1.3 Miten sopeutumista suunnitellaan?

1.3 Miten sopeutumista suunnitellaan?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskee politiikkoja, käytäntöjä ja hankkeita, joilla voidaan joko vähentää vahinkoja ja/tai toteuttaa ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia. Tähän voi sisältyä sopeutumisen valtavirtaistaminen suoraan nykyisiin politiikkoihin tai valittujen toimenpiteiden toteuttaminen erityisten haavoittuvuuksien vähentämiseksi. Sopeutumisprosessissa on otettava huomioon voimassa oleva asiaa koskeva kansallinen ja EU:n lainsäädäntö, politiikat, suunnitelmat ja ohjeet, jotta ne voidaan sisällyttää suunnitelmiin. Nykyisen politiikan haasteena ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet ja epävarmat tulevaisuuden olosuhteet. Siksi tarvitaan uusia suunnittelutapoja, ja tässä osiossa annetaan perustietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitteluun.

Sopeutuminen tapahtuu monilla eri mittakaavoilla ja laajuuksilla. Se ulottuu maailmanlaajuiseen ja eurooppalaiseen politiikkaan sisällyttämisestä kansallisten tai alueellisten sopeutumissuunnitelmien laatimiseen ja paikallisyhteisöjen toteuttamiin sopeutumistoimenpiteisiin. Sopeutuminen nähdään nykyään usein ihmisten ja organisaatioiden oppimisprosessina tietyssä kontekstissa. Tällä prosessilla pyritään varmistamaan, että tehdään päätöksiä, jotka kestävät monenlaisia tulevia tilanteita. Siinä tunnustetaan, että sidosryhmien tavoitteet ovat usein ristiriitaisia ja että tietolähteitä on useita. Sopeutuminen on muutakin kuin tieteellisen tai teknisen ennusteen aiheuttaman haavoittuvuuden vähentämistä tulevaisuudessa. Käytössä on vaihtoehtoisia lähestymistapoja, kuten riskinarviointi, skenaarioiden laatiminen ja päätösten arviointi. Lisäksi oppimista voidaan saavuttaa yhteistyöllä, tapausesimerkkien arvioinnilla ja toteutuksella.

Sopeutumista koskevassa valkoisessa kirjassaan EU määritteli neljä toimintapilaria, jotka ovat tärkeitä sopeutumisen suunnittelun kannalta:

1. vankan tietopohjan luominen ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja seurauksista,
2. sopeutumisen sisällyttäminen keskeisiin politiikan aloihin,
3. käyttämällä poliittisten välineiden yhdistelmää (markkinapohjaiset välineet, suuntaviivat, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet) sopeutumisen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi ja
4. sopeutumista koskevan kansainvälisen yhteistyön tehostaminen.

Sopeutumisen tukivälineen tehtävänä tässä prosessissa on antaa tietoa haavoittuvuudesta ja ilmastoriskeistä tapausesimerkkien ja ohjeiden ohella. Käyttäjiä kannustetaan voimakkaasti olemaan aktiivisesti yhteydessä muihin sidosryhmiin sopeutumisprosessin kaikissa vaiheissa. Tätä suositellaan erityisesti sopeutumisvaihtoehtojen kartoittamiseksi, tietojen jakamiseksi, osallistavien tekniikoiden käyttämiseksi synergioiden ja konfliktien tutkimiseen sekä tietoisuuden lisäämiseksi mahdollisista sopeutumisväylistä.