2.2 Kehykset ilmastovaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien arvioimiseksi

2.2 Kehykset ilmastovaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien arvioimiseksi

Ilmastoon liittyvien riskien monitahoisen luonteen, vaara-, altistus- ja haavoittuvuustekijöiden vuorovaikutuksen sekä tietojen ja prosessien ymmärtämisen suuren epävarmuuden vuoksi ilmastoriskejä voidaan tuskin mitata deterministisellä tavalla. Sen sijaan riskinarviointi on useimmissa tapauksissa synteettinen ja sovittu arviointi, joka perustuu tietovarantoon, joka koostuu tosiseikoista (esim. ilmastohavainnot, aiemmat tapahtumat), simulaatioista (esim. ilmastoennusteet, hydrologiset mallit) mutta myös puolikvantitatiivisista tai kvalitatiivisista tutkimuksista, asiantuntijatietämyksestä ja narratiiveista.

Riskinarvioinneissa käytettävät menetelmät ovat usein yhdistelmä ylhäältä alaspäin suuntautuvia arviointeja, jotka perustuvat yleensä kvantitatiivisiin tietoihin (esim. väestönlaskentatiedot, pienennetyt ilmastomallit) ja joissa käytetään kartoitusta ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia menetelmiä, joissa riskien tunnistamisessa käytetään yleensä paikallista tietämystä ja jotka ovat luonteeltaan melko kvalitatiivisia. Indikaattoripohjaisissa riskinarvioinneissa käytetään indikaattoreita, jotka voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia ja joita voidaan arvioida sekä mallintamisen että sidosryhmien kuulemisen avulla. Yleiskatsaus Euroopassa sovellettaviin menetelmiin on Euroopan ympäristökeskuksen raportissa nro 1/2018. Kaupunkialueiden sopeutumisen tukivälineessä kuvaillaan tarkemmin CCIVA-hankkeessa erityisesti kaupungeille suositeltuja vaiheita. Yleisnäkemystä sovelletaan kuitenkin myös suurempiin yksiköihin, kuten alueisiin tai maihin.

Yksi kehys ilmastoriskien systemaattiseen käsitteellistämiseen IPCC:n riskinarviointikäsitteen mukaisesti ovat niin sanotut vaikutusketjut. Vaikutusketjut ovat syy-seurausketjuja, jotka havainnollistavat kaikkia tärkeimpiä tekijöitä ja prosesseja, jotka johtavat tiettyyn ilmastoriskiin, ja osoittavat nämä tekijät komponenttien vaaralle, haavoittuvuudelle ja altistumiselle. Vaikutusketjuja kehitetään yleensä osallistavasti yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Vaikutusketjut auttavat ymmärtämään, systematisoimaan ja priorisoimaan paremmin tekijöitä, jotka ohjaavat ilmastovaikutuksiin liittyviä riskejä tietyssä huolenaihejärjestelmässä. Vaikutusketjut voivat edistää keskustelua sopeutumiskysynnästä jo riskinarvioinnin varhaisessa, laadullisessa vaiheessa. Operatiivisten riskien arvioinnissa vaikutusketjuja voidaan käyttää perustana valittaessa asianmukaisia menetelmiä, kuten malleja, indikaattoreita, tarkasteluun perustuvia tai asiantuntija-arvioita. Usein näiden menetelmien yhdistelmä on suositeltavaa. Lisätietoja vaikutusketjuun perustuvista arvioinneista on esimerkiksi haavoittuvuuslähdekirjan riskiliitteessä.