Luoteis-Eurooppa

Alueen maat

Luoteis-Euroopan yhteistyöalueeseen Interreg-ohjelmakaudella 2021–2027 kuuluu seitsemän maata: Irlannin, Belgian, Luxemburgin, Sveitsin ja Alankomaiden koko alue sekä osia Ranskasta ja Saksasta. Merkittäviä muutoksia edelliseen ohjelmakauteen (2014–2020) verrattuna ovat Yhdistyneen kuningaskunnan* poissulkeminen ja valtioiden välisen alueen laajentaminen kattamaan Alankomaiden koko alue ja Saksan laajemmat alueet. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Euroopan komission 24. elokuuta 2022 hyväksymällä Interreg VI B North West (NEW) Europe -ohjelmalla (2021–2027) edistetään vihreää, älykästä ja oikeudenmukaista siirtymää kaikilla luoteisilla alueilla. Tavoitteena on tukea tasapainoista kehitystä ja tehdä kaikista alueista selviytymiskykyisempiä, mikä parantaa niiden kykyä vastata paremmin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Interreg NEW -ohjelmalla tuetaan alueiden energiasiirtymää ja kiertotalouteen siirtymistä toteuttamalla ja ottamalla käyttöön valtioiden välisiä ja paikkalähtöisiä ratkaisuja, joilla edistetään luonnonvarojen säilyttämistä ja parannetaan luontoon perustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Ohjelman temaattinen soveltamisala kattaa vihreän, älykkään ja oikeudenmukaisen siirtymän näkökohdat, ja se jakautuu kolmeen painopisteeseen:

• Prioriteetti 1 – Älykäs ilmasto- ja ympäristökestävyys
• Painopiste 2 – Älykäs ja oikeudenmukainen energiasiirtymä
• Painopiste 3: Siirtyminen paikkalähtöiseen kiertotalouteen
• Painopiste 4 – Alueellisen häiriönsietokyvyn parantaminen innovatiivisen ja älykkään muutoksen avulla

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia hankkeita rahoitetaan erityisesti toimintalinjasta 1, jonka erityistavoitteena on ”luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen parantaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen”. Ohjelmalla tuetaan vihreän/sinisen infrastruktuurin kehittämistä. Näillä toimilla pyritään varmistamaan monenlaisten ekosysteemien suojelu tai ennallistaminen ja estämään biologisen monimuotoisuuden ja luonnonpääoman häviäminen. Koska useimmat Luoteis-Euroopan alueet eivät saavuta ilmanlaatutavoitteita, ohjelmalla pyritään myös vähentämään lämpöstressiä ja parantamaan ilmanlaatua.

Energiatehokkuuskysymystä, joka on merkityksellinen sekä hillitsemis- että sopeutumiskysymysten kannalta, käsitellään toimintalinjassa 2 ja erityisesti erityistavoitteessa 2.2 (Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen). Se saavutetaan kartoittamalla mahdollisuuksia, jotka parantavat esimerkiksi asuntojen ja julkisten rakennusten, liikenteen/liikkuvuuden, sisävesiliikenteen sekä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkolinjojen energiatehokkuutta.

Aiempi Interreg V B Luoteis-Eurooppa -ohjelma (2014–2020) pyrki edistämään Luoteis-Euroopan alueen taloudellista, ympäristöön liittyvää, sosiaalista ja alueellista tulevaisuutta. Koska kaupunkien tiheys on suuri ja kaupunkialueet ovat alttiita rannikko- ja jokitulville, Luoteis-Euroopan ohjelmassa määriteltiin ilmastonmuutokseen liittyvän haavoittuvuuden käsittely yhdeksi ohjelma-alueen suurimmista haasteista. Tätä haastetta ei kuitenkaan muutettu ohjelman temaattiseksi painopisteeksi. Se sisällytettiin vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen liittyviin investointiprioriteetteihin (prioriteetti 2 ja pääasiassa investointiprioriteetti 4e), ja siinä todettiin, että ”edellytetään hillitsemis- ja mukauttamistoimia”.

2.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

OSPAR-yleissopimus  Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta kattaa osia Luoteis-Euroopasta yhdessä muiden alueiden kanssa. Erityisesti alueiden rannikoiden luoteis- ja koillisosat kuuluvat OSPAR-yleissopimuksen kahden osa-alueen piiriin: Kelttienmeren osa-alue ja Suur-Pohjanmeren osa-alue. Tässä yleissopimuksessa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä, joka liittyy tietämyksen tuottamiseen, vaikutusten seurantaan ja ekosysteemien sietokyvyn parantamiseen tähtäävien hoitovaihtoehtojen suunnitteluun. OSPAR perusti vuonna 2019 valtamerten happamoitumista käsittelevän kokousten välisen kirjeenvaihtoryhmän (ICG-OA).

Muita yhteistyöaloitteita, joihin jotkin Luoteis-alueen osat osallistuvat, ovat kolmenvälinen Vattimeri-yhteistyö ja Pohjanmeri-komissio Perifeeristen merellisten alueiden konferenssissa. Tarkempia tietoja näistä aloitteista on Pohjanmeren valtioiden välistä aluetta käsittelevällä sivulla.

3.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Vaikka erityisesti Luoteis-Atlantin aluetta varten ei ole laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia, yhteistyöaloitteilla, joihin osallistuu useita valtioiden välisen alueen maita (OSPAR, kolmenvälinen Vattimeri-yhteistyö ja Pohjanmeri-komissio), on omat strategiansa, jotka ovat merkityksellisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta (Pohjanmeren aluetta koskeva strategia 2030, Vattimeren ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia ja Koillis-Atlantin ympäristöstrategia (NEAES) 2030). Ne on kuvattu yksityiskohtaisesti Pohjanmeren valtioiden rajat ylittävän alueen sivulla.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Yhdessäkään ohjelmakaudella 2014–2020 hyväksytyssä hankkeessa ei puututtu suoraan sopeutumiseen liittyviin haasteisiin. Ne keskittyvät sen sijaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (vähentämällä hiilidioksidipäästöjä) ja tuovat lisäarvoa myös sopeutumiseen (parantamalla energiatehokkuutta).

Luoteis-Eurooppa voi kuitenkin tukeutua laajaan kokemukseen kansainvälisistä yhteistyöhankkeista, jotka käsittelevät ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tietämyksen luomista ja jakamista. Näitä hankkeita rahoitettiin Interreg-ohjelmakaudella 2007–2013, kuten esimerkiksi AMICE-, DROP- ja IMCORE-hankkeita.  Lisäksi kaikki kahdeksan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa hanketta, joita rahoitettiin vuosina 2007–2013, ryhmiteltiin SIC-adapt!-ryhmään. Kyseessä on strateginen klusteri, jonka tavoitteena on lisätä hankkeiden tulosten näkyvyyttä ja hyödyntämistä.