Pinta-ala Danube

Alueen maat

Tonavan yhteistyöalue ulottuu Schwarzwaldista (Saksa) Mustallemerelle (Romania-Ukraina-Moldova) ja kattaa koko Tonavan vesistöalueen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöala vastaa edellistä ohjelmakautta (2014–2020), ja siihen kuuluvat Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Tšekin tasavalta, Baden-Württembergin ja Baijerin kaakkoisosavaltiot Saksassa, Unkarissa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa, Moldovassa, Montenegrossa, Serbiassa ja neljässä Ukrainan maakunnassa. Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Tonavan alueen Interreg-ohjelma 2021–2027 hyväksyttiin 29.^marraskuuta 2022. Tonavan Interreg-ohjelmalla (DTP) edistetään Tonavan alueen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta integroimalla politiikkaa valituilla aloilla.

Vuosien 2021–2027 ohjelmassa on neljä painopistettä:

• Toimintalinja 1: Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Tonavan alue
• Painopiste 2 Vihreämpi ja vähähiilinen Tonavan alue
• Painopiste 3: Sosiaalisempi Tonavan alue
• Painopiste 4: Yhteistyön hallinnoinnin parantaminen Tonavan alueella.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien vähentämistä käsitellään pääasiassa toimintalinjassa 2, ja niitä käsitellään erityisesti erityistavoitteessa 2.4 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyky ottaen huomioon ekosysteemiin perustuvat lähestymistavat). Tuetuissa hankkeissa on otettava huomioon olemassa olevat mekanismit ja ratkaisut synergioiden aikaansaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Valtioiden välisten yhteistyötoimien odotetaan tuottavan paremmin valmistautuneen ja selviytymiskykyisemmän yhteiskunnan, talouden ja luonnon. Biologista monimuotoisuutta koskevien kysymysten osalta muiden valtioiden välisten toimien odotetaan tuottavan tuloksia erityistavoitteessa 2.7 (Luonnon, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin suojelun ja säilyttämisen parantaminen, myös kaupunkialueilla, ja kaikenlaisen saastumisen vähentäminen). Tältä osin ohjelmassa kannatetaan koordinoituja ja yhdenmukaistettuja toimenpiteitä valtioiden rajat ylittävillä ekologisilla alueilla, joilla varmistetaan ilmastonmuutoksen sietokyky ja siihen sopeutuminen, jotta voidaan vähentää sen vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.

Ohjelmakaudella 2014–2020 Tonavan Interreg-ohjelma käsitteli ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita pääasiassa kansainvälisen vesienhoidon, tulvanhallinnan ja niihin liittyvän riskinhallinnan yhteydessä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja katastrofiriskin vähentäminen otettiin nimenomaisesti huomioon toimintalinjassa 2, joka vastaa ohjelman temaattista tavoitetta ”Ympäristö ja resurssitehokkuus” (TO6).

2.     Makroaluestrategiat

Euroopan komission joulukuussa 2010 hyväksymä ja Eurooppa-neuvoston vuonna 2011 hyväksymä Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia on makroaluestrategia, jonka Euroopan komissio, Tonavan alueen maat ja sidosryhmät ovat yhdessä kehittäneet yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Strategialla pyritään luomaan synergiaa ja koordinointia Tonavan alueella toteutettavien nykyisten politiikkojen ja aloitteiden välille.

Tonavan aluetta koskevalla tarkistetulla EU:n toimintasuunnitelmalla (2020) on kolme päätavoitetta: päivittää ja virtaviivaistaa alueen aiemmassa toimintasuunnitelmassa (2010) esitettyjä toimia; antaa strategisempaa ohjausta EUSDR:n täytäntöönpanoa varten; parantaa EUSDR:n toimintasuunnitelman yhteensopivuutta muiden ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa. Suunnitelmassa yksilöidään 85 toimea, jotka liittyvät EUSDR:ssä määriteltyihin 12 ensisijaiseen alaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat näkyvästi esillä strategian ympäristöpilarissa, joka koostuu toimintalinjasta 4 ”Vesien laadun ennallistaminen ja ylläpitäminen” (toimintalinja 4), toimintalinjasta 5 ”Ympäristöriskien hallinta” (toimintalinja 5) ja toimintalinjasta 6 ”Biologisen monimuotoisuuden, maisemien sekä ilman ja maaperän laadun säilyttäminen” (toimintalinja 6). Näistä PA5:llä on suurin merkitys sopeutumisen kannalta. Tonavan aluetta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa kannustetaan toimiin, joilla ennakoida ilmastonmuutoksen alueellisia ja paikallisia vaikutuksia katastrofiriskin vähentämiseksi (toimet 2, 3, 4, 5, PA5); sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin veden laatuun ja määrään ja tukea vesivarojen älykästä käyttöä (toimi 6, toimenpidekokonaisuus 4); ennallistaa ekologisesti kosteikkoja erityisesti Tonavan suistoalueella (toimi 10, PA6).

Koska muilla makroalueilla on maantieteellisiä päällekkäisyyksiä, myös Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (EUSALP) ja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia (EUSAIR) ovat jossain määrin merkityksellisiä Tonavan alueen sopeutumista koskevan valtioiden välisen yhteistyön kannalta.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Tonavan suojelua koskevan yleissopimuksen päätavoitteena on varmistaa, että Tonavan vesistöalueen pinta- ja pohjavesiä hoidetaan ja käytetään kestävästi ja tasapuolisesti. Yleissopimuksen allekirjoittajat ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä vesienhoidon peruskysymyksissä. Ilmastonmuutokseen puututaan epäsuorasti pyrkimällä muun muassa pinta- ja pohjavesien säilyttämiseen, parantamiseen ja järkevään käyttöön sekä ehkäiseviin toimenpiteisiin tulvista aiheutuvien onnettomuuksien aiheuttamien vaarojen hallitsemiseksi. Kansainvälinen Tonavan suojelukomissio (ICPDR) on perustettu koordinoimaan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. ICPDR pyrkii hallitsemaan tulvariskejä kestävällä tavalla. Tulvasuojelunasiantuntijaryhmä tukee Tonavan vesistöalueen kestävää tulvasuojelua koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Se tukee myös EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä toimia, kuten tulvavaara- ja riskikarttojen laatimista ja Tonavan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Tonavan suojelua koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltioiden ministerit, Euroopan komission jäsen ja korkeat virkamiehet hyväksyivät helmikuussa 2021 Tonavan suojelua koskevan vuoden 2022 julistuksen”Visio yhdennetystä vesihuollosta ja kestävästä tulevaisuudesta Tonavan vesistöalueella”. Se suhtautuu myönteisesti vuoden 2018 ICPDR:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian tavoitteisiin ja keskeisiin viesteihin ja vahvistaa uudelleen ilmastonmuutoksen vaikutukset (kuivuus, veden niukkuus, äärimmäiset hydrologiset ilmiöt ja muut vaikutukset) uutena merkittävänä Tonavan vesistöalueen vesienhoitokysymyksenä.

Tonavan vesistöalueella toteutettavien rajat ylittävien vesienhoitotoimien – jotka liittyvät myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja katastrofiriskien vähentämiseen – koordinoinnin parantamiseksi ICPDR ja EUSDR sopivat yhteisestä asiakirjasta yhteistyöstä ja synergiasta EUSDR:n täytäntöönpanoa varten.

Karpaattien yleissopimuksen alue kuuluu pääasiassa Tonavan valtioiden väliseen alueeseen. Seitsemän Karpaattien valtiota (Tšekki, Unkari, Puola, Romania, Serbia, Slovakian tasavalta ja Ukraina) allekirjoitti tämän osa-alueellisen sopimuksen vuonna 2003. Sen tavoitteena on parantaa elämänlaatua, vahvistaa paikallisia talouksia ja yhteisöjä sekä säilyttää Karpaattien alueen luonnonarvot ja kulttuuriperintö. Karpaattien yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin viidennessä kokouksessa (COP5, 2017) hyväksyttiin Karpaattien yleissopimuksen muutos, jolla siihen lisättiin uusi ilmastonmuutosta koskeva artikla (12 a). Se pyytää sopimuspuolia toteuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtääviä politiikkoja kaikilla yleissopimuksen kannalta merkityksellisillä aloilla. Näin ollen perustettiin Karpaattien aluetta koskeva pitkän aikavälin visio 2030 ”vahvistamaan yhteistyöpyrkimyksiä kohti ilmastoneutraalia polkua, joka tuottaa ilmastokestävää ja kestävää kehitystä Karpaattien alueella”. Tämä visio, joka on linjassa Karpaattien yleissopimuksen 12 a artiklan täytäntöönpanon kanssa, esitetään yksityiskohtaisesti seitsemässä strategisessa tavoitteessa ja konkreettisessa tavoitteessa. Ilmastonmuutostyöryhmä tukee yleissopimuksen täytäntöönpanoa keskittyen erityisesti tähän artiklaan. Se pyrkii edistämään pitkän aikavälin visiota 2030 ja edistää aktiivisesti väyliä ilmastokestävälle kehitykselle asiaankuuluvilla aloilla.

Karpaattien yleissopimuksen sihteeristö toimittaa yksityiskohtaisia tietoja, mukaan lukien linkit tärkeimpiin asiakirjoihin, jotka koskevat sopeutumista Karpaattien vuoristoon, ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän yleissopimuksen työryhmän toimittamien tietojen perusteella.

4.     Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Vastauksena Tonavan julistukseen hyväksyttiin joulukuussa 2012 ICPDR:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ja sitä päivitettiin vuonna 2018. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan ICPDR:n strategian tavoitteena on antaa ohjeita ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämisestä ICPDR:n suunnitteluprosesseihin. Se edistää monenvälisiä ja rajat ylittäviä yhteistyötoimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteydessä ja toimii kansallisten poliittisten päättäjien ja muiden virkamiesten viitekehyksenä. Strategia tarjoaa tietopohjan ja strategisen kehyksen vesialan ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiseksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanoon. Mahdollisten sopeutumistoimenpiteiden kattavan ja helppokäyttöisen välineistön avulla käyttäjät voivat saada yksityiskohtaista tietoa kiinnostavista toimenpiteistä suodattamalla aloja, toimenpidetyyppejä, aikahorisonttia ja merkityksellisyyttä EU:n vesipuitedirektiivin ja EU:n tulvadirektiivin kannalta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen valtavirtaistetaan Tonavan vesipiirin hoitosuunnitelman ja Tonavan tulvariskien hallintasuunnitelman säännöllisiin päivityksiin. Molempien suunnitelmien täytäntöönpano on erottamaton osa EUSDR:n toimintasuunnitelmaa.

Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

Tonavan ohjelmasta 2014–2020 rahoitetut hankkeet, joissa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita ainakin välillisesti, liittyvät pääasiassa valtioiden rajat ylittävään vesihuoltoon, tulvien hallintaan ja niihin liittyvään riskinhallintaan (esim. JOINTISZA-, DANUBE FLOODPLAIN- ja DAREFFORT-hankkeet). DriDanube-hankkeessa keskityttiin kuivuuden hallintaan.

JOINTISZA (Vesipiirin hoidon suunnittelun ja tulvariskien ehkäisemisen välisen yhteistyön vahvistaminen Tiszan vesipiirin vesien tilan parantamiseksi) -hanke (2017–2019) toi yhteen kumppaneita viidestä maasta, jotka jakavat Tiszan vesipiirin, työskentelemään päivitetyn Tiszan vesipiirin yhdennetyn hoitosuunnitelman (ITRBMP) kehittämiseksi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon puitteissa. Kaksi kaupunkien hydrologian hallintaa ja kuivuuden hallintaa koskevaa pilottitoimea mahdollistivat sen, että toimijat kehittivät uusia lähestymistapoja ilmastonmuutoksen vaikutusten analysointiin ja niihin vastaamiseen valituilla vesistöalueen alueilla. ICPDR Tisza -ryhmä sekä EUSDR PA4 (veden laatu) ja PA5 (ympäristöriskit) -koordinaattorit osallistuivat tiiviisti tällaisiin toimiin. Karpaattien yleissopimuksen sihteeristö oli assosioitunut strateginen kumppani ja toimi hankeneuvojana JOINTISZAssa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä.

DANUBE FLOODPLAIN -hankkeella (Reducing the flood risk through floodplain restoration along the Danube River and tributaries, 2018–2020) pyrittiin parantamaan valtioiden rajat ylittävää vesihuoltoa ja tulvariskien ehkäisemistä ja maksimoimaan samalla biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen hyödyt. Yksi hankkeen tärkeimmistä tuloksista oli verkkokurssi tulvatasanteiden kunnostamisesta. Olin suunnattu nuorille ja keskitason ammattilaisille, jotka työskentelevät vesihuollon ja katastrofiriskin vähentämisen parissa, sekä opiskelijoille. Kaikki hankkeen tulokset tallennettiin Tonavan tulvatasanteen paikkatietojärjestelmään. Sen avulla voidaan visualisoida aktiiviset, potentiaaliset ja entiset tulvatasanteet, niiden ennallistamistarpeet, niiden suorituskyky huippupäästöjen tapauksessa, ekologiset ja sosioekonomiset ominaisuudet jne.

DAREFFORT-hankkeen (Danube River Basin Enhanced Flood Forecasting Cooperation, 2018-2021) tavoitteena oli luoda Tonavan alueen maiden väliseen yhteistyöhön perustuva tulvaennustejärjestelmä. Hankkeessa parannettiin ennusteiden arviointia, yhdenmukaistettua tiedonvaihtoa ja tietämyksen siirtoa. Tässä hankkeessa kumppanit tekivät yhteistyötä tulviin liittyvien tietojen keräämisessä ja käsittelyssä sekä yhteistä tulvaennustetta koskevan yhteisen etenemissuunnitelman laatimisessa, mukaan lukien ennustetulosten vaihto.

DriDanube (Tonavan alueen kuivuusriski) -hankkeella (2017–2019) pyrittiin lisäämään Tonavan alueen valmiuksia hallita kuivuuteen liittyviä riskejä. DriDanube-hankekumppanit kehittivät Tonavan kuivuutta koskevan strategian. Sen tavoitteena oli parantaa Tonavan alueen valmiuksia selviytyä yleisistä puutteista kuivuudesta ja siten auttaa siirtymään reagoivasta lähestymistavasta ennakoivaan kuivuudenhallintaan. DriDanube-hankkeessa kehitettiin myös useita välineitä, joilla tuetaan ennakoivan kuivuudenhallinnan toteuttamista Tonavan alueen maissa. Drought Watch on vuorovaikutteinen verkkoalusta kuivuuden ennustamiseen ja auttaa tekemään asianmukaisia päätöksiä. DriDanube tuki EUSDR:n ympäristöriskejä koskevan PA5:n täytäntöönpanoa ja osallistui Keski- ja Itä-Euroopan yhdennettyyn kuivuudenhallintaohjelmaan (IDMP CEE). Kyseessä on alueellinen aloite, jolla tuetaan kuivuusriskien hallintavälineiden ja -politiikkojen kehittämistä, arviointia ja soveltamista Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on parantaa kuivuuteen varautumista ja vähentää kuivuuden vaikutuksia.