoa antamalla täsmällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa ilmastonmuutoksen ja ympäristömuutoksen nykyisistä ja tulevista vaikutuksista Välimerellä. Verkosto laati Välimeren alueen ilmasto- ja ympäristömuutosta koskevan ensimmäisen arviointiraportin (Mar1), jossa analysoidaan nykytilannetta ja tulevaisuuden riskejä.

Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on tunnustettu väline, jolla voidaan vastata rannikkoalueiden nykyisiin ja pitkän aikavälin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva Barcelonan yleissopimuksen pöytäkirja (ICZM-pöytäkirja) laadittiin vuonna 2008, ja Eurooppa-neuvosto ratifioi sen vuonna 2010, ja se tuli voimaan vuonna 2011. Se tarjoaa sopimuspuolille yhteiset puitteet rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Sopimuspuolet hyväksyivät vuonna 2019 rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan yhteisen alueellisen kehyksen. Yhteisen elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteena on muun muassa puuttua luonnonuhkiin ja luonnonkatastrofien vaikutuksiin, erityisesti rannikoiden eroosioon ja ilmastonmuutokseen.

Ensisijaisten toimien ohjelman UNEPin/MAPin alueellinen toimintakeskus (PAP/RAC) tukee Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan pöytäkirjan ja meristrategiadirektiivin täytäntöönpanoa. Siinä otetaan huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. ICZM Platform on interaktiivinen online-tila. Se on suunniteltu monitieteiseksi rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon liittyvien tietojen, asiakirjojen ja hyvien käytäntöjen ”pankiksi” Välimerellä (ja muualla) sekä verkostoitumis- ja vaihtopaikaksi. Siinä on merten aluesuunnittelun työtila, joka tukee alueen suunnittelijoita merten aluesuunnittelun kehittämisessä ottaen huomioon myös ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet (ilmastotoimiensuunnitteluväline).

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa kansainvälistä yhteistyötä alueella edistetään myös seuraavilla aloitteilla:

Välimeren unioni on vuonna 2008 perustettu monenvälinen kumppanuus. Siihen kuuluvat kaikki Euroopan unionin Välimeren alueen maat ja 15 muuta Välimeren alueen kumppanimaata. Välimeren unionin tavoitteena on toimia ainutlaatuisena foorumina, joka helpottaa ja edistää alueellista vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä konkreettisia hankkeita ja aloitteita energia- ja ilmastotoimien alalla. Välimeren unioni perusti vuonna 2014 ilmastonmuutosta käsittelevän asiantuntijaryhmän edistämään tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa koko Välimeren alueella sekä edistämään konkreettisten hankkeiden ja aloitteiden kehittämistä.

WESTMED-merialoitteessa on mukana 10 maata läntisen Välimeren alueen pohjois- ja eteläpuolelta (Algeria, Ranska, Italia, Libya, Malta, Mauritania, Marokko, Portugali, Espanja ja Tunisia). Euroopan komission hyväksymässä ja EU:n neuvoston hyväksymässä aloitteessa määritellään kolme päätavoitetta: 1) turvallisempi ja varmempi merialue; 2) älykäs ja häiriönsietokykyinen sininen talous; 3) merten hallinnoinnin parantaminen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen mainitaan toisessa tavoitteessa. Siinä viitataan räätälöityjen ratkaisujen ja uusien teknologioiden kehittämiseen merten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä energiatehokkuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi rannikkokaupungeissa. Aloitteen allekirjoittajat sopivat vuonna 2018 etenemissuunnitelmasta kestävän sinisen talouden kehittämiseksi läntisen Välimeren osa-alueella. Etenemissuunnitelmalla olisi varmistettava Välimeren ekosysteemin tarjoamien palvelujen säilyttäminen. Etenemissuunnitelman painopistealueen ”Biodiversiteetti ja merellisten luontotyyppien suojelu ja ennallistaminen” puitteissa aloitteen jäsenvaltiot sopivat toteuttavansa toimia rannikoiden eroosion ja luontotyyppien tilan heikkenemisen torjumiseksi. Näillä toimilla pyritään saavuttamaan Välimeren meriympäristön ”hyvä ekologinen tila” ja parantamaan rannikkoalueiden kykyä sietää ilmastonmuutosta. Bolognan peruskirja on poliittinen aloite, jonka tavoitteena on vahvistaa rannikkoalueiden aluehallintojen roolia Välimeren tasolla toteutettavissa EU:n politiikoissa ja aloitteissa, jotka liittyvät seuraaviin: rannikkoalueiden suojelu, yhdennetty hoito ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Peruskirjalla edistetään myös makrohanketta koskevaa aloitetta, joka esitetään yksityiskohtaisesti yhteisessä toimintasuunnitelmassa.

Välimeren integraatiokeskus (CMI)on monen kumppanin aloite, johon osallistuu alueen pohjois- ja eteläpuolen maita. Kehitysjärjestöt, hallitukset, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta eri puolilta Välimerta kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia, keskustelemaan julkisista politiikoista ja löytämään alueellisia ratkaisuja Välimeren alueen alueellisiin haasteisiin. Toinen temaattinen pilari vuosiksi 2019–2021 (Resilienssi: ulkoisten häiriöiden, pääasiassa ilmastonmuutoksen, hillitseminen ja niihin sopeutuminen sekä konfliktien vaikutuksiin vastaaminen), CMI käynnisti alueellisen selviytymiskyvyn ilmastonmuutosta vastaan aktiivisen ohjelman, jossa sovelletaan monialaista alueellista ja alakohtaista lähestymistapaa.

4. Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Interreg-ohjelman valtioiden välisen yhteistyön tai muiden yhteistyömuotojen puitteissa ei ole laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia Välimeren aluetta varten. Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19.^kokouksessa (COP19) hyväksyttiin kuitenkin vuonna 2016alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kehys Välimeren meri- ja rannikkoalueita varten. Asiakirjan tavoitteena on luoda yhteinen alueellinen strateginen lähestymistapa ilmastonmuutoksen sietokyvyn ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi.

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Seuraavassa esitetään esimerkkejä MED-ohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Ottaen huomioon, että suojelluilla merialueilla voi olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa, Välimeren suojeltuja merialueita tuettiin kahdella hankkeella, joilla pyritään sopeutumaan Välimerellä meneillään oleviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja lieventämään niitä: MPA-ADAPT (Välimeren suojeltujen merialueiden opastaminen ilmastonmuutoksen aikakaudella: selviytymiskyvyn parantaminen, 2016–2019) ja seuraavat MPA-ENGAGE-hankkeet (Välimeren keskeisten toimijoiden ottaminen mukaan ekosysteemilähestymistapaan suojeltujen merialueiden hallinnoimiseksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 2019–2022) MPA Engage- ja MPA-ADAPT-hankkeissa kehitettiin seurantaprotokollia ja kannustettiin niiden käyttöön kaikilla Välimeren merellisillä suojelualueilla. Näiden kahden hankkeen avulla laadittiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia suunnitelmia valituilla Välimeren suojelluilla merialueilla.

POSBEMED-hankkeessa (2016–2018) tunnustettiin Posidonia Oceanica -jäämien (kuivuneet lehdet, kuidut ja juurakot, jotka ovat säännöllisesti rantautuneet rantaan) rooli rannikon yleisen sietokyvyn parantamisessa luonnon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Hankkeessa edistyttiin merkittävästi kohti kestävämpää lähestymistapaa Posidonian rantakatujärjestelmien hallinnoinnissa. Lopullisena tuloksena oli Välimeren aluetta koskeva kattava strategia ”Posidonia beach-dune -järjestelmien hallinnointi”, joka oli suunnattu kaikille asiaankuuluville sidosryhmille Posidonian rannikkoympäristöjen päätöksentekoprosesseja varten.

UNEP-MAP edistää myös tietämystä ja käytäntöjä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja siihen sopeutumiseen Välimeren alueella (ja erityisesti EU:n ulkopuolisissa maissa). Niihin sisältyy erilaisia GEF-rahoitetun MedProgramme-ohjelman hankkeita ja useita sopeutumistoimia, joita UNEP:n/MAP:n eri alueelliset toimintakeskukset toteuttavat. Hyvä esimerkki tietämyksen luomiseen ja jakamiseen liittyvistä UNEP-MAP-toimista on ClimVar & ICZM (Integration of climatic Variability and change into national strategies to implement the ICZM Protocol in the Mediterranean) -hanke (2012–2015).

Muita hankkeita rahoitettiin vuosien 2014–2020 BalkanMed-ohjelmasta. Se kattoi laajan maantieteellisen alueen, joka kuuluu osittain vuosien 2021–2027 Välimeren valtioiden väliseen alueeseen. Alla on joitakin esimerkkejä.

BeRTISS-hankkeessa (BalkanMed real time severe weather service) (2017–2019) oli mukana kumppaneita kolmesta maasta (Kreikasta, Kyproksesta ja Bulgariasta). Sen tavoitteena oli kehittää valtioiden rajat ylittävä ankaria sääoloja koskeva pilottipalvelu turvallisuuden, elämänlaadun ja ympäristönsuojelun parantamiseksi Balkanin ja Välimeren alueella. Varhaisvaroitus on myös keskiössä DISARM-hankkeessa (Drought and fire ObServatory and eArly waRning systeM) (2017-2019), johon osallistui kumppaneita samoista maista. Sillä edistetään BeRTISS-järjestelmää, mutta siinä keskitytään erilaisiin ilmastoon liittyviin vaikutuksiin (kuivuus ja maastopalot).

Maastopaloja pidetään yhtenä alueen merkittävimmistä riskeistä. Niiden varhainen havaitseminen on myös painopiste SFEDA-hankkeessa (Forest Monitoring System for Early Fire Detection and Assessment in the Balkan-Med area) (2017–2019).

Kaikkia neljää Balkanin ja Välimeren rannikkovaltiota (Kreikka, Kypros, Albania ja Pohjois-Makedonian tasavalta) edustavat kumppanit osallistuivat HERMES-hankkeeseen (Hormonized fRamework to Mitigate coastal EroSion promoting ICZM protocol implementation) (2017–2019). HERMES kehitti aiempia hankkeita hyödyntäen yhteisen kehyksen rannikoiden eroosion hillitsemiseksi ja rantojen ennallistamiseksi. Tähän päästiin toteuttamalla yhtenäinen tutkimuskokonaisuus, jakamalla jo kehitettyjä teknisiä välineitä ja suunnittelemalla yhteisiä toimintapoliittisia välineitä.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

Pyreneet : Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella