Yleistä

Karpaattien vuoristo on Euroopan toiseksi pisin vuoristoalue, jonka pinta-ala on noin 210 000 neliökilometriä. Karpaattien alueen jakaa seitsemän maata (Tšekki, Unkari, Puola, Romania, Serbia, Slovakia ja Ukraina), joista viisi on EU:n jäsenvaltioita.

Karpaattien vuoristoalue on yksi Euroopan mantereen merkittävimmistä ja rikkaimmista luonnonsuojelualueista. Karpaattien vuoristossa elää noin 30 prosenttia Euroopan kasvistosta ja Euroopan suurimmat ruskeakarhu-, susi-, ilves-, biisoni- ja harvinaiset lintulajit, mukaan lukien maailmanlaajuisesti uhanalainen keisarikotka. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi puoliluontaisilla luontotyypeillä, kuten vuoristolaitumilla ja heinäniityillä, jotka ovat seurausta vuosisatojen perinteisestä maankäytöstä, on suuri ekologinen ja kulttuurinen merkitys. WWF sisällytti Karpaattien alueen maailmanlaajuiseen ”Global 200” -luetteloon luonnon monimuotoisuuden poikkeuksellisen tasoisista ekoalueista. Karpaattien vuoristoalue tarjoaa tärkeitä ekosysteemihyödykkeitä ja -palveluja, kuten elintarvikkeita, makeaa vettä, metsätuotteita ja matkailua, ja se on osa kolmea suurta vesistöaluetta: Tonava, Dnester (Mustallemerelle) ja Veiksel (Itämerelle).

Karpaatit toimivat siltana Euroopan pohjoisen ja lounaisosan kulttuurien välillä, mikä johtaa laajaan kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

Karpaattien vuoriston ympäristöön kohdistuvat uhat

Maan hylkääminen, elinympäristöjen muuntaminen ja pirstoutuminen, metsäkato, kestämättömät metsätalous- ja maatalouskäytännöt sekä saastuminen johtavat Karpaattien maiseman ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen. Tärkeimpiä syitä tähän ovat sosioekonominen kehitys ja ilmastonmuutos. Maankäytöstä luopuminen ja elinympäristöjen häviäminen ovat merkittävimpiä syrjäisillä alueilla, joilla perinteinen maatalous ei pysty kilpailemaan nykyaikaisen maatalouden kanssa. Elinympäristöjen muuntaminen ja pirstoutuminen liittyvät enimmäkseen kestämättömään matkailuun ja infrastruktuurin kehittämiseen, kun taas maatalous on pinta- ja pohjaveden pilaantumisen pääasiallinen lähde. Ilmastonmuutos, joka aiheuttaa muutoksia sademalleissa, lumipeitteessä ja lämpötilassa, voimistaa edellä kuvattuja prosesseja.

Ilmastonmuutos ja sopeutuminen Karpaattien vuoristossa

Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennustetut vaikutukset ovat käynnistäneet useita EU:n rahoittamia hankkeita, kuten

• CARPATCLIM-hankkeen tavoitteena oli yhdenmukaistaa vuosien 1961–2010 ilmastotiedot ja asettaa ne saataville ruudukkotietokantaan;
• KarpathCC, jossa tehtiin useita haavoittuvuustutkimuksia ja arvioitiin sopeutumistoimenpiteitä;
• CARPIVIA-hankkeessa arvioitiin Karpaattien alueen tärkeimpien ekosysteemien ja ekosysteemipohjaisten tuotantojärjestelmien haavoittuvuutta ja ehdotettiin sopeutumisvaihtoehtoja.

Euroopan komissio

Euroopan ympäristökeskus