CCTAME VANHA

Maankäytöstä aiheutuvien historiallisten maailmanlaajuisten päästöjen arvioidaan ylittävän fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt noin 25 prosentilla, ja niitä pidetään tällä hetkellä toiseksi suurimpana kasvihuonekaasupäästöjen lähteenä. Maatalousala on Euroopassa kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen ala, ja sen osuus EU-25:n päästöistä on 9 prosenttia. CC-TAME-hankkeeseen johtanut pääajatus on visio ”politiikkamalli-datafuusio” -konseptin täytäntöönpanosta, jotta voidaan taata tehokas ja vaikuttava hillitseminen ja sopeutuminen maankäyttöalalla ja maksimoida hyödyt, joita saadaan politiikan koordinoinnista muiden EU:n politiikkojen kanssa.

Vuonna 2008 maankäyttösektori ei ollut tai oli heikosti edustettuna eurooppalaisissa ilmastopoliittisissa malleissa. CC-TAME-hanke suunniteltiin täyttämään tämä aukko.

CC-TAME-hankkeessa arvioitiin maatalouden, ilmaston, energian, metsätalouden ja muiden asiaan liittyvien maankäyttöpolitiikkojen vaikutuksia ottaen huomioon niistä saatavat palautteet Euroopan unionin ilmastojärjestelmästä. Maantieteellisesti eksplisiittiset biofyysiset mallit ja taloudellisten maankäyttömallien integroitu klusteri yhdistettiin alueelliseen ilmastomalliin, jolla arvioidaan ja yksilöidään hillitsemis- ja sopeutumisstrategioita Euroopan maa- ja metsätaloudessa.

CC-TAMEn erityistavoitteet olivat seuraavat:

• rakentaa vahva tieteen ja politiikan välinen rajapinta toimittamalla ajantasaista, merkityksellistä ja ymmärrettävää tietoa politiikan uusimmista vaikutustenarvioinneista poliittiselle yhteisölle. Tieteellis-teknisenä tavoitteena oli arvioida nykyisten ja tulevien maankäytön sopeutumis- ja lieventämisprosessien tehokkuutta.
• mallintaa eksplisiittistä maankäyttöä maatilojen/metsänhoitokäytäntöjen tasolla ottaen huomioon maankäyttöalalla ja siihen liittyvillä teollisuudenaloilla tapahtuvat uudet teknologiset muutokset. Alueelliset ilmastomallit yhdistettiin biofyysisiin ekosysteemimalleihin, jotka tuottivat laajan valikoiman tuotantomahdollisuuksia kullekin maantieteelliselle yksikölle. Nykyaikaisen hyvinvointitaloustieteen teoriaan sisältyvissä uusimmissa talousmalleissa käytettiin maantieteellisiä eksplisiittisiä biofyysisiä tuotantomahdollisuuksia maailmanlaajuisesti johdonmukaisten paikallisten hillitsemis- ja sopeutumisstrategioiden luomiseksi.

Useiden poliittisten prosessien integrointi

CC-TAME on luonut integroidun malliklusterin, jota käytettiin maankäyttöön liittyvään hillitsemispolitiikkaan UNFCCC:n maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan päätöksenteon puitteissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. CC-TAME:n kokonaisstrategia räätälöitiin maankäyttöalan nykyisten päätöksenteon tukivälineiden yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi edelleen, jotta voitaisiin vastata Euroopan ilmastopoliittisen prosessin ja UNFCCC:n vaatimuksiin. Poliittiset päättäjät, jotka olivat kiinnostuneita toteuttamaan maankäyttökäytäntöjen muutoksia Kioton sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa Euroopassa ja UNFCCC:n ilmastopoliittisissa järjestelmissä, kertoivat CC-TAME-välineistä. Analysoituja politiikkoja olivat muun muassa hiilivarantojen lisäämiseen tai säilyttämiseen tähtäävät politiikat (Kioton pöytäkirjan tarjoamien kannustimien kansallinen täytäntöönpano, esimerkiksi bioenergian käytön lisääminen (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi jne.) sekä politiikat, joilla pyritään vähentämään maatalouden muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidipäästöjä (CH4, N20). CC-TAME-ohjelmassa ehdotetut alhaalta ylöspäin suuntautuvat mallit ovat osoittautuneet erinomaisiksi kvantitatiivisiksi foorumeiksi, joilla edistetään politiikan koordinointia eri mutta toisiinsa liittyvillä politiikan aloilla. CC-TAME-malliklusterin tärkein koordinointitehtävä on ollut tutkimusvälineiden ja -menetelmien luominen vaihtoehtoisten politiikkojen vaikutusten arviointia ja niihin liittyvien kustannusten ja hyötyjen arviointia varten.

Malli Integrointi maantieteellisen ja teknologisesti eksplisiittisen alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan avulla

Maantieteellisesti ja teknisesti selkeän alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan avulla CC-TAME-hankkeessa integroitiin alueellinen ilmastomalli REMO (WP3000) ekosysteemien hallinnan biofyysisiin malleihin (WP 4000) ja täysimittaisiin alueellisiin ja kansallisiin talouden sektorimalleihin (WP 5000). Tämä monitahoinen lähestymistapa yhdistää maantieteelliset ja ajalliset mittakaavat ja yhdistää kaikki tärkeimmät maankäytön alat. Metodologisessa lähestymistavassa yhdistettiin havaintoala-asteikolla toimivia eksplisiittisiä viljelykasvien/puiden kasvumalleja, joilla on riittävästi alueellista yksityiskohtaisuutta viljelykasvien ja puiden vasteiden ja sopeutumismahdollisuuksien arvioimiseksi. Lähestymistapa mahdollisti johdonmukaisen yhteyden maanosan laajuiseen mittakaavaan, mikä takaa kestävyyden ja johdonmukaisuuden arvioitaessa kestäviä ja kustannustehokkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämis- ja sopeutumisstrategioita ja -politiikkoja. CC-TAME käytti useita malleja eri mittakaavoissa, mikä mahdollistaa mallien vertailun ja siten mallin epävarmuustekijöitä arvioitiin systemaattisesti. Luotettavat ja luotettavat tieto- ja arviointityökalut on rakennettu suurilla resursseilla.

Yhdennetyn toimintapoliittisen skenaarion arviointi

CC-TAMEn tietoja (WP2000) ja analyysivälineitä (WP3000, WP4000 ja WP5000) käytettiin WP6000:ssa monenlaisten ympäristö-, maatalous-, metsä- ja energiapoliittisten skenaarioiden arviointiin. Erityisesti on analysoitu politiikkoja, joilla pyritään lisäämään tai säilyttämään hiilivarastoja, sekä politiikkoja, joilla pyritään vähentämään maatalouden muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidipäästöjä (CH4, N20). Biodiversiteetin parantaminen ja maaperän parantaminen/säilyttäminen ovat myös tärkeitä poliittisia tavoitteita, joita käsiteltiin CC-TAME-tutkimuksessa.

Politiikat arvioitiin yksittäin ja yhdessä noudattaen tiukkaa mallikytkentäprotokollaa, joka kehitettiin CC-TAMEssa ja jota käytettiin politiikan vaikutuksia koskevissa lisätutkimuksissa. Epäyhtenäiset ominaisuudet, monikäyttöisyys ja fyysiset rajat ovat syynä maankäyttöpolitiikan monimutkaisiin vaikutuksiin. Integrointi ja yhteys a) paikkakohtaisen, biofyysisen mallinnuksen, b) mikrotaloudellisen maatilatason mallinnuksen ja c) monialaisen, makrotaloudellisen mallinnuksen välillä on mahdollistanut sekä heterogeenisten luonnonolosuhteiden että markkinoiden mukautumisen globalisoituvassa maailmassa GLOBIOMin ja kansainvälisesti yhdistettyjen maatalous-, metsätuote- ja energiamarkkinoiden kautta.

Tärkein tulos oli operatiivisen ja johdonmukaisen menetelmän valmistelu sellaisten LULUCF-sektorin toimintapoliittisten arviointien suorittamiseksi, jotka ovat UNFCCC:n raportointivaatimusten mukaisia.

CC-TAME-hankkeessa tehdyn hillitsemistyön lisäksi hankkeessa toteutettiin alueellisia ilmastoskenaarioita ja tehtiin täysimittainen hillitsemis- ja sopeutumisanalyysi, jossa keskityttiin hillitsemisen ja sopeutumisen sivuhyötyihin. CC-TAME yksilöi haavoittuvuuskeskittymät maantieteellisesti ja ekosysteemityypeittäin erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa. CC-TAME-malliklusterin avulla arvioitiin monenlaisia ympäristö-, maatalous-, metsä- ja energiapoliittisia skenaarioita. Yksi tuloksista oli, että politiikat, joilla pyritään lisäämään tai säilyttämään hiilivarastoja, sekä politiikat, joilla pyritään vähentämään maatalouden muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidipäästöjä, saivat myös korkeat pisteet ekosysteemeihin sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.

Hankkeessa tuotettuja työkaluja ja tietoja käytettiin vertailutason tietojen tuottamiseen UNFCCC:n mukaista raportointia varten. Muun muassa CC-TAME-skenaariot vaikuttivat IPCC:n AR5-arviointeihin maankäyttöskenaarioiden avulla.