Luoteis-Eurooppa

Alueen maat

Luoteis-Euroopan yhteistyöalueeseen Interreg-ohjelmakaudella 2021–2027 kuuluu seitsemän maata: Irlannin, Belgian, Luxemburgin, Sveitsin ja Alankomaiden koko alue sekä osia Ranskasta ja Saksasta. Merkittäviä muutoksia edelliseen ohjelmakauteen (2014–2020) verrattuna ovat Yhdistyneen kuningaskunnan* poissulkeminen ja ylikansallisen alueen laajentaminen kattamaan Alankomaiden koko alue ja laajemmat Saksan alueet. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Euroopan komission 24. elokuuta 2022 hyväksymällä Luoteis-Euroopan Interreg VI B -ohjelmalla (2021–2027) edistetään vihreää, älykästä ja oikeudenmukaista siirtymää kaikilla Luoteis-Euroopan alueilla. Tavoitteena on tukea tasapainoista kehitystä ja parantaa kaikkien alueiden häiriönsietokykyä ja parantaa niiden kykyä vastata paremmin mahdollisiin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Interreg NEW -ohjelmalla tuetaan alueiden energiasiirtymää ja kiertotalouteen siirtymistä panemalla täytäntöön ja ottamalla käyttöön kansainvälisiä ja paikkalähtöisiä ratkaisuja, joilla edistetään luonnonvarojen säilyttämistä ja luontoon perustuvien ratkaisujen kehittämistä ilmastonmuutokseen.

Ohjelman temaattinen soveltamisala kattaa vihreän, älykkään ja oikeudenmukaisen siirtymän näkökohdat, ja se jakautuu kolmeen painopisteeseen:

• Prioriteetti 1 – Älykäs ilmasto- ja ympäristökestävyys
• Painopiste 2 – Älykäs ja oikeudenmukainen energiasiirtymä
• Painopiste 3 – Siirtyminen paikkalähtöiseen kiertotalouteen
• Painopiste 4 – Alueellisen selviytymiskyvyn parantaminen innovatiivisen ja älykkään muutoksen avulla

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia hankkeita rahoitetaan erityisesti toimintalinjasta 1, jonka erityistavoitteena on ”Luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen tehostaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen”. Ohjelmalla tuetaan toimia vihreän/sinisen infrastruktuurin kehittämiseksi. Näillä toimilla pyritään varmistamaan monenlaisten ekosysteemien suojelu tai ennallistaminen ja estämään biologisen monimuotoisuuden ja luonnonpääoman köyhtyminen. Koska useimmat Luoteis-Euroopan alueet eivät saavuta ilmanlaatutavoitteita, ohjelmalla pyritään myös vähentämään lämpöstressiä ja parantamaan ilmanlaatua.

Sekä hillitsemis- että sopeutumiskysymysten kannalta merkityksellinen energiatehokkuus kuuluu painopisteeseen 2 ja erityisesti erityistavoitteeseen 2.2 (Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen). Se saavutetaan tunnistamalla mahdollisuuksia, jotka lisäävät esimerkiksi asuntojen ja julkisten rakennusten, liikenteen/liikkuvuuden, sisävesiliikenteen sekä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen energiatehokkuutta.

Edellisellä Interreg V B Luoteis-Euroopan ohjelmalla (2014–2020) pyrittiin edistämään Luoteis-Euroopan alueen taloudellista, ympäristöön liittyvää, sosiaalista ja alueellista tulevaisuutta. Koska kaupunkitiheys on suuri ja kaupunkialueet ovat alttiina rannikko- ja jokitulvien riskille, Luoteis-Euroopan ohjelmassa määriteltiin ilmastonmuutokseen liittyvän haavoittuvuuden käsittely yhdeksi ohjelma-alueen suurimmista haasteista. Tätä haastetta ei kuitenkaan muunnettu ohjelman temaattiseksi painopisteeksi. Se sisällytettiin vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen liittyviin investointiprioriteetteihin (prioriteetti 2 ja pääasiassa investointiprioriteetti 4e), ja siinä todettiin, että tarvitaan hillitsemis- ja sopeutumistoimia.

2.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

OSPAR-yleissopimus  Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta kattaa osia Luoteis-Euroopasta yhdessä muiden alueiden kanssa. Erityisesti alueiden rannikoiden luoteis- ja koillisosat kuuluvat OSPAR-yleissopimuksen kahden osa-alueen piiriin: Kelttienmeren osa-alue ja Suur-Pohjanmeren osa-alue. Tässä yleissopimuksessa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä, joka liittyy tietämyksen tuottamiseen, vaikutusten seurantaan ja ekosysteemien sietokyvyn parantamiseen tähtäävien hoitovaihtoehtojen suunnitteluun. OSPAR perusti vuonna 2019 valtamerten happamoitumista käsittelevän istuntojen välisen kirjeenvaihtoryhmän (ICG-OA).

Muita yhteistyöaloitteita, joihin osallistuu joitakin osia luoteisesta alueesta, ovat kolmenvälinen Wadden Sea -yhteistyö ja Pohjanmeren komissio perifeeristen merellisten alueiden konferenssissa. Lisätietoja näistä aloitteista on Pohjanmeren valtioiden rajat ylittävän alueen sivulla.

3.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Vaikka erityisesti luoteisaluetta varten ei ole olemassa sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia, yhteistyöaloitteilla, joihin osallistuu useita valtioiden välisen alueen maita (OSPAR, kolmenvälinen Wadden Sea Cooperation ja Pohjanmeren komissio), on omat strategiansa, jotka ovat merkityksellisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta (Pohjanmeren alueen vuoteen 2030 ulottuva strategia, Wadden Sea Climate Change Adaptation Strategy ja Koillis-Atlantin ympäristöstrategia (NEAES) 2030). Ne on kuvattu yksityiskohtaisesti Pohjanmeren kansainvälisen alueen sivulla.

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Yhdessäkään ohjelmakaudella 2014–2020 hyväksytyistä hankkeista ei käsitelty suoraan sopeutumiseen liittyviä haasteita. Sen sijaan ne keskittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (hiilipäästöjä vähentämällä) ja tuovat lisäarvoa myös sopeutumiselle (parantamalla energiatehokkuutta).

Luoteis-Eurooppa voi kuitenkin luottaa laajaan kokemukseen ylikansallisista yhteistyöhankkeista, joissa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tietämyksen luomista ja jakamista. Näitä hankkeita rahoitettiin Interreg-ohjelmakaudella 2007–2013, kuten esimerkiksi AMICE-, DROP- ja IMCORE-hankkeita.  Lisäksi kaikki kahdeksan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa hanketta, joita rahoitettiin vuosina 2007–2013, ryhmiteltiin SIC-adapt!-ohjelmaan. Kyseessä on strateginen klusteri, jonka tarkoituksena on lisätä hankkeiden tulosten näkyvyyttä ja hyödyntämistä.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella