Lounais-Eurooppa

Alueen maat

Lounais-Euroopan valtioiden välinen alue kattaa Euroopan lounaiset alueet. Vuosien 2021–2027 Interreg-ohjelman yhteistyöalueeseen kuuluvat Ranskan eteläiset alueet, Espanjan koko alue (mukaan lukien Baleaarit ja sen jälkeen Melillan ja Ceutan alueet), Manner-Portugali ja Andorran ruhtinaskunta. Edelliseen ohjelmakauteen (2014–2020) verrattuna uusi valtioiden välinen yhteistyöalue sulki ulkopuolelle ainoastaan Gibraltarin alueen Yhdistyneessä kuningaskunnassa*. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Poliittinen kehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Komissio hyväksyi Interreg VI B South West -ohjelman (2021–2027) 13. joulukuuta 2022. Ohjelmassa määritellään neljä painopistettä lounaisosassa (SUDOE):

• Toimintalinja 1: Luonnonpääoman säilyttäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistaminen SUDOEssa

• Toimintalinja 2: Edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä alueellista ja väestöllistä tasapainoa SUDOEssa innovoinnin ja tuotantoalojen muutoksen avulla.
• Toimintalinja 3: Edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä alueellista ja väestöllistä tasapainoa SUDOEssa sosiaalisen innovoinnin, kulttuuriperinnön parantamisen ja palvelujen avulla
• Toimintalinja 4: Vahvistetaan SUDOE:n vaikutusta alueilla.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyy nimenomaisesti painopisteeseen 1 ja sen erityistavoitteeseen 2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyky ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen). Ohjelman odotetaan lieventävän ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja parantavan luonnonriskien ennustamista, ehkäisemistä ja hallintaa.

Sopeutumisen kannalta merkityksellisiä toimia edistetään myös muilla painopisteen 1 erityistavoitteilla, kuten 2.7 (Luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen lisääminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen) ja 2.5 (Vedensaannin ja kestävän vesihuollon edistäminen). Odotettavia tuloksia ovat muun muassa ekosysteemien parempi häiriönsietokyky ja haavoittuviin vesivaroihin kohdistuvan paineen väheneminen.

Edellisellä kaudella (2014–2020) Interreg V B SUDOE -ohjelmasta tuettiin ilmastonmuutokseen sopeutumista prioriteetilla 4 (Ilmastonmuutoksen torjunta), jolle myönnettiin 12 prosenttia ohjelman kokonaisrahoituksesta (17,08 miljoonaa euroa). Toimintalinjassa keskityttiin vesivarojen niukkuuteen ja sademäärien suureen vaihteluun liittyvien ilmastonmuutosriskien hallintaan ja ehkäisemiseen, mikä lisää kuivuusolosuhteiden, aavikoitumisen, maaperän eroosion, metsäpalojen ja tulvien pahenemisen riskiä.

2.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Jotkin SUDOE-alueen alueet sisältyvät OSPAR-yleissopimukseen Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta erityisesti alueella IV – Biskajanlahti ja Iberian niemimaan rannikko. Tässä yleissopimuksessa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä tietämyksen tuottamisessa, vaikutusten seurannassa ja ekosysteemien sietokyvyn parantamiseen tähtäävien hoitovaihtoehtojen suunnittelussa. Ranska ja Espanja ovat myös Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolia. Barcelonan yleissopimus kattaa koko Välimeren alueen.

SUDOE-alueeseen kuuluu Pyreneiden vuoristoalue, jolla on pitkät perinteet Ranskan, Espanjan ja Andorran välisestä yhteistyöstä. Pyreneiden työryhmä perustettiin vuonna 1983 Euroopan neuvoston aloitteesta vastaamaan yhteisiin rajatylittäviin haasteisiin muun muassa liikenteen, koulutuksen, tutkimuksen, kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen aloilla. CTP vastaa alueen haasteisiin Pyreneitten strategiallaan (2018–2024). Siihen sisältyy erityinen ilmastotoimia koskeva toimintalinja.

Vuonna 2010 CTP rahoitti Pyreneitten ilmastonmuutosobservatoriota (OPCC). Sen tavoitteena on seurata ja ymmärtää Pyreneiden ilmastonmuutosilmiötä alueen sopeutumisen tukemiseksi. OPCC-alusta sisältää geoportaalin, josta pääsee käsiksi temaattisiin karttoihin. Vuonna 2018 OPCC koordinoi julkaisua ”Climatechange in the Pyrenees: vaikutukset, haavoittuvuus ja sopeutuminen”,joka muodostaa viimeisimmän ja täydellisen tietopohjan ilmastonmuutoksesta Pyreneiden alueella.

3.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Pyreneitten ilmastonmuutosstrategia hyväksyttiin CTP:n toimeenpanevassa komiteassa marraskuussa 2021, ja seitsemän CTP-alueen puheenjohtajavaltiota ratifioivat sen joulukuussa 2021. Strategian visiona on, että alue kestää ilmastonmuutoksen vaikutukset vuoteen 2050 mennessä. Siinä määritellään viisi strategista tavoitetta: 1) Pyreneitten ilmastoa ja sen vaihtelevuutta koskevan tietämyksen lisääminen; 2) biologisen monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä hallinta ilmastonmuutoksen vaikutusten yhteydessä ja siihen liittyvien ekosysteemipalvelujen parantaminen;  3) edistää oikeudenmukaista ilmasto- ja ekologista siirtymää auttamalla Pyreneiden taloutta ja väestöä tässä prosessissa; (4) Edistetään alueellista hallintoa, joka on sopusoinnussa ilmastonmuutokseen liittyvien riskien kanssa, ja varmistetaan alueellinen tasapaino. (5) Osallistuminen tietoon perustuvaan koordinointiin, yhteistyöhön ja hallintoon sekä tietoisuuden lisäämiseen, viestintään ja ympäristökasvatukseen.

Pyreneitten ilmastonmuutosstrategian toimintasuunnitelmaluonnos (2022) on jaettu viiteen järjestelmään: Ilmasto, kestävät luonnonalueet, mukautettu vuoristotalous, väestö ja alue sekä hallinto.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

Seuraavassa esitetään esimerkkejä SUDOE-ohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista hankkeista. Alueen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat kuivuus, veden niukkuus ja paloriskit, joita ilmastonmuutos pahentaa.

RISKCOAST-hankkeessa (Ilmastonmuutokseen liittyvien geologisten riskien ehkäisy- ja hallintavälineiden kehittäminen rannikoilla vuosina 2019–2022) keskitytään innovatiivisten välineiden, menetelmien ja tehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen ilmastonmuutoksesta johtuvien geologisten rannikkoriskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Hankkeessa perustetaan valtioiden välinen yhteistyöverkosto geologisia riskejä varten SUDOE-rannikkoalueella ja käsitellään hätätilanteiden hallinnan kaikkia kolmea vaihetta: ennaltaehkäisy, reagointi ja kuntoutus.

ClimAlert-hankkeessa (Vesiin liittyvien ilmastoriskien varhaisvaroitusjärjestelmä häiriönsietokyvyn parantamiseksi, 2019–2023) ehdotetaan useita keinoja häiriönsietokyvyn parantamiseksi: valtioiden rajat ylittävän varhaisvaroituspalvelun perustaminen veteen liittyviä ilmastoriskejä (kuivuus, tulipalot ja tulvat) varten ja valtioiden rajat ylittävän verkkofoorumin perustaminen hallintojen ja muiden sidosryhmien valmiuksien parantamiseksi.

Vesihuoltoon liittyvät kysymykset ovat osa AGUAMOD-hanketta (Development of a water resources management platform in low-water periods in SUDOE region) (2016–2019), joka tarjosi foorumin SUDOE-alueen vesivarojen yhdennetylle hoidolle kesäkausina välineenä johtajien ja maankäyttäjien välisen yhteistyön vahvistamiseksi (Aguamod cuaderno interactivo).

Toisaalta PLURIFOR-hankkeella (Transnational Plans for the Management of Forest Risks) (2016–2019) pyrittiin vähentämään Espanjan, Ranskan ja Portugalin metsäalueiden haavoittuvuutta monille vaaroille (mukaan lukien uudet tuholaiset ja taudit, metsäpalot, maaperän huonontuminen ja myrskyt) laatimalla riskinhallintasuunnitelmia ja -välineitä. ECCLIPSE-hankkeen (Assessment of Climate Change in Ports of Southwest Europe) (2019–2022) tavoitteena on kehittää yhteinen kehys ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnille ja SUDOE-alueen satamien sopeutumisstrategioiden vaikuttavuudelle. Ilmastonmuutos on merkittävä riski liiketoiminnalle, toiminnalle, turvallisuudelle ja infrastruktuurille – ja siten paikalliselle, kansalliselle ja maailmanlaajuiselle taloudelle. Satamatoiminnan varmistamiseksi näissä muuttuvissa olosuhteissa hankkeen tavoitteena on saada syvällisempi ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista paikallistasolla, jotta voidaan tutkia asianmukaisia sopeutumisstrategioita. Hanke sisältää kolme tapaustutkimusta kolmella eri ilmastoalueella: Valencian satama (Espanja, Välimeri), Aveiron satama (Portugali, Atlantti) ja Bordeaux'n satama (Ranska, Gascognenlahti).

Interreg V B SUDOE -ohjelman lisäksi rajatylittävällä yhteistyöllä (Interreg A) on myös tärkeä rooli yhteisen tietopohjan rakentamisessa sekä sopeutumista koskevan tietämyksen siirtämisessä, toistamisessa ja hyödyntämisessä alueella. Tästä on esimerkkinä tuki, jota myönnettiin Pyreneitten ilmastonmuutosten seurantakeskuksen (OPCC) tutkimustoimille Espanjan, Ranskan ja Andorran välisen rajat ylittävän yhteistyön Interreg A -ohjelmasta (POCTEFA) sekä ohjelmakaudella 2007–2013 että ohjelmakaudella 2014–2020. Tässä yhteydessä OPCC-ADAPYR-hanke (2020–2022) on jatkoa aiemmalle OPCC-2-hankkeelle (2016–2019): Näillä hankkeilla lisättiin nykyistä tietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja haavoittuvuuksista Pyreneiden alueella, tuettiin Pyreneiden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian valmistelua ja parannettiin OPCC:n tietoportaalia. Muut Interreg POCTEFA -ohjelmasta rahoitetut OPCC-hankkeet löytyvät täältä.