Pohjoinen periferia ja arktinen alue

Alueen maat

Pohjoinen periferia ja arktinen transnationaalinen alue käsittävät Euroopan pohjoisimman osan, johon kuuluu osia Pohjois-Atlantin alueista. Interreg-ohjelmakausi 2021–2027 kattaa Pohjois- ja Itä-Suomen, Irlannin pohjoiset ja läntiset alueet sekä Pohjois-Ruotsin. EU:n ulkopuolelle kuuluvat Färsaaret, Grönlanti, Islanti ja Norjan pohjoisosat. Edelliseen ohjelmakauteen (2014–2020) verrattuna uuteen alueeseen eivät enää kuulu Pohjois-Irlanti, Skotlanti ja Norjan Vestlandetin alue (eteläinen alue). Toisaalta ohjelmaan kuuluvat nyt Irlannin maakunnat Roscommon, Cavan, Monaghan ja Tipperary. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Interreg Pohjoinen periferia ja arktinen alue (NPA) -ohjelmassa 2021–2027 keskitytään kolmeen painopisteeseen:

• Painopiste: 1 – Vahvistetaan selviytymiskykyisten ja houkuttelevien NPA-yhteisöjen innovointivalmiuksia
• Painopiste: 2 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen valmiuksien ja resurssien riittävyyden vahvistaminen NPA-yhteisöissä
• Painopiste: 3 - Vahvistetaan NPA-yhteisöjen organisatorisia valmiuksia hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään laajasti ohjelma-asiakirjassa, joka on painopisteiden 1 ja 2 keskeinen aihe. Innovaatiokapasiteetti keinona sopeutua, hallita ja reagoida muutoksiin on toimintalinjan 1 erityistavoitteessa 1.1 (RSO1.1. Kehitetään ja tehostetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa). Painopiste 2, joka koskee erityisesti sopeutumista, on jaettu kolmeen erityistavoitteeseen, jotka koskevat energiatehokkuutta (RSO2.1), katastrofiriskin vähentämistä (RSO2.4) ja siirtymistä kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen (RSO2.6).

Ohjelmalla tuetaan tietämyksen ja kokemusten siirtoa ylikansallisen alueen eri alueiden välillä sekä uusien ylikansallisten verkostojen luomista. Toimilla olisi pyrittävä kestävään kehitykseen, miesten ja naisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja aliedustettujen ryhmien osallistamiseen.

Lisäksi painopisteeseen 3 kuuluvan valtioiden välisen yhteistyön parantamisen katsotaan mahdollistavan selviytymiskykyisempien yhteisöjen kehittämisen panemalla täytäntöön uusia makroaluestrategioita, merialuestrategioita sekä muita alueellisia strategioita.
Edellisellä
ohjelmakaudella (2014–2020) Interreg V B otti ilmastonmuutokseen sopeutumisen nimenomaisesti huomioon temaattisissa tavoitteissaan sekä keskeisenä osana ympäristökestävyyttä koskevaa horisontaalista periaatettaan.

2.    Makroaluestrategiat

NPA-alue vastaa osittain EU:n Itämeri-strategian aluetta. Strategia kattaa itse asiassa EU:n jäsenmaiden Ruotsin ja Suomen alueet ja on tyytyväinen yhteistyöhön EU:n naapurimaiden Islannin ja Norjan kanssa. Lisätietoja on Itämeri-sivulla.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Yhdessä Atlantin alueen ja Pohjanmeren kanssa tämä alue kuuluu Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevan OSPAR-yleissopimuksen soveltamisalaan. Pohjoinen periferia ja arktinen alue vastaavat OSPAR-osa-aluetta ”arktiset vedet”. Tässä yleissopimuksessa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä, joka koskee tietämyksen tuottamista, vaikutusten seurantaa ja ekosysteemien sietokyvyn parantamiseen tähtäävien hoitovaihtoehtojen suunnittelua.

Arktinen neuvosto on arktisen alueen johtava hallitustenvälinen foorumi. Se on sirkumpolaarinen peittoalue, mikä tekee siitä laajemman kuin pohjoinen periferia ja arktinen transnationaalinen alue. Sen jäseniä ovat kansalliset hallitukset (Kanada, Tanska mukaan lukien Grönlanti ja Färsaaret, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat) sekä arktisen alueen alkuperäisyhteisöjen ja muiden arktisen alueen asukkaiden edustajat. Ilmastonmuutosta käsitellään erityisesti arktisessa seuranta- ja arviointiohjelmassa (AMAP) sekä muissa Arktisen neuvoston työryhmissä. AMAP on perustanut ilmastoasiantuntijaryhmän. Ryhmä kokoaa ja arvioi AMAP-seurantaohjelmasta ja muista asiaankuuluvista tutkimus- ja seurantatoimista saatavia tietoja.  Vuoden 2021 AMAP-raportti ”Arctic Climate change update: keskeiset suuntaukset ja vaikutukset” esitetään yhteenveto arktisen alueen viimeisimmistä havainnoista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on Euroopan pohjoismaiden hallitustenvälinen yhteistyöfoorumi, johon osallistuvat Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi, Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa. Vuoteen 2030 ulottuvan vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuonna 2030. Vision 2030 -toimintasuunnitelmassa (2021–2024) kuvataan, miten vision tavoitteet voidaan saavuttaa useilla aloitteilla, jotka liittyvät vision kolmeen strategiseen painopisteeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään erityisesti ”vihreä Pohjola” -prioriteetin avulla. Sen tavoitteena on kehittää tietämystä kestävästä ja ilmastoon sopeutuvasta aluesuunnittelusta (tavoite 1), edistää luontoon perustuvia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi (tavoite 2) ja edistää aktiivisesti ympäristö- ja ilmastosopimusten täytäntöönpanoa kansainvälisen yhteistyön avulla (tavoite 5). Pohjoismaiden ministerineuvosto on rahoittanut nelivuotista luontopohjaisia ratkaisuja koskevaa ohjelmaa. Ohjelma koostuu viidestä vuosina 2021–2024 toteutettavasta hankkeesta, joilla kannustetaan Pohjoismaita tekemään yhteistyötä ja vahvistamaan tietopohjaansa luontopohjaisista ratkaisuista, ennallistamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja sinisestä/vihreästä infrastruktuurista.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC) on Barentsin alueen hallitustenvälinen yhteistyöfoorumi, jonka jäseninä ovat Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi ja Euroopan komissio. BEAC hyväksyi ensimmäisen ilmastonmuutosta koskevan toimintasuunnitelman Barentsin yhteistyötä varten vuonna 2013. Sitä päivitettiin vuosina 2017 ja 2021 sen jälkeen, kun Barentsin ympäristöministerit kehottivat vahvistamaan ilmastotoimia vuoden 2020 jälkeen lisäämällä kaikkien Barentsin työryhmien panosta. Vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa käsitellään vähähiilisiin ja ilmastoälykkäisiin ratkaisuihin siirtymisen haastetta ja parannetaan samalla sopeutumisvalmiuksia ja tietoisuutta Barentsin alueella. Vuoden 2021 toimintasuunnitelma kattaa pääasiassa vuodet 2021–2025, ja suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa uudelleen vuonna 2025.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Jäljempänä esitetään esimerkkejä NPA-ohjelmasta vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

CLIMATE (Collaborative Learning Initiative Managing and Adapting to the Environment) -hankkeen (2017–2020) tavoitteena oli edistää ja parantaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta Euroopan syrjäisissä maaseutuyhteisöissä tietoon perustuvan lähestymistavan ja yhteisölähtöisen kestävän resurssisuunnittelun avulla. Se kokosi Ruotsin, Pohjois-Irlannin, Irlannin tasavallan ja Färsaarten syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden paikallisviranomaiset yhteen laatimaan sopeutumissuunnitelmia. NPA-alueen paikallisviranomaisille kehitettiin parhaiden käytäntöjen malli ja vaiheittainen opas. Hankkeella tuettiin käytännössä kolmea NPA-alueen pilottikuntaa sopeutumissuunnitelmien laatimisessa.

ANH (Adapt Northern Heritage) -hankkeella (2017–2020) tuettiin yhteisöjä ja paikallisviranomaisia pohjoisen kulttuuriperinnön mukauttamisessa ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksiin ja niihin liittyviin luonnonuhkiin yhteisön osallistumisen ja tietoon perustuvan suojelusuunnittelun avulla. Hankkeessa kehitettiin viidestä työkalusta koostuva työkalupakki, joka auttaa ymmärtämään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisiin historiallisiin kohteisiin, ja tutkimaan erityisiä sopeutumisvaihtoehtoja. Adapt Northern Heritage -hankkeessa käytetään tapaustutkimuksina yhdeksää historiallista kohdetta eri puolilta Pohjois-Eurooppaa ja tiedotetaan hankkeen työkalupakin suunnittelusta.

Water-Pro (Northern Runoffs into Profits) -hankkeen (2016-2019) tavoitteena oli kehittää ja siirtää ekotehokkaita työkaluja ja malleja valumavesien hallintaan maataloudessa ja mineraalien louhinnassa pohjoisilla ja arktisilla alueilla. Ilmastonmuutoksen ennusteiden mukaiset tiheämmät ja voimakkaammat sateet tuovat lisähaasteita valumien hallintaan ja vesiturvallisuuteen sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettujen vedenlaatutavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeessa kehitettiin hyvien hallintokäytäntöjen välineistö maatalous- ja kaivosteollisuutta varten.

COAST (Sustainable Resilient Coasts) -hankkeen (2020–2022) tavoitteena oli laatia etenemissuunnitelma harvaan asuttujen ja syrjäisten rannikkoyhteisöjen kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi, edistämiseksi ja kehittämiseksi. Hankkeessa luotiin neljän demonstrointihankkeen pohjalta paikallisviranomaisille hallintovälineistö rannikkoalueiden kestävän kehityksen tukemiseksi.