Ilmastokestävyyttä ja riskienhallintaa koskeva eurooppalainen kehys

Selviytymiskyky EU:n uudessa politiikassa – kohti eurooppalaista ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa suunnitelmaa

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan komissiolle antamissaan poliittisissa suuntaviivoissa 2024–2029 eurooppalaisesta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta suunnitelmasta (ECAP), jolla tuetaan jäsenvaltioita varautumis- ja palautumissuunnittelussa. Komissaari Wopke Hoekstra on ottanut johtoaseman ECAP-toimintasuunnitelmaa koskevassa työssä, ja toimintapoliittinen paketti esitellään vuoden 2026 jälkipuoliskolla.

Ilmastokestävyyteen ja -valmiuteen on jo kiinnitetty erityistä huomiota useissa keskeisissä EU:n toimintapoliittisissa asiakirjoissa, kuten kilpailukykykompassissa, maatalousvisiossa ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa.

Kilpailukykykompassissa korostetaan, että muuttuva ilmasto ja äärimmäiset sääilmiöt uhkaavat yhä enemmän Euroopan taloudellista turvallisuutta. Selviytymiskykyä ja varautumista on vahvistettava päivittämällä säännöllisesti ilmastoriskien arviointeja ja parantamalla kriittisen infrastruktuurin sisäänrakennettua häiriönsietokykyä. Ilmastokestävyyden sisällyttäminen kaupunkisuunnitteluun, luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotto, luontohyvitysten kehittäminen ja sopeutuminen maataloudessa säilyttäen samalla elintarviketurva ovat myös vaihtoehtoja, joilla vältetään toimitusketjujen vaarantuminen.

Maatalousvisiossa peräänkuulutetaan selviytymiskykyistä maataloutta, jota tuetaan vuoden 2027 jälkeisellä yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP). Maatalouskäytäntöjä ja -toimia, joilla paikallinen tuotanto mukautetaan tuleviin ilmasto-olosuhteisiin, tuetaan voimakkaasti, ja viljelijöiden kannustimia vahvistetaan, jotta he voivat vähentää haavoittuvuuttaan ja altistumistaan riskeille maatiloilla tapahtuvan sopeutumisen avulla. Kriisinhallintavälineiden olisi kannustettava viljelijöitä hallitsemaan riskejä ennakoivasti, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaisiin ja mukautettuihin riskinhallintastrategioihin maataloudessa ja yhteistyötä rahoituslaitosten kanssa olisi vahvistettava.

Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa todetaan, että yleisemmät ja dramaattisemmat ilmastoon liittyvät katastrofit aiheuttavat raskaita sosiaalisia ja taloudellisia rasitteita. Kun otetaan huomioon taloudelliset riskit, joita kolmen celsiusasteen lämpenemisskenaario voi aiheuttaa kumulatiivisille taloudellisille tappioille (arviolta 175 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 1,4:ää prosenttia EU:n BKT:stä), politiikoissa ja investointipäätöksissä ei voida jättää ilmastoriskejä huomiotta. Monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa otetaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositus siitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetun EU:n rahoituksen olisi oltava tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa.

Lisätietoja Euroopan ilmastokestävyyttä ja riskinhallintaa koskevasta yhdennetystä kehyksestä on Euroopan komission verkkosivustolla ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sopeutumista koskevassa osiossa.