Atlantin alue

Alueen maat

Atlantin yhteistyöalue kattaa Euroopan länsiosan maat, jotka rajoittuvat Atlantin valtamereen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa edellisen Interreg-ohjelman alueen (Portugalin, Espanjan, Ranskan, Irlannin ja Kanariansaarten itsehallintoalueen rannikkoalueet) Yhdistynyttä kuningaskuntaa* lukuun ottamatta. Lisäksi siihen kuuluu kaksi muuta Espanjan aluetta (Andalusia ja La Rioja). Kartta, jossa vertaillaan vanhoja ja uusia rajoja, on nähtävissä täällä.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Toimintakehys

1.    Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Interreg VI B Atlantin alue -ohjelmalla (2021–2027), jonka Euroopan komissio hyväksyi virallisesti 8. syyskuuta 2022, uudistetaan Atlantin alueiden kanssa tehty sitoumus tukea innovatiivisia aloitteita, jotka edistävät alueen kasvua, ratkaisevat yhteisiä haasteita yli rajojen toteuttamalla yhteisiä toimia, vaihtamalla hyviä käytäntöjä ja edistämällä uusia tai nykyisiä politiikkoja. Siinä asetetaan neljä painopistettä:

1. Sininen innovointi ja kilpailukyky (”Älykkäämpi Eurooppa”)
2. Sininen ja vihreä ympäristö (”vihreämpi Eurooppa”)
3. Sininen, kestävä matkailu ja kulttuuri (”Sosiaalinen Eurooppa”)
4. Yhteistyön hallinnoinnin parantaminen (Interreg-tavoite)

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään erityisesti toimintalinjassa 2, ja sen erityistavoitteena on ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen”. Erityistavoitteella edistetään myös Atlantin merialuestrategiaa tukemalla Atlantin toimintasuunnitelman 2.0 pilariin IV sisältyviä toimia (ks. tämän sivun kohta 2, Makroaluestrategiat). Ohjelman odotetaan lisäävän valmiuksia tunnistaa, ehkäistä ja hallita riskejä lisäämällä kansalaisten ja viranomaisten osallistumista ja vahvistamalla hallintokehystä. Koska yhteistyöalueen osuus rannikko- ja rannikkoalueista on suuri, ohjelmassa keskitytään erityisesti rannikko- ja merialueisiin liittyviin riskeihin sekä toimiin, joilla vahvistetaan rannikkoalueiden selviytymiskykyä ja sinisen talouden innovointia. Sopeutuminen saavutetaan myös ensisijaisella tavoitteella 1 (sininen innovointi ja kilpailukyky) parantamalla innovointivalmiuksia ja digitalisaatiota. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen mainitaan myös painopisteessä 3 (sinisen kestävän matkailun kehittäminen) ja painopisteessä 4 monialaisena kysymyksenä, koska sopeutuminen todennäköisesti hyötyy monitasoisesta hallinnosta ja ylikansallisista lähestymistavoista.

Aikaisemmalla Atlantin aluetta koskevalla Interreg V B -ohjelmalla (2014–2020) pyrittiin toteuttamaan ratkaisuja alueellisiin haasteisiin innovoinnin, resurssitehokkuuden, ympäristön ja kulttuuriomaisuuden aloilla, jotta Atlantin alueen alueella voitaisiin luoda parempaa elämänlaatua.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyi painopisteeseen 3 (innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen) ja siihen liittyvään tavoitteeseen 3.1 (riskinhallintajärjestelmien vahvistaminen). Ohjelmalla saavutettiin tuloksia muun muassa parantamalla yhteistyötä riskien ja niiden vaikutusten vähentämiseksi sekä väestön ja ympäristön turvallisuuden parantamiseksi vahvistamalla Atlantin alueiden selviytymiskykyä ja suunnitteluvalmiuksia paikallis- ja aluetasolla.

2.     Makroaluestrategiat

Vaikka todellista makroaluestrategiaa ei ole kehitetty, Atlantin valtameren alueen meristrategia toimii kehyksenä valtioiden väliselle taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteistyölle. Strategia kattaa Atlantin rannikolla sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden rannikot, aluevedet ja lainkäyttövaltaan kuuluvat vedet, niiden syrjäisimmät alueet sekä kansainväliset vedet. Strategiaan liittyvästä Atlantin toimintasuunnitelmasta 2013–2020 tehtiin vuonna 2017 väliarviointi, joka johti tarkistetun Atlantin toimintasuunnitelman 2.0 hyväksymiseen. Sen päätavoitteena on vapauttaa sinisen talouden potentiaali Atlantin alueella säilyttäen samalla meriekosysteemit ja edistäen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että sininen talous voi osaltaan lieventää ilmastonmuutosta edistämällä luontoon perustuvia ratkaisuja ja parantamalla vesi- ja meriluonnonvarojen kestävää käyttöä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään erityisesti toimintasuunnitelman toisessa pilarissa: ”Terveet valtameret ja kestävät rannikot” ja tavoite 6: ”Rannikkoalueiden sietokyvyn vahvistaminen”.

Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) alainen Atlantin kaarikomissio kattaa suurimman osan Atlantin alueeseen osallistuvista alueista. Atlantin kaari -komissiossa tehtävä työ edistää koordinointia Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason välillä ja edistää EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa Atlantin kaari -alueella. Komission Atlantti-strategiaa käsittelevä työryhmä vaikuttaa Atlantin alueen meristrategian strategiseen suuntaamiseen, seuraa strategian täytäntöönpanoa alueilla ja osallistuu sen toimintasuunnitelman tarkistamiseen.

Atlantin makroalueen tutkimusta käsittelevä työryhmä tarjoaa Atlantin alueille tilaisuuden tutkia mahdollisuuksia hyväksyä makroaluestrategia Atlantilla. Tarvetta kannustaa sopeutumistoimenpiteiden kestävyysulottuvuuteen Atlantin alueella, erityisesti rannikkoalueilla, joilla riskit ovat yleisiä, korostetaan Atlantin kaaren komission jäsenalueiden vuonna 2021 hyväksymässä poliittisessa julistuksessa.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskeva OSPAR-yleissopimus kattaa laajemman alueen kuin EU:n Atlantin alueen valtioiden välinen alue, mukaan lukien kolmen Atlantin alueen (Kelttienmeri, Biskajanlahti ja Pyreneiden niemimaan rannikko sekä laajempi Atlantti) lisäksi kaksi muuta aluetta: Arktiset vedet ja Pohjanmeri. Koillis-Atlantin ja EU:n 15 hallitusta ovat osa OSPAR-yleissopimusta. OSPAR-yleissopimuksen puitteissa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä, joka liittyy tietämyksen tuottamiseen, vaikutusten seurantaan ja hoitovaihtoehtojen suunnitteluun ekosysteemien häiriönsietokyvyn parantamiseksi. OSPAR perusti vuonna 2019 valtamerten happamoitumista käsittelevän kokousten välisen kirjeenvaihtoryhmän (ICG-OA).

4.      Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Koillis-Atlantin ympäristöstrategia (NEAES) 2030 vuosiksi 2010–2030 hyväksyttiin 1. lokakuuta 2021 OSPARin edellisen strategian korkean tason uudelleentarkastelussa. Vaikka kyseessä ei ole ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia, strategian visiona on saada aikaan puhdas, terve ja biologisesti monimuotoinen Koillis-Atlantti, joka on tuottava, kestävästi käytetty ja ilmastonmuutoksen ja valtamerten happamoitumisen kestävä. Neljä strategista tavoitetta liittyvät ilmastonmuutokseen ja koskevat selviytymiskykyä (strateginen tavoite 5), tietoisuutta (strateginen tavoite 10), sopeutumista (strateginen tavoite 11) ja hillitsemistä (strateginen tavoite 12). Sopimuspuolet ovat sopineet, että NEAES 2030 -strategia pannaan täytäntöön täytäntöönpanosuunnitelman avulla. Täytäntöönpanosuunnitelmaa täydentää OSPAR-toimenpide- ja toimintaohjelma,jokaon kokonaisvaltainen ja integroiva väline suunnittelun ja kehittämisen tukemiseksi ja toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanon edistymisen seuraamiseksi. Jotta meret kestäisivät ilmastonmuutosta ja valtamerten happamoitumista, OSPAR toteuttaa useita aloitteita, joilla seurataan ja arvioidaan nykyisiä ja ennustettuja vaikutuksia ja vastataan niihin, ja kehittää myös alueellisen lähestymistavan luontopohjaisten ratkaisujen soveltamiseen hiilen varastointiin ja ilmastonmuutoksen sietokykyyn.

5.     Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

Seuraavassa esitetään esimerkkejä Atlantin alueen ohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

MyCOAST-hanke  (Coordinated Atlantic Coastal Operational Oceanographic Observatory) (2017–2021) on vahvistanut rannikkoalueiden seuranta- ja ennustevälineiden kansainvälistä näkökulmaa. Tiedonhallintaa koskevilla toimilla edistetään avointa ja vapaata tiedonvaihtoa ja yhteentoimivuutta rannikkoalueiden seurantakeskusten ja yhteisten eurooppalaisten tietojärjestelmien (EMODnet, Copernicus INSTAC ja SeaDataNet)välillä. Riskienhallintavälineitä kehitettiin ja validoitiin yhdessä. Rannikkoriskien hallintaan ja ehkäisemiseen osallistuvat keskeiset toimijat tukivat tätä kehitystä yhdessä veden laatuun liittyvien kysymysten hallinnasta vastaavien keskeisten toimijoiden sekä meriturvallisuuden hallinnasta ja pilaantumisvahinkojen torjunnasta vastaavien toimijoiden kanssa.

Lisäksi hankkeella tuetaan tietoisuuden lisäämistä näistä riskeistä Atlantin alueella ja autetaan tunnistamaan ja edistämään yksityisen sektorin mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vesiviljelyyn, merenkulkuun ja tuulienergian tarjoajiin.

PRIMROSE (Predicting risk and impact of harmful events on the aquaculture sector) -hanke (2017-2020) tarjosi tietoa riskien hallintaan. Nämä riskit liittyvät (muun muassa) vesiviljelyalan ilmastoriskeihin ja luovat järjestelmän valtioiden rajat ylittäviä lyhyen ja keskipitkän aikavälin riskiennusteita varten sekä pitkän aikavälin arvioinnin haitallisiin leväkukintoihin ja taudinaiheuttajiin kohdistuvista ilmastovaikutuksista.  Hankkeessa luotiin verkkoportaali, jonka avulla voidaan ennustaa haitallisten leväkukintojen riskejä ja vaikutuksia ja joka on tärkeä väline Euroopan vesiviljelyalalle. Hankkeessa on mukana akateemisia tutkimusorganisaatioita kaikista viidestä Atlantin alueen ohjelmaan osallistuvasta maasta sekä kalastus- ja vesiviljelyalan edustajia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Espanjasta. Vaikka sopeutumista ei käsitellä nimenomaisesti, ilmastonmuutos on yksi meriekosysteemeihin kohdistuvista paineista, jota tarkastellaan myös haitallisten vieraslajien aiheuttamana haasteena.

Risk-AquaSoil (Atlantic risk management plan in water and soil) -hankkeen (2017–2019) tavoitteena oli määritellä kattava hoitosuunnitelma ja yhteinen aloite maaperään ja veteen liittyviä ilmastoriskejä varten Atlantin maaseutualueiden selviytymiskyvyn parantamiseksi. Hoitosuunnitelma kattaa varhaisvaroitus- ja diagnosointipalvelujen suunnittelun. Se kattaa myös sellaisten innovatiivisten strategioiden (pilottitoimien) kehittämisen ja testaamisen, joilla parannetaan maaperän ja vesien hoitoa ottaen huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Sidosryhmät ja paikallisyhteisöt osallistuivat koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen, riskinhallintaan ja vahinkojen korvausjärjestelmiin.