VIHREÄ-VINÄINEN

GREEN-WIN-hanke on merkittävä kansainvälinen monitieteinen tutkimusyhteistyö, jossa sovelletaan ratkaisukeskeistä lähestymistapaa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastotoimien ja kestävyyden välisistä yhteyksistä ja poistaa täytäntöönpanon esteet kaikkia osapuolia hyödyttävien strategioiden avulla. Hankkeessa arvioidaan kriittisesti, missä ja millä edellytyksillä kaikkia osapuolia hyödyttävät ja erityisesti vihreän kasvun strategiat toimivat käytännössä ja missä on tehtävä perustavanlaatuisia kompromisseja. Hankeryhmä keskittyy neljään kriittiseen esteeseen, jotka alan toimijat ja poliittiset päättäjät ovat tunnistaneet. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• Kehitetään transformatiivisia narratiiveja, joissa korostetaan ilmasto- ja kestävyystoimien mahdollisuuksia kognitiivisten esteiden voittamiseksi ja ihmisten voimaannuttamiseksi.
• Tarkastellaan ilmastoon ja kestävyyteen liittyviä rahoituspolitiikkoja ja hallintojärjestelyjä hillitsemisen ja sopeutumisen taloudellisten esteiden poistamiseksi.
• Vahvistetaan vihreän kasvun taloudellisia näkökohtia, jotta voidaan edistää hiilestä irtautumista haittaavien taloudellisten ja kollektiivisten toimien esteiden poistamista. Tätä varten otamme käyttöön merkittäviä innovaatioita GEM-E3: n laskettavissa olevaan yleiseen tasapainomalliin, jota tarvitaan vihreän kasvun strategioiden löytämiseksi. Näihin kuuluvat verkkopohjaisen mallin kehittäminen teknologian levittämiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden rajoitteiden ja toimijoiden mukautuvien odotusten käyttöönotto.
• Edistetään taloudellisten ja institutionaalisten esteiden poistamista yksilöimällä kaikkia osapuolia hyödyttäviä strategioita, kestäviä liiketoimintamalleja ja mahdollistavia toimintaympäristöjä kolmella toiminta-alalla, jotka ovat rannikkoalueiden tulvariskien hallinta, kaupunkimuutokset sekä energiaköyhyyden poistaminen ja selviytymis- ja palautumiskyky.

Kaikki nämä toimet sisältyvät jatkuvaan kansainväliseen vuoropuheluun, johon osallistuu politiikan, tutkimuksen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin sidosryhmiä, sekä avoimeen tietämyksenhallinta- ja valmiuksien kehittämisstrategiaan, jolla edistetään tietämyksen siirtoa ja oppimista hankkeen elinkaaren jälkeen.

GREEN-WIN-ohjelman yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

• Tunnistaa, kehittää ja arvioida kriittisesti kaikkia osapuolia hyödyttäviä strategioita, vihreitä liiketoimintamalleja ja vihreitä kasvupolkuja, jotka tuovat lyhyen aikavälin taloudellisia hyötyjä ja tukevat samalla hillitsemis- ja sopeutumistavoitteita laajemmassa kestävän kehityksen ohjelmassa.
• Kehitetään yhdessä yhteistä narratiivia kaikkia osapuolia hyödyttävistä strategioista, liiketoimintamahdollisuuksista ja vihreän kasvun poluista tiede-, politiikka-, yritys- ja kansalaisyhteiskunnan aloilla.

Hankkeessa arvioidaan kriittisesti, missä ja millä edellytyksillä kaikkia osapuolia hyödyttävät ja erityisesti vihreän kasvun strategiat toimivat käytännössä ja missä on tehtävä perustavanlaatuisia kompromisseja. Näin ollen keskitymme neljään kriittiseen esteeseen, jotka alan toimijat ja poliittiset päättäjät ovat tunnistaneet. Ensinnäkin kehitämme transformatiivisia narratiiveja, joissa korostetaan ilmasto- ja kestävyystoimien mahdollisuuksia kognitiivisten esteiden voittamiseksi ja ihmisten voimaannuttamiseksi. Toiseksi tilintarkastustuomioistuin tutkii ilmastoon ja kestävyyteen liittyviä rahoituspolitiikkoja ja hallintojärjestelyjä, jotta voidaan auttaa poistamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen taloudellisia esteitä. Kolmanneksi perustelemme vihreän kasvun taloudellisia näkökohtia, jotta voidaan auttaa poistamaan hiilestä irtautumisen taloudellisia ja kollektiivisia esteitä. Tätä varten otamme käyttöön merkittäviä innovaatioita GEM-E3: n laskettavissa olevaan yleiseen tasapainomalliin, jota tarvitaan vihreän kasvun strategioiden löytämiseksi. Näihin kuuluvat verkkopohjaisen mallin kehittäminen teknologian levittämiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden rajoitteiden ja toimijoiden mukautuvien odotusten käyttöönotto. Neljänneksi autamme poistamaan taloudellisia ja institutionaalisia esteitä yksilöimällä kaikkia osapuolia hyödyttäviä strategioita, kestäviä liiketoimintamalleja ja mahdollistavia toimintaympäristöjä kolmella toiminta-alalla, jotka ovat rannikkoalueiden tulvariskien hallinta, kaupunkimuutokset sekä energiaköyhyyden poistaminen ja selviytymiskyky. Sisällytämme kaikki nämä toimet kestävään kansainväliseen vuoropuheluun, johon osallistuu sidosryhmiä politiikasta, tutkimuksesta, kansalaisyhteiskunnasta ja yksityiseltä sektorilta, sekä avoimeen tietämyksenhallinta- ja valmiuksien kehittämisstrategiaan, jolla edistetään tietämyksen siirtoa ja oppimista hankkeen elinkaaren jälkeen.

Tietoa GREEN-WIN-hankkeen tuotoksista on saatavilla hankkeen verkkosivustolla.

• Työpaketti 1 on käynnistänyt kestävän maailmanlaajuisen vuoropuhelun, joka on edistänyt vastavuoroista oppimista vihreän liiketoiminnan ja vihreän talouden mahdollisuuksista kansainvälisten järjestöjen, YK:n virastojen, rahoituslaitosten, liike-elämän ja tutkimuksen edustajien keskuudessa. Sidosryhmien maailmanlaajuista vuoropuhelua varten on järjestetty kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena on tuottaa yhdessä sidosryhmien ja vihreän kehityksen ohjelman (GREEN-WIN) tutkijoiden kanssa runsaasti kaikkia osapuolia hyödyttäviä strategioita, vihreitä liiketoimintamalleja ja mahdollistavia toimintaympäristöjä.

• Työpaketissa 2 analysoitiin empiirisesti keskeisten G20-maiden rahoitushallintojärjestelyjä, jotta voidaan tunnistaa mahdollisuudet ja esteet rahoitusvirtojen suuntaamiselle ilmastoystävällisiin investointeihin. Institutionaalisten sijoittajien tarjoamalle kestävälle lisärahoitukselle havaittiin valtava potentiaali, mutta havaittiin myös useita esteitä, jotka estävät tämän potentiaalin toteutumisen (esim. epävakaat sääntelykehykset, likvidien rahoitusvälineiden, kuten vihreiden joukkolainojen, puute, pieni hankekoko jne.).

• Työpaketissa 3 on kehitetty verkostopohjaisia teknologian levittämismalleja, joilla tutkitaan lieventämisen ja taloudellisen kehityksen välisiä synergioita sisäisen teknologisen kehityksen kautta. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että alueellisilla keskuksilla, kuten Brasilian Latinalaisen Amerikan keskuksilla, on merkittävä rooli levitysprosessissa. GEM-E3-talousmallia on laajennettu siten, että siinä otetaan huomioon rahoituspääomavirrat siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Ensimmäisessä Italiaa koskevassa hakemuksessa tuodaan esiin rahoitusjärjestelyjen keskeinen rooli jakaumavaikutusten kannalta ja tuodaan esiin suuret hyödyt, joita saataisiin vakaista Euroopan valtionvelkamarkkinoista, joilla maiden väliset erot ovat pienet.

• Työpaketissa 4 tarkasteltiin vihreää rahoitusta ja vihreää liiketoimintaa koskevaa kirjallisuutta, kehitettiin typologia kaikkia osapuolia hyödyttävistä mahdollisuuksista ja tuettiin työpaketteja 5, 6 ja 7 arvioimalla kriittisesti yksilöityjen vihreiden liiketoimintamallien ja kaikkia osapuolia hyödyttävien strategioiden elinkelpoisuutta. WP4 tutki myös vihreitä investointeja haittaavia suurimpia esteitä. Näitä ovat muun muassa seuraavat: i) liian vähän kiinnostusta vihreisiin hankkeisiin, koska oletetaan, että vihreä ei ole taloudellisesti kannattavaa ja vähemmän kannattavaa; ii) vankkojen vihreiden liiketoimintamallien puute; ja iii) yhteisten menetelmien puute vihreiden liiketoimintamallien ympäristövaikutusten analysoimiseksi.

• Työpaketissa 5 havainnollistettiin erilaisia synergioita ja kompromisseja taloudellisten ja ilmastotavoitteiden välillä rannikkoalueiden tulvariskien hallinnassa ja yksilöitiin kolmenlaisia kaikkia osapuolia hyödyttäviä strategioita, jotka voivat auttaa julkisia toimijoita voittamaan rannikkoalueiden sopeutumisen taloudelliset esteet: i) kiinteistökehitystulojen tuottaminen maankäytön avulla; ii) matkailutulojen tuottaminen rantojen ravinnon avulla (erottuneen hiekan korvaaminen); ja iii) tuottaa muita kuin rahallisia luontohyötyjä, jotka houkuttelevat lisärahoitusta ympäristöalan kansalaisjärjestöiltä.

• Työpaketissa 6 tehtiin haastatteluja, osallistujien ja osallistumattomien havaintoja sekä sidosryhmien työpajojen ensimmäinen kierros, jossa yksilöitiin seuraavat kaikkia osapuolia hyödyttävät strategiat kaupunkien muutoksissa: i) Kehittyvät jakamistalouden liiketoimintamallit kohti vihreämpää ja älykkäämpää liikkuvuusalaa Shanghaissa; ii) Istanbulin rakennusalan vihreät liiketoimintamallit, jotka syntyvät uusien maanjäristysasetusten yhteydessä; iii) Yksityisyrittäjät, jotka kehittävät tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseksi Barcelonassa.

• Työpaketissa 7 tutkittiin useita kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja Intiassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa yhteisön tasolla ja paljastettiin seuraavat synergiat ja kaikkia osapuolia hyödyttävät strategiat: i) yhteisöomisteisten, yhteisölähtöisten uusiutuvan energian järjestelmien käyttöönotto Intiassa; ii) raakakahviliiketoiminnan ja biokaasun mädätysteknologian käyttöönotto Indonesiassa; ja iii) integroidun luonnonmukaisen maatalouden ja kompostintuotannon toteuttaminen Etelä-Afrikassa.

• Tehtäväkokonaisuudessa 8 on edistetty tietämyksen ja valmiuksien kehittämistä sekä GREEN-WIN-hankkeessa että sen ulkopuolella useilla toimilla, muun muassa GREEN-WIN-verkkosivustolla, jossa esitellään keskeisiä tutkimushankkeita.