ECCONET

Ilmastonmuutoksen EU:n sisävesiliikenneverkkoihin kohdistuvien vaikutusten asianmukainen arviointi edellyttää harvoin päällekkäisten tieteenalojen tutkijoiden (ilmastotieteilijät, meteorologit, hydrologit, vesiväyläinfrastruktuurin haltijat, laivanrakentajat, taloustieteilijät ja liikenneverkkojen asiantuntijat) toimia. ECCONETin suurimpana haasteena oli koordinoida näitä toimia siten, että tulokset ovat oikeita, luotettavia, riittävän varmoja ja ennen kaikkea selkeitä ja ymmärrettäviä poliittisille päättäjille, sidosryhmille, teollisuudenaloille ja suurelle yleisölle.

ECCONET käsitteli erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista ja käsitteli tapaustutkimuksena sisävesiliikennettä. Hankkeessa käsiteltiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia sisävesiväyliin että sopeutumistoimia.

ECCONET-hankkeen erityiset strategiset tavoitteet olivat seuraavat:

• antaa johdonmukainen yleiskuva ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisävesiliikennejärjestelmään, vaikutusalaan kuuluvaan liikenneverkkoon ja merenkulkualan sektoreihin sekä rahdinantajiin itseensä;
• Määritetään, analysoidaan ja arvioidaan sopeutumisstrategioita sisävesialusten toiminnan parantamiseksi ilmastonmuutosolosuhteissa, mikä johtaa kohdennettuihin suosituksiin, toimintapoliittisiin suuntaviivoihin ja sisävesiliikennemuodon kehittämissuunnitelmaan.
• Tiedotetaan hankkeen tuloksista laajemmalle sidosryhmäjoukolle, teollisuudenaloille, poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle tavalla, joka edistää sisävesiliikenteen kestävää tulevaisuutta.

ECCONET-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin Reinin, Mainin ja Tonavan välisellä käytävällä tulevaisuudessa vallitsevia navigointiolosuhteita nykyisten ilmastomallien mukaisesti. Koska ei ole olemassa yhtä ainoaa parasta ilmastomallia, ECCONET käyttää monia erilaisia malleja arvioidakseen ilmastonmuutosta koskevan tietämyksen nykytilaa, myös sen epävarmuusväliä. Tästä vaihteluvälistä otetaan näytteitä valitsemalla skenaarioiksi suhteellisen kuivat ja suhteellisen märät ilmastomallit. Märkä- ja kuivaskenaariot heijastavat mahdollisia tulevia navigointiolosuhteita painottaen erityisesti matalan veden tilanteita.

Alhaisen vedenpinnan tilanteita korostetaan, koska on osoitettu empiirisesti (kustannukset ja rahti).Rein-joen tilanne vuonna 2003) vaikuttavan eniten sisävesiliikenteeseen. Vaikka sekä korkea että matala vedenpinta aiheuttavat ongelmia merenkululle, alhaiset vesiolosuhteet voivat aiheuttaa ongelmia (lähinnä) suurempien rahtialusten kulkemisessa pidemmän aikaa, mikä vähentää niiden lastauskapasiteettia. Runsas vesi voi johtaa navigointikieltoihin lyhyinä ajanjaksoina (1–2 päivää).

Muita ilmastoon liittyviä muutoksia, kuten jäänmuodostuksen muuttumista tai sumusta johtuvaa näkyvyyden muutosta, arvioidaan ECCONETissa vain lyhyesti. Simulaation tavoiteaika on 2021-2050. Kauden 2071–2100 navigointiolosuhteita koskevat ennusteet esitetään ”kaukaisen tulevaisuuden” osalta. Kaikki tulevat muutokset on ilmaistu "valvontajaksona" vuodesta 1961 vuoteen 1990.

Navigointiolosuhteita koskevan tutkimuksen rinnalla ECCONET on tutkinut alan sopeutumistoimien saatavuutta. Ne jaettiin neljään luokkaan: aluksiin ja toimintaan liittyvät toimenpiteet, infrastruktuurityöt, paremmat ennustemenetelmät sekä muutokset logistiikassa ja varastoinnissa.

Kolmannessa vaiheessa ECCONET pyrki ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia liikennealaan. Maantieteellistä multimodaalikuljetusmallia NODUS hyödynnettiin arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia liikennemuotovalintoihin ja erityyppisten veneiden käyttöön.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia analysoidessaan ECCONET keskittyi yksityiskohtaiseen tutkimukseen ilmastomalleista ja niiden panoksesta hydrologiaan. Toisin kuin muut ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevat hankkeet, ECCONET johti tuloksensa useista ilmastoskenaarioista eikä yhdestä erityisestä ääriskenaariosta. Näin saadaan tasapainoinen näkemys Reinin, Mainin ja Tonavan vesiväylien tulevasta purjehduskelpoisuudesta. Liikenteen taloudellisen analyysin tekeminen purjehduskelpoisuuden ennustetun kehityksen perusteella osoitti, että mahdolliset ilmastonmuutokset vuosina 2005–2050 ja niiden vaikutukset Reinin markkinoihin, sellaisina kuin ne on mallinnettu kahdella pitkän aikavälin kuivalla ja märällä skenaariolla, eivät todennäköisesti ole niin voimakkaita, että ne aiheuttaisivat merkittävän siirtymisen pois sisävesiliikenteestä. Itse asiassa on todennäköisempää, että liikenteen taloudellisten taustaolosuhteiden, kuten polttoaineen hinnan, vaikutus on suurempi kuin ilmastonmuutoksen vaikutus. Pitkällä aikavälillä (vuoteen 2100 asti) ilmastonmuutos voi vaikuttaa liikenneolosuhteisiin merkittävämmin. Koska talousennusteiden arvo on toistaiseksi ollut vähäinen, arviota ei kuitenkaan tehty.

Samaan aikaan ECCONET pyrki yksilöimään useita sopeutumistoimenpiteitä. Ne jakautuivat karkeasti neljään luokkaan: teknologia- ja operatiiviset toimenpiteet, infrastruktuuri ja kunnossapito, tuotanto- ja logistiikkaprosessit sekä vedenkorkeuden parempi ennustaminen. Nämä sopeutumistoimenpiteet todennettiin kirjallisuuskatsauksen, liikenteen taloudellisen mallinnuksen, kustannustehokkuusanalyysin ja sidosryhmien kuulemisen yhdistelmällä.

• Laivoihin ja toimintaan liittyvien toimenpiteiden luokassa lupaavimpia toimenpiteitä ovat painonpudotustekniikat ja kytkyeiden käyttö (erityisesti Rein-joella). Kokeellisempia lähestymistapoja on olemassa, kuten säädettävien tunnelien, tasaisten runkojen (hinausveneiden osalta) ja ilmatäytteisten asematasojen käyttö, mutta niiden hyötyä odotetun ilmastonmuutoksen kannalta ei voitu osoittaa. Tällä hetkellä vain 12 tuntia liikennöivien alusten joustava ympärivuorokautinen liikennöinti ei ollut hyödyllistä korkeiden työvoimakustannusten vuoksi.
• Infrastruktuuritoimenpiteiden osalta todettiin, että suuret infrastruktuurityöt eivät ole ilmastonmuutoksen kannalta perusteltuja. Tämä johtuu suurista investointikustannuksista ja tällaisten hankkeiden vähäisestä hyödystä vuoteen 2050 asti. Nykyisissäkin olosuhteissa vesiväylien kunnossapitoa on kuitenkin parannettava erityisesti Tonavalla.
• Ennusteiden parantaminen esimerkiksi vedenkorkeuden kausittaisen ennusteen muodossa on valtion virastojen vastuulla. Vaikka tämäntyyppistä luotettavaa ennustetta on erittäin vaikea tehdä, tämäntyyppisen ennusteen parantamista pidetään erittäin arvokkaana alalle.
• Tuotantoprosessien ja varastojen muutoksen osalta havaittiin, että huolitsija/laivaaja yleensä odottaa kuivaa jaksoa tai käyttää tällä hetkellä käytettävissä olevaa varastointikapasiteettia. Jos ongelmat jatkuvat, rahdinantaja harkitsee toisen liikennemuodon, yleensä rautateiden tavaraliikenteen, käyttämistä, mikä on kalliimpi ja joustamattomampi ratkaisu. Varastojen pitämiseen ja siirtämiseen tehtäviä investointeja pidetään vasta viimeisenä keinona.

Vaikka odotettavissa olevat ilmastonmuutoksen vaikutukset vuosisadan puoliväliin asti eivät oikeuta suuria investointeja kalliisiin sopeutumistoimenpiteisiin tällä hetkellä ennustetuissa purjehduskelpoisuusolosuhteissa, olisi korostettava vesiväylien hyvän kunnossapidon merkitystä Rein- ja Tonava-jokien vesiliikenteen sujuvalle jatkumiselle. Lisäksi hankkeen tulosten perusteella kyseenalaistetaan suuntaus kohti yhä suurempia aluksia Reinillä, koska hyöty lisääntyneestä kuljetuskapasiteetista saattaa kadota kuivemmissa olosuhteissa. Kehitteillä olevia erilaisia teknisiä ja operatiivisia toimenpiteitä korostetaan, mikä saattaa vähentää sisävesiliikenteen alttiutta sääolosuhteiden luonnolliselle vaihtelulle lähitulevaisuudessa, vaikka se ei olekaan kustannustehokasta tällä hetkellä. Tämän tutkimuksen rajoitukset olisi tunnustettava, sillä tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat voimistua vuoden 2050 jälkeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että jokien tilaa on seurattava jatkuvasti, ja lisätutkimuksia kannustetaan tekemään.

Merkityksellisiä tuotteita ovat:

• Heyndrickx C., Breemersch B., Bruinsma F. (2012) Sopeutumisstrategioiden kustannustehokkuusanalyysi. ECCONET Tuotos D4.2
• Jonkeren, O. E. (2009). (englanniksi) Adaptation to Climate Change in Inland Waterway Transport, Tinbergen Instituten tutkimussarjan kirja nro 460.
• Schweighofer, J., Hartl, T., Nilson, E., Klein, B., Klein Tank, A., Prozny, T., Balint, G., Gnandt, B., Horanyi, A., Szépszó, G. (2010) Valitut navigointireitit ja nykyiset ilmasto-olosuhteet. ECCONET Tuotos 1.1
• Simoner M., Schweighofer J., Nilson E., Lingemann I., Klein B. (2012) Yleiskatsaus infrastruktuurin mukauttamistoimenpiteisiin ja niistä johtuviin päästöskenaarioihin. ECCONET Tuotos 2.1.2