Pinta-ala Atlantic

Alueen maat

Atlantin yhteistyöalue kattaa Euroopan länsiosan maat, jotka rajoittuvat Atlantin valtamereen. Vuosien 2021–2027 yhteistyöalue kattaa aiemman Interreg-ohjelman alueen (Portugalin, Espanjan, Ranskan, Irlannin ja Kanariansaarten itsehallintoalueet) Yhdistynyttä kuningaskuntaa* lukuun ottamatta. Lisäksi siihen kuuluu kaksi muuta Espanjan aluetta (Andalusia ja la Rioja). Tässä on kartta, jossa verrataan vanhoja ja uusia rajoja.

* Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen tultua voimaan 1. helmikuuta 2020 Yhdistyneen kuningaskunnan sisältöä ei enää päivitetä tällä verkkosivustolla.

Poliittinen kehys

1.    Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Euroopan komission 8. syyskuuta 2022 virallisesti hyväksymässä Atlantin alueen Interreg VI B -ohjelmassa (2021–2027) uusitaan Atlantin alueiden kanssa tehty sitoumus tukea innovatiivisia aloitteita, joilla edistetään tämän alueen kasvua, ratkaistaan yhteisiä haasteita yli rajojen toteuttamalla yhteisiä toimia, vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja edistetään uusia tai nykyisiä politiikkoja. Siinä asetetaan neljä ensisijaista tavoitetta:

1. Sininen innovointi ja kilpailukyky (”Älykkäämpi Eurooppa”)
2. Sininen ja vihreä ympäristö (”Vihreämpi Eurooppa”)
3. Sininen kestävä matkailu ja kulttuuri (”Sosiaalinen Eurooppa”)
4. Yhteistyön hallinnoinnin parantaminen (Interreg-tavoite)

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään erityisesti painopisteessä 2, ja sen erityistavoitteena on ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen ottaen huomioon ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat”. Erityistavoite edistää myös Atlantin merialuestrategiaa tukemalla Atlantin toimintasuunnitelman 2.0 pilariin IV sisältyviä toimia (ks. tämän sivun osa 2, makroaluestrategiat). Ohjelman odotetaan parantavan valmiuksia tunnistaa, ehkäistä ja hallita riskejä lisäämällä kansalaisten ja viranomaisten osallistumista ja vahvistamalla hallintokehystä. Koska yhteistyöalueella on suuri prosenttiosuus rannikko- ja lähialueista, ohjelmassa keskitytään erityisesti rannikko- ja merialueisiin liittyviin riskeihin ja toteutetaan toimia, joilla vahvistetaan rannikkoalueiden häiriönsietokykyä ja sinisen talouden innovointia. Sopeutuminen saavutetaan myös painopisteen 1 (sininen innovointi ja kilpailukyky) avulla parantamalla innovointivalmiuksia ja digitalisaatiota. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen mainitaan myös painopisteessä 3 (kestävän sinisen matkailun kehittäminen) ja painopisteessä 4 monialaisena kysymyksenä, koska sopeutumisessa on todennäköisesti hyötyä monitasoisesta hallinnosta ja ylikansallisista lähestymistavoista.

Edellisellä Interreg V B -ohjelmalla (2014–2020) pyrittiin toteuttamaan ratkaisuja alueellisiin haasteisiin innovoinnin, resurssitehokkuuden, ympäristön ja kulttuuriomaisuuden aloilla, jotta Atlantin alueella voitaisiin luoda parempaa elämänlaatua.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sisältyi painopisteeseen 3 (innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen) ja siihen liittyvään tavoitteeseen 3.1 ”Riskienhallintajärjestelmien vahvistaminen”. Ohjelmalla saavutettiin tuloksia muun muassa parantamalla yhteistyötä riskien ja niiden vaikutusten vähentämiseksi sekä väestön ja ympäristön turvallisuuden parantamiseksi vahvistamalla Atlantin alueiden selviytymiskykyä ja suunnitteluvalmiuksia paikallis- ja aluetasolla.

2.     Makroaluestrategiat

Vaikka todellista makroaluestrategiaa ei ole laadittu, Atlantin valtameren alueen meristrategia toimii kehyksenä valtioiden väliselle taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteistyölle. Strategia kattaa EU:n jäsenvaltioiden rannikot, aluevedet ja lainkäyttövaltaan kuuluvat vedet, joilla on Atlantin rannikko, niiden syrjäisimmät alueet sekä kansainväliset vedet. Strategiaan liitetystä Atlantin toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2013–2020 tehtiin vuonna 2017 väliarviointi, jonka perusteella hyväksyttiin tarkistettu Atlantin toimintasuunnitelma 2.0. Sen päätavoitteena on hyödyntää sinisen talouden potentiaalia Atlantin alueella samalla kun säilytetään meriekosysteemejä ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että sininen talous voi osaltaan lieventää ilmastonmuutosta edistämällä luontoon perustuvia ratkaisuja ja parantamalla vesiluonnonvarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään erityisesti toimintasuunnitelman toisessa pilarissa: ”Terve valtameri ja kestävät rannikot” ja tavoite 6: ”Vahvempi rannikkoalueiden häiriönsietokyky”.

Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) alainen Atlantin kaarikomissio kattaa suurimman osan Atlantin alueeseen osallistuvista alueista. Atlantin kaaren komissiossa tehtävä työ edistää koordinointia Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason välillä ja edistää EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa Atlantin kaaren alueella. Komission Atlantti-strategian työryhmä vaikuttaa Atlantin alueen meristrategian strategiseen suuntautumiseen, seuraa strategian täytäntöönpanoa alueilla ja osallistuu sen toimintasuunnitelman tarkistamiseen.

Atlantin makroalueen etsintää käsittelevä työryhmä tarjoaa Atlantin alueille tilaisuuden tutkia mahdollisuuksia hyväksyä makroaluestrategia Atlantilla. Atlantin kaaren komission jäsenalueiden vuonna 2021 hyväksymässä poliittisessa julistuksessa korostetaan tarvetta kannustaa sopeutumistoimenpiteiden kestävyysulottuvuuteen Atlantin alueella, erityisesti rannikkoalueilla, joilla riskit ovat yleisiä.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskeva OSPAR-yleissopimus kattaa EU:n Atlantin alueen valtioiden välistä aluetta laajemman alueen, johon kuuluu kolmen Atlantin alueen lisäksi (Kelttienmeri, Biskajanlahti ja Iberian niemimaan rannikko sekä Laajempi Atlantti) myös kaksi muuta aluetta: Arktiset vedet ja Pohjanmeri. Koillis-Atlantin ja EU:n 15 hallitusta ovat osa OSPAR-yleissopimusta. OSPAR-yleissopimuksen puitteissa ilmastonmuutosta (ja valtamerten happamoitumista) käsitellään monialaisena kysymyksenä, joka liittyy tietämyksen tuottamiseen, vaikutusten seurantaan ja hoitovaihtoehtojen suunnitteluun ja jolla pyritään parantamaan ekosysteemien häiriönsietokykyä. OSPAR perusti vuonna 2019 valtamerten happamoitumista käsittelevän istuntojen välisen kirjeenvaihtoryhmän (ICG-OA).

4.      Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Koillis-Atlantin ympäristöstrategia (NEAES) 2030 vuosiksi 2010–2030 hyväksyttiin 1. lokakuuta 2021 OSPARin aiemman strategian korkean tason uudelleentarkastelulla. Vaikka strategia ei ole ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia, sen visiona on saada aikaan puhdas, terve ja biologisesti monimuotoinen Koillis-Atlantti, joka on tuottava, kestävästi käytetty ja ilmastonmuutoksen ja valtamerten happamoitumisen kestävä. Neljä strategista tavoitetta koskevat ilmastonmuutosta, selviytymiskykyä (strateginen tavoite 5), tietoisuutta (strateginen tavoite 10), sopeutumista (strateginen tavoite 11) ja hillitsemistä (strateginen tavoite 12). Sopimuspuolet ovat sopineet panevansa NEAES 2030 -strategian täytäntöön täytäntöönpanosuunnitelman avulla. Täytäntöönpanosuunnitelmaa täydentää OSPAR-toimenpide- ja -toimiohjelma,joka onkokonaisvaltainen ja integroiva väline suunnittelun ja kehittämisen tukemiseksi ja toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanon edistymisen seuraamiseksi. Jotta meret kestäisivät ilmastonmuutosta ja valtamerten happamoitumista, OSPAR-ohjelmassa pannaan täytäntöön useita aloitteita, joilla seurataan ja arvioidaan nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia ja reagoidaan niihin. Lisäksi kehitetään alueellinen lähestymistapa luontoon perustuvien ratkaisujen soveltamiseen hiilen varastoinnissa ja ilmastokestävyydessä.

5.     Esimerkkejä kaudella 2014–2020 rahoitetuista hankkeista

Seuraavassa esitetään esimerkkejä Atlantin aluetta koskevasta ohjelmasta 2014–2020 rahoitetuista hankkeista.

MyCOAST-hanke  (Coordinated Atlantic Coastal Operational Oceanographic Observatory) (2017–2021) on vahvistanut rannikkoalueiden monitotorointi- ja ennustamisvälineiden kansainvälistä näkökulmaa. Tiedonhallintatoimilla edistetään avointa ja maksutonta tiedonvaihtoa ja yhteentoimivuutta rannikkoalueiden seurantakeskusten ja yhteisten eurooppalaisten tietojärjestelmien (EMODnet, Copernicus INSTAC, SeaDataNet) välillä. Riskienhallintavälineitä kehitettiin ja validoitiin yhdessä. Rannikkoriskien hallintaan ja ehkäisyyn osallistuvat keskeiset toimijat tukivat tätä kehitystä yhdessä veden laatuun liittyvien kysymysten hallinnasta vastaavien keskeisten toimijoiden sekä meriturvallisuuden hallinnasta ja pilaantumisen torjunnasta vastaavien toimijoiden kanssa.

Lisäksi hankkeella tuetaan tietoisuuden lisäämistä näistä riskeistä Atlantin alueella ja autetaan yksilöimään ja edistämään yksityisen sektorin mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi vesiviljelyyn, merenkulkuun ja tuulienergian toimittajiin.

PRIMROSE-hanke (Predicting risk and impact of harmful events on the aquaculture sector) (2017–2020) tarjosi tietoa riskienhallintaa varten. Kyseiset riskit liittyvät (muun muassa) vesiviljelyalan ilmastoriskeihin, ja niillä luodaan järjestelmä valtioiden rajat ylittäviä lyhyen ja keskipitkän aikavälin riski-ennusteita ja haitallisiin leväkukintoihin ja taudinaiheuttajiin kohdistuvien ilmastovaikutusten pitkän aikavälin arviointia varten.  Hankkeessa luotiin verkkoportaali, jonka avulla voidaan ennustaa haitallisten leväkukintojen riskejä ja vaikutuksia ja joka on tärkeä väline Euroopan vesiviljelyalalle. Hankkeessa on mukana 10 kumppania, joihin kuuluu akateemisia tutkimusorganisaatioita kaikista viidestä Atlantin aluetta koskevaan ohjelmaan osallistuvasta maasta sekä kalastus- ja vesiviljelyalan edustajia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Espanjasta. Vaikka sopeutumista ei käsitellä nimenomaisesti, ilmastonmuutos on yksi meriekosysteemeihin kohdistuvista paineista, jota tarkastellaan myös haitallisten vieraslajien aiheuttamana haasteena.

Risk-AquaSoil (Atlantic risk management plan in water and soil) -hankkeen (2017–2019) tavoitteena oli määritellä kattava hoitosuunnitelma ja yhteinen aloite maaperään ja veteen liittyviä ilmastoriskejä varten Atlantin maaseutualueiden selviytymiskyvyn parantamiseksi. Hoitosuunnitelmaan sisältyy varhaisvaroitus- ja diagnoosipalvelujen suunnittelu. Se kattaa myös sellaisten innovatiivisten strategioiden (pilottitoimien) kehittämisen ja testaamisen, joilla parannetaan maaperän ja vesien hoitoa ottaen huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Sidosryhmät ja paikallisyhteisöt osallistuivat koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen, riskinhallintaan ja vahinkojen korvausjärjestelmiin.

Inspiroivia Climate-ADAPT-käyttötapauksia
Tutustu siihen, miten tällä sivulla esitetty tieto on innostanut eri hallintotasoilla työskenteleviä toimijoita kehittämään räätälöityjä ratkaisuja erilaisissa toimintapoliittisissa ja käytännön yhteyksissä.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Climate-ADAPT:n käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan uusimman tieteellisen tiedon löytämiseksi EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen asialistan laatimista varten
• Karpaatit: Käyttämällä Climate-ADAPT:n maakohtaisia tietoja Karpaattien ylikansallista aluetta koskevan sivun kehittämiseen ja kansainvälisiin sopeutumispolitiikkoihin
• Pyreneitten ilmastonmuutosobservatorio: Climate-ADAPT:n Valtioiden rajat ylittäviä alueita koskevien sivujen käyttäminen rajat ylittävän sopeutumisstrategian kehittämiseksi Pyreneiden alueella