All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesAlueen maat
Tonavan yhteistyöalue ulottuu Saksan Mustasta metsästä Mustallemerelle (Romania-Ukraina-Moldova), joka kattaa koko Tonavan vesistöalueen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöala on sama kuin edellinen ohjelmakausi (2014–2020), ja siihen sisältyy Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Tšekin tasavalta, Baden-Württembergin ja Baijerin kaakkoiset osavaltiot Saksassa, Unkarissa, Romaniassa, Slovakiassa ja Sloveniassa sekä Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Serbia ja neljä Ukrainan maakuntaa. Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.
Poliittinen kehys
1. Valtioiden välinen yhteistyöohjelma
Tonavan alueen Interreg-ohjelma 2021–2027 hyväksyttiin 29.marraskuuta 2022. Interreg Tonava -ohjelmalla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Tonavan alueella integroimalla politiikkaa valituilla aloilla.
Vuosien 2021–2027 ohjelmassa on neljä painopistettä:
- Toimintalinja 1: Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Tonavan alue
- Prioriteetti 2 Vihreämpi ja vähähiilinen Tonavan alue
- Toimintalinja 3: Sosiaalisempi Tonavan alue
- Toimintalinja 4: Yhteistyön hallinnoinnin parantaminen Tonavan alueella.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien vähentämistä käsitellään pääasiassa toimintalinjassa 2, ja niitä käsitellään erityisesti erityistavoitteessa 2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyky ottaen huomioon ekosysteemiin perustuvat lähestymistavat). Tuetuissa hankkeissa on otettava huomioon olemassa olevat mekanismit ja ratkaisut synergioiden saavuttamiseksi ja päällekkäisten toimien välttämiseksi. Valtioiden välisten yhteistyötoimien odotetaan luovan paremmin valmistautuneen ja selviytymiskykyisemmän yhteiskunnan, talouden ja luonnon. Biologista monimuotoisuutta koskevien kysymysten osalta ylikansallisten lisätoimien odotetaan tuottavan tuloksia erityistavoitteessa 2.7 (Luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen tehostaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen). Tältä osin ohjelmassa kannatetaan koordinoituja ja yhdenmukaistettuja toimenpiteitä ylikansallisesti merkityksellisillä ekologisilla alueilla, jotta varmistetaan kyky sietää ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen sen biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi.
Ohjelmakaudella 2014–2020 Tonavan Interreg-ohjelmassa käsiteltiin ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita, jotka liittyivät pääasiassa kansainväliseen vesihuoltoon, tulvien hallintaan ja niihin liittyvään riskinhallintaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja katastrofiriskin vähentäminen otettiin nimenomaisesti huomioon toimintalinjassa 2, joka vastaa ohjelman temaattista tavoitetta ”Ympäristö ja resurssitehokkuus” (tavoite 6).
2. Makroaluestrategiat
Euroopan komission joulukuussa 2010 hyväksymä ja Eurooppa-neuvoston vuonna 2011 hyväksymä Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia on makroaluestrategia, jonka Euroopan komissio, Tonavan alueen maat ja sidosryhmät ovat yhdessä kehittäneet yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Strategialla pyritään luomaan synergioita ja koordinointia Tonavan alueen nykyisten politiikkojen ja aloitteiden välille.
Itämeri-strategiaa koskevalla tarkistetulla EU:n toimintasuunnitelmalla (2020) on kolme päätavoitetta: päivittää ja virtaviivaistaa alueen aiemmassa toimintasuunnitelmassa (2010) esitettyjä toimia; antaa strategisempaa ohjausta EUSDR:n täytäntöönpanoa varten; parantaa EUSDR-toimintasuunnitelman yhteensopivuutta muiden ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa. Suunnitelmassa yksilöidään 85 toimea, jotka koskevat EUSDR:n määrittelemiä 12:ta ensisijaista alaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla strategian ympäristöpilarissa, joka koostuu painopistealueesta 4 ”Veden laadun palauttaminen ja ylläpitäminen” (PA4), painopistealueesta 5 ”Ympäristöriskien hallinta” (PA5) ja painopistealueesta 6 ”Biologisen monimuotoisuuden, maisemien sekä ilman ja maaperän laadun säilyttäminen” (PA6). Näistä viidennellä valmistelutoimella on suurin merkitys sopeutumisen kannalta. EUSDR-toimintasuunnitelmassa kannustetaan toimiin, joilla ennakoida ilmastonmuutoksen alueellisia ja paikallisia vaikutuksia katastrofiriskin vähentämiseksi (toimet 2, 3, 4, 5, PA5); sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin veden laatuun ja määrään ja tukea vesivarojen älykästä käyttöä (toimi 6, PA4); kosteikkojen ekologinen ennallistaminen erityisesti Tonavan suistoalueella (toimi 10, PA6).
Koska myös Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (EUSALP) ja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia (EUSAIR) ovat maantieteellisesti päällekkäisiä muiden makroalueiden kanssa, ne ovat jossain määrin merkityksellisiä Tonavan alueen sopeutumista koskevan valtioiden välisen yhteistyön kannalta.
3. Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet
Tonavan suojelua koskevan yleissopimuksen päätavoitteena on varmistaa, että Tonavan vesistöalueen pinta- ja pohjavesiä hoidetaan ja käytetään kestävästi ja tasapuolisesti. Yleissopimuksen allekirjoittajat ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä vesienhoidon peruskysymyksissä. Ilmastonmuutokseen puututaan epäsuorasti pyrkimällä muun muassa pinta- ja pohjavesien suojeluun, parantamiseen ja järkevään käyttöön sekä ehkäiseviin toimenpiteisiin tulvien aiheuttamien onnettomuuksien aiheuttamien vaarojen hallitsemiseksi. Kansainvälinen Tonavan suojelukomissio (ICPDR) on perustettu koordinoimaan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. ICPDR pyrkii hallitsemaan tulvariskejä kestävällä tavalla. Tulvientorjunnan asiantuntijaryhmä tukee Tonavanvesistöalueenkestävää tulvasuojelua koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Sillä tuetaan myös EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä toimia, kuten tulvavaara- ja riskikarttojen laatimista ja Tonavan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Helmikuussa 2021 jäsenvaltioiden ministerit, Euroopan komission jäsen ja Tonavan suojelua koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat korkeat virkamiehet hyväksyivät vuoden 2022 Tonavan julistuksen– Visio integroidusta vesihuollosta yhteisellä vesialueellamme kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi Tonavan vesistöalueella”. Se suhtautuu myönteisesti vuoden 2018 ICPDR:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteisiin ja keskeisiin viesteihin ja vahvistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset (kuivuus, veden niukkuus, äärimmäiset hydrologiset ilmiöt ja muut vaikutukset) uutena merkittävänä vesihuoltokysymyksenä Tonavan vesistöalueella.
Rajat ylittävien vesienhoitotoimien – jotka liittyvät myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja katastrofiriskin vähentämiseen – koordinoinnin parantamiseksi Tonavan vesistöalueella ICPDR ja EUSDR sopivat yhteisestä asiakirjasta, joka koskee yhteistyötä ja synergiaa EUSDR:n täytäntöönpanossa.
Karpaattien yleissopimusta sovelletaan pääasiassa Tonavan ylikansalliseen alueeseen. Tämän osa-alueellisen sopimuksen allekirjoitti vuonna 2003 seitsemän Karpaattien valtiota (Tšekki, Unkari, Puola, Romania, Serbia, Slovakia ja Ukraina). Sen tavoitteena on parantaa elämänlaatua, vahvistaa paikallisia talouksia ja yhteisöjä sekä säilyttää Karpaattien alueen luonnonarvot ja kulttuuriperintö. Karpaattien yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin viidennessä kokouksessa (COP5, 2017) Karpaattien yleissopimusta muutettiin lisäämällä siihen uusi ilmastonmuutosta koskeva artikla (12 a). Se kehottaa osapuolia noudattamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtääviä politiikkoja kaikilla yleissopimuksen kannalta merkityksellisillä aloilla. Näin ollen Karpaattien aluetta koskeva pitkän aikavälin visio 2030 perustettiin ”vahvistamaan yhteistyöpyrkimyksiä kohti ilmastoneutraalia polkua, joka tuottaa ilmastokestävää ja kestävää kehitystä Karpaattien alueella”. Tämä visio, joka on linjassa Karpaattien yleissopimuksen 12 a artiklan täytäntöönpanon kanssa, esitetään yksityiskohtaisesti seitsemässä strategisessa ja konkreettisessa tavoitteessa. Ilmastonmuutosta käsittelevä työryhmä tukee yleissopimuksen täytäntöönpanoa keskittyen erityisesti tähän artiklaan. Se pyrkii kohti pitkän aikavälin visiota 2030 ja edistää aktiivisesti ilmastokestävän kehityksen väyliä asiaankuuluvilla aloilla.
Karpaattien yleissopimuksen sihteeristö antaa yksityiskohtaisia tietoja, mukaan lukien linkit tärkeimpiin asiakirjoihin, jotka koskevat sopeutumista Karpaattien vuoristossa. Tiedot perustuvat yleissopimuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän työryhmän toimittamiin tietoihin.
4. Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat
Vastauksena Tonavan julistukseen hyväksyttiin joulukuussa 2012 ICPDR:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ja sitä päivitettiin vuonna 2018. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla ICPDR:n strategialla pyritään antamaan ohjeita ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämisestä ICPDR:n suunnitteluprosesseihin. Se edistää monenvälisiä ja rajat ylittäviä yhteistyötoimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteydessä ja toimii viitekehyksenä kansallisille poliittisille päättäjille ja muille virkamiehille. Strategia tarjoaa tietopohjan ja strategisen kehyksen ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi vesialalla EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanoon. Kattava ja helppokäyttöinen mahdollisten sopeutumistoimenpiteiden välineistö antaa käyttäjille mahdollisuuden saada yksityiskohtaista tietoa kiinnostavista toimenpiteistä suodattamalla aloja, toimenpidetyyppejä, aikahorisonttia ja merkitystä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja EU:n tulvadirektiivin kannalta.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisällytetään Tonavan vesipiirin hoitosuunnitelman ja Tonavan tulvariskien hallintasuunnitelman säännöllisiin päivityksiin. Molempien suunnitelmien täytäntöönpano on olennainen osa EUSDR-toimintasuunnitelmaa.
Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.
Tonavan ohjelmasta 2014–2020 rahoitetut hankkeet, joissa käsiteltiin ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita ainakin välillisesti, liittyvät pääasiassa kansainväliseen vesihuoltoon, tulvien hallintaan ja niihin liittyvään riskinhallintaan (esim. JOINTISZA-, DANUBE FLOODPLAIN- ja DAREFFORT-hankkeet). DriDanube-hankkeessa keskityttiin kuivuuden hallintaan.
JOINTISZA (Vesistöalueiden hoidon suunnittelun ja tulvariskien ehkäisemisen välisen yhteistyön tehostaminen Tiszan vesistöalueen vesien tilan parantamiseksi) -hanke (2017–2019) toi yhteen kumppaneita viidestä maasta, jotka jakavat Tiszan vesistöalueen vedet, työskentelemään yhdessä päivitetyn Tiszan vesistöalueen yhdennetyn hoitosuunnitelman (ITRBMP) kehittämiseksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Kahdella kaupunkien hydrologian hallintaa ja kuivuuden hallintaa koskevalla pilottitoimella mahdollistettiin se, että toimijat kehittivät uusia lähestymistapoja ilmastonmuutoksen vaikutusten analysointiin ja niihin vastaamiseen tietyillä vesistöalueen alueilla. ICPDR Tisza -ryhmä sekä EUSDR PA4:n (veden laatu) ja PA5:n (ympäristöriskit) koordinaattorit osallistuivat tiiviisti tällaisiin toimiin. Karpaattien yleissopimuksen sihteeristö oli assosioitunut strateginen kumppani ja toimi JOINTISZAn hankeneuvojana ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa kysymyksissä.
DANUBE FLOODPLAIN -hankkeella (tulvariskin vähentäminen Tonavan ja sen sivujokien tulvatasankojen ennallistamisen avulla, 2018–2020) pyrittiin parantamaan valtioiden rajat ylittävää vesihuoltoa ja tulvariskien ehkäisyä ja maksimoimaan samalla hyödyt luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Yksi hankkeen tärkeimmistä tuloksista oli tulvatasanteiden ennallistamista koskeva verkkokurssi. Olin suunnattu nuorille ja keskitason ammattilaisille, jotka työskentelevät vesihuollon ja katastrofiriskien vähentämisen parissa, sekä opiskelijoille. Kaikki hankkeen tulokset tallennettiin Tonavan tulvatasanteen paikkatietojärjestelmään. Sen avulla voidaan visualisoida aktiiviset, potentiaaliset ja entiset tulvatasanteet, niiden ennallistamisen kysyntä, niiden suorituskyky huippupäästöjen tapauksessa, ekologiset ja sosioekonomiset ominaisuudet jne.
DAREFFORT-hankkeen (Tonavan vesistöalueen tehostettu tulvaennusteyhteistyö, 2018–2021) tavoitteena oli luoda tulvaennustejärjestelmä, joka perustuu Tonavan vesistöalueen maiden väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa parannettiin ennusteiden arviointia, yhdenmukaistettua tiedonvaihtoa ja tietämyksen siirtoa. Hankkeessa kumppanit tekivät yhteistyötä tulviin liittyvien tietojen keräämisessä ja käsittelyssä sekä yhteisen etenemissuunnitelman laatimisessa yhteisiä tulvaennusteita varten, mukaan lukien ennusteiden tulosten vaihto.
DriDanube-hankkeella (Tonavan alueen kuivuusriski) (2017–2019) pyrittiin lisäämään Tonavan alueen valmiuksia hallita kuivuuteen liittyviä riskejä. DriDanube-hankkeen kumppanit kehittivät Tonavan kuivuusstrategian. Sen tavoitteena oli parantaa Tonavan alueen valmiuksia korjata kuivuudesta selviämiseen liittyviä yhteisiä puutteita ja auttaa siten siirtymään reaktiivisesta lähestymistavasta ennakoivaan kuivuudenhallintaan. DriDanube-hankkeessa kehitettiin myös useita välineitä, joilla tuetaan ennakoivan kuivuudenhallinnan toteuttamista Tonavan alueen maissa. Drought Watch on interaktiivinen verkkoalusta, joka ennustaa kuivuusolosuhteita ja auttaa tekemään asianmukaisia päätöksiä. DriDanube tuki EUSDR:n ympäristöriskejä koskevan viidennen valmistelutoimen täytäntöönpanoa ja osallistui Keski- ja Itä-Euroopan yhdennettyyn kuivuudenhallintaohjelmaan (IDMP CEE). Kyseessä on alueellinen aloite, jolla tuetaan kuivuusriskien hallintavälineiden ja -politiikkojen kehittämistä, arviointia ja soveltamista Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on parantaa kuivuusvalmiutta ja vähentää kuivuuden vaikutuksia.
Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.
- EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
- Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
- Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella

Karpaattien yleissopimuksen sihteeristö toimittaa yleissopimuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän työryhmän toimittamien tietojen perusteella yksityiskohtaisia tietoja, mukaan lukien linkit tärkeimpiin Karpaattien vuoristoalueiden sopeutumista koskeviin asiakirjoihin.
Language preference detected
Do you want to see the page translated into ?