Keski-Eurooppa

Alueen maat

Keski-Euroopan yhteistyöalueeseen kuuluu laaja alue eteläiseltä alueelta, joka rajoittuu Adrianmereen ja pohjoiseen alueeseen, joka rajoittuu Itämereen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue osuu olennaisilta osin päällekkäin edellisen Interreg-ohjelman koko laajennuksen kanssa, joka kattaa seitsemän EU:n jäsenvaltion (Itävalta, Kroatia, Tšekki, Unkari, Puola, Slovakia ja Slovenia), Saksan keski- ja itäosat (nykyisin myös Braunschweigin alue) ja Italian pohjoiset alueet. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Interreg V B -aloitteella pyritään edistämään rajat ylittävää yhteistyötä, jotta Keski-Euroopan kaupungeista ja alueista tulisi parempia asuin- ja työskentelypaikkoja.

Vuosien 2021–2027 ohjelmassa todetaan, että Keski-Eurooppa on siirtymävaiheessa. Sen alueilla ja kunnilla on edessään lukuisia haasteita (myös ilmastonmuutos), jotka eivät tunne rajoja ja joita ei voida ratkaista yksin. Ohjelman visiona on yhtenäinen Keski-Eurooppa, joka tekee yhteistyötä tullakseen älykkäämmäksi, vihreämmäksi ja paremmin yhteenliitetyksi. Siitä rahoitetaan kansainvälisiä hankkeita, joissa kehitetään, testataan ja toteutetaan ratkaisuja, joita tarvitaan kiireellisesti Keski-Euroopan häiriönsietokyvyn ja houkuttelevuuden parantamiseksi.

Ohjelmalla odotetaan saavutettavan seuraavat tavoitteet:

• Parannetaan politiikan kehittämistä, oppimista ja muutosta.
• tietämyksen ja valmiuksien lisääminen, mukaan lukien tietämyksen siirto ja vaihto;
• Koordinoidaan paremmin yhteistyötä ja tehostetaan hallintoa eri tasoilla.
• esteiden vähentäminen;
• uudet tai paremmat palvelut;
• käyttäytymisen muutos;
• Julkisten ja yksityisten varojen vipuvaikutus, mukaan lukien jatkoinvestointien valmistelu.

Ohjelmassa keskitytään neljään painopisteeseen:

• Yhteistyö älykkäämmän Keski-Euroopan puolesta
• Yhteistyö vihreämmän Keski-Euroopan puolesta
• Yhteistyö parempien yhteyksien luomiseksi Keski-Eurooppaan
• Keski-Euroopan yhteistyön hallinnoinnin parantaminen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään erityisesti painopisteessä 2 erityistavoitteessa: ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, katastrofiriskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen ottaen huomioon ekosysteemiin perustuvat lähestymistavat”. Tämän tavoitteen mukaisten kansainvälisten yhteistyötoimien odotetaan parantavan valmiuksia parantaa häiriönsietokykyä ja torjua oikea-aikaisesti epäsuotuisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia Keski-Euroopassa. Niillä myös parannetaan sopeutumistoimenpiteiden koordinointia ja edistetään pilottitoimissa testattujen ja demonstroitujen uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen hyötyy myös prioriteetin 1 mukaisesti kehitetyistä toimista, joilla pyritään parantamaan ja nykyaikaistamaan ihmisten taitoja paikallisesti, ja prioriteetin 4 mukaisesti kehitetyistä toimista, joilla pyritään parantamaan monialaisia hallintoprosesseja kaikilla aluetasoilla. Molempien tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetut toimet parantavat edellytyksiä vastata alueiden yhteisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Vuosina 2014–2020 ilmastonmuutokseen sopeutumista käsiteltiin yhtenä monista ympäristöön liittyvistä osa-alueista ohjelman painopisteessä 3 (Luonnonvarat ja kulttuurivarat alueen kestävää kasvua varten). Se sisältyi erityisesti tavoitteeseen parantaa yhdennettyjä ympäristöasioiden hallintavalmiuksia luonnonperinnön ja luonnonvarojen suojelemiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi. Lisäksi kaupunkialueiden haavoittuvuus ilmastonmuutokselle määriteltiin ongelmaksi toisessa tavoitteessa, joka koskee toiminnallisten kaupunkialueiden ympäristöasioiden hallinnan parantamista, jotta niistä tulisi elinvoimaisempia paikkoja. Sopeutuminen oli osa ohjelman horisontaalisia periaatteita, erityisesti ”kestävää kehitystä”, johon sisältyy toimia, joilla otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, katastrofivalmius ja -palautuvuus sekä riskien ehkäiseminen ja hallinta.

2.     Makroaluestrategiat

Keski-Euroopan Interreg-ohjelmalla on tärkeä tehtävä EU:n neljän makroaluestrategian eli EUSDR:n, EUSALPin, EUSAIRin ja EUSBSR:n välisenä yhdyssiteenä. Keski-Euroopan alue jakaa osan yhteistyöalueestaan kaikkien niiden kanssa, jotka käsittelevät ilmastonmuutokseen sopeutumista monikansallisissa yhteistyöohjelmissaan eri tavoin (ks. Climate-ADAPT-sivut Tonavasta, Alppien avaruudesta, Adrian- ja Joonianmerestä ja Itämeren alueista).

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Keski-Euroopan alue on osittain päällekkäinen Karpaattien yleissopimuksen ja Tonavan suojelua koskevan yleissopimuksen (DRPC) rajojen kanssa, jotka sisältyvät lähes kokonaan Tonavan valtioiden väliseen alueeseen.

Karpaattien yleissopimus on osa-alueellinen sopimus, jolla edistetään kestävää kehitystä ja Karpaattien alueen suojelua. Seitsemän Karpaattien valtiota (joista neljä kuuluu Keski-Euroopan valtioiden väliseen alueeseen) allekirjoitti sopimuksen toukokuussa 2003. Karpaattien yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin viidennessä kokouksessa (COP5, 2017) hyväksyttiin Karpaattien yleissopimuksen muutos, jolla siihen sisällytetään uusi ilmastonmuutosta koskeva 12 a artikla. Se kehottaa osapuolia noudattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtääviä politiikkoja kaikilla yleissopimuksen kannalta merkityksellisillä aloilla. Näin ollen Karpaattien aluetta koskeva pitkän aikavälin visio 2030 perustettiin ”vahvistamaan yhteistyöpyrkimyksiä kohti ilmastoneutraalia polkua, joka tuottaa ilmastokestävää ja kestävää kehitystä Karpaattien alueella”.

Tonavan suojelua koskeva yleissopimus muodostaa yleisen oikeudellisen välineen rajat ylittävää vesienhoitoa koskevalle yhteistyölle Tonavan vesistöalueella. Neljätoista maata (joista seitsemän kuuluu myös Keski-Euroopan valtioiden väliseen alueeseen) ja Euroopan unioni ovat sitoutuneet panemaan tämän yleissopimuksen täytäntöön. Kansainvälinen Tonavan suojelukomissio (InternationalCommission for the Protection of the Tonabe River, ICPDR)on kansainvälinen elin, joka on perustettu panemaan täytäntöön Tonavan suojelua koskeva yleissopimus.  ICPDR pyrkii hallitsemaan tulvariskejä kestävällä tavalla. Tulvientorjunnan asiantuntijaryhmä tukee Tonavanvesistöalueenkestävää tulvasuojelua koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Se auttaa myös EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien toimien täytäntöönpanossa, kuten tulvavaara- ja riskikarttojen laatimisessa ja Tonavan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

Keski-Euroopan aloite (CEI) on 17 jäsenvaltion alueellinen hallitustenvälinen foorumi Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa. Se kattaa kaikki EU:n Keski-Euroopan valtioiden välisen alueen maat. Se edistää Euroopan yhdentymistä ja kestävää kehitystä alueellisen yhteistyön avulla. CEI-työssä keskitytään kahden päätavoitteen saavuttamiseen: Green Growth &amp : Just Societies Näytä tarkat tiedot Ilmastokestävyyden parantaminen sisältyy CEI-toimintasuunnitelman tavoitteisiin, jotka sisältyvät tavoitteeseen 1 ”Vihreän kasvun edistäminen”.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Nykyisissä valtioiden välisissä ja rajat ylittävissä strategioissa ja suunnitelmissa, joissa käsitellään sopeutumista koskevia huolenaiheita, jotka ovat merkityksellisiä osassa Keski-Euroopan aluetta, keskitytään ensisijaisesti Tonavan vesistöalueen vesivaroihin ja tulvariskien hallintaan.  Kansainvälisen Tonavan suojelukomission (ICPDR) strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä Tonavan vesipiirin hoitosuunnitelman (DRBM-suunnitelma) ja Tonavan tulvariskien hallintasuunnitelman (DFRM-suunnitelma) merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta kuvataan Climate-ADAPT-ohjelman Tonavan alueen rajatylittävässä osassa.

Karpaattien alueen eli Keski-Euroopan alueen osalta vuonna 2020 julkaistussa toimintasuunnitelmassa, joka liittyy vuoteen 2030 ulottuvaan pitkän aikavälin visioon ”Kohti ilmastonmuutoksen torjuntaa Karpaattien alueella”, esitetään konkreettisia toimia ja välitavoitteita vision strategisten tavoitteiden ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmassa annetaan yleisiä ohjeita (Karpaattien yleissopimuksen puitteissa perustetulle) ilmastonmuutosta käsittelevälle työryhmälle ja siihen liittyviä työsuunnitelmia.

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Seuraavassa esitetään esimerkkejä Keski-Euroopan ohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista hankkeista, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Niissä keskitytään pääasiassa vesihuoltoon ja katastrofiriskien vähentämiseen (tulvien, rankkasateiden ja kuivuuden vuoksi) sekä kulttuuriperinnön suojeluun ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

RAINMAN-hankkeessa  (Integrated Heavy Rain Risk Management) (2017–2020) kerättiin saatavilla olevaa tietoa rankkasateiden riskinhallinnasta ja kehitettiin käytännönläheisiä välineitä ja innovatiivisia menetelmiä, jotta voitiin vastata alueen kasvavaan ongelmapaineeseen, joka johtuu paikallisten äärimmäisten sadeilmiöiden yleistymisestä ja voimakkuudesta. RAINMAN Toolbox toimitettiin projektin lopputuotoksena. Työkalupakki on tietofoorumi, joka auttaa kuntia sekä paikallisia ja alueellisia sidosryhmiä torjumaan rankkasateita. Se tarjoaa keskeisiä faktoja, työkaluja riskitilanteiden hallintaan ja hyviä käytäntöjä.

PROLINE-CE-hankkeessa (Efficient Practices of Land Use Management Integrating Water Resources Protection and Non-structural Flood Mitigation Experiences) (2016–2019), johon osallistui kumppaneita seitsemästä Keski-Euroopan maasta, pyrittiin parantamaan juomavesivarojen suojelua sekä alueiden suojelua tulvilta ja kuivuudelta yhdennetyssä maankäytön hallinnassa ottaen huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Alueen pilottialueilla testattiin parhaita johtamiskäytäntöjä ja arvioitiin, miten sidosryhmät ja asiantuntijat hyväksyvät ne. Ylikansallinen opas optimaalista WAter-järjestelmää varten (GOWARE) suunniteltiin päätöksenteon tukivälineeksi, jonka avulla voidaan valita parhaita hoitokäytäntöjä juomavesien suojelun ja tulvariskien lieventämisen parantamiseksi. DriFLU Charta (juomavesi/tulvat/maankäyttö) on kunkin kumppanimaan merkittävien edustajien allekirjoittama yhteinen julistus, joka ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova. Se on aiejulistus, jossa annetaan suosituksia yhteisiksi politiikoiksi ja toimiksi juomaveden suojelun ja siihen liittyvän tulvien/kuivuuden lieventämisen alalla Keski-Euroopan ohjelma-alueella.

DEEPWATER-CE-hankkeen (2019–2022) tavoitteena on kehittää Keski-Euroopan vastuullisten julkisten toimijoiden integroituja ympäristöasioiden hallintavalmiuksia yhteisen vesivarojen hallintastrategian luomiseksi. Se sisältää ylimääräisen veden pidätyksen rankkasateista, joita voidaan käyttää pohjaveden lataamiseen. Neljässä maassa (Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Kroatiassa) tehtyjen pilottitutkimusten avulla voidaan arvioida käytettävissä olevia hallinnoituja pohjavesivarantojen latausratkaisuja pohjavesivarojen parantamiseksi ja lisäämiseksi. Hankkeessa, joka perustuu aiempien seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden tuloksiin, tutkitaan ratkaisuja juomavesivarojen ehtymiseen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yhä useammin toistuviin rankkasateisiin ja tulviin.

Myös TEACHER-CE-hankkeessa (Joint efforts to increase water management adaptation to climate change in Central Europe, 2020-2022) käsitellään tarvetta parantaa riskienhallinnan koordinointia Keski-Euroopassa. Näin ollen sen tavoitteena on integroida ja yhdenmukaistaa aiemmin rahoitettujen Interreg-, Horisontti 2020- ja Life-hankkeiden tuloksia. Hankkeen päätuotos on TEACHER-CE-välineistö, jossa keskitytään ilmastokestävään veteen liittyvien kysymysten, kuten tulvien, rankkasateiden ja kuivuusriskien ehkäisemiseen, pieniin vedenpidätystoimenpiteisiin ja vesivarojen suojeluun kestävän maankäytön hallinnan avulla. Välineistöä testataan ja todennetaan yhdeksässä pilottitoimessa kahdeksassa Keski-Euroopan maassa.

FramWat-hankkeen (Framework for improving water balance and nutrient mitigation by applying small water retention measures, 2017–2020) päätavoitteena oli vahvistaa tulvia, kuivuutta ja saastumisen vähentämistä koskevaa alueellista ja yhteistä kehystä. Tämä olisi tehtävä lisäämällä maiseman puskurikapasiteettia luonnolliseen ratkaisuun perustuvalla lähestymistavalla ja pienillä vedenpidätystoimenpiteillä järjestelmällisesti. Hankkeen tuloksiin kuuluivat käytännön ohjeet luonnollisten ja pienten vedenpidätystoimenpiteiden suunnittelusta, päätöksenteon tukijärjestelmä luonnollisten (pienten) vedenpidätystoimenpiteiden suunnittelua varten sekä kuusi toimintasuunnitelmaa hankkeeseen osallistuville pilottivaluma-alueille.

Hanke (riskinarviointi ja kulttuuriperinnön kestävä suojelu muuttuvassa ympäristössä, 2017–2020) auttoi parantamaan julkisen ja yksityisen sektorin valmiuksia lieventää ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien (tulvat ja rankkasateet) vaikutuksia kulttuuriperintökohteisiin, -rakenteisiin ja -esineisiin. Hankkeessa tuotettiin verkkopohjainen paikkatietojärjestelmä riskien kartoitusta varten, päätöksenteon tukiväline kulttuuriperinnön haavoittuvuutta määrittävien kriittisten kysymysten analysointia varten sekä käsikirja, jolla tuetaan riskinalaisen kulttuuriperinnön hallinnan hyviä ja huonoja käytäntöjä koskevia poliittisia päättäjiä ja päättäjiä. ProteCHt2saven ja itse Web GIS -työkalun tuloksia kehitetään edelleen uudessa seurantahankkeessa, STRENCH-hankkeessa (STRENgthening resilience of Cultural Heritage at risk in a changing environment through proactive transnational cooperation, 2020–2022).

Muita hankkeita, joilla on merkittävä vaikutus Keski-Euroopan alueeseen, rahoitetaan Tonavan alueen Interreg-ohjelmasta, ja niitä kuvataan Tonavan alueen  verkkosivustolla.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella