Taloudelliset välineet

Taloudelliset välineet (tai taloudellisen analyysin välineet) helpottavat vankan päätöksen valmistelua. Taloudellinen arviointi koskee pohjimmiltaan seuraavia seikkoja: hyödyt ja kustannukset, jotka yleensä mitataan rahassa ja joiden tehokkuus ja vaikuttavuus toimivat eräänlaisena kustannusten ja hyötyjen osamääränä tai suhteena. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien vaihtoehtojen taloudellisessa arvioinnissa voidaan erottaa seuraavat keskeiset tekniikat:

• Kustannustehokkuusanalyysi (CEA) on väline, jolla vertaillaan eri toimintatapojen suhteellisia kustannuksia ja tuloksia (vaikutuksia). Kustannustehokkuusanalyysi eroaa kustannus-hyötyanalyysistä, jossa vaikutuksen mittaukselle annetaan rahallinen arvo (ks. jäljempänä).
• Kustannus-hyötyanalyysi (CBA) Kustannus-hyötyanalyysillä on kaksi päätarkoitusta: i) Määritetään, onko investointi/päätös asianmukainen (perustelut/toteutettavuus) – tarkistetaan, ylittävätkö sen hyödyt kustannukset ja kuinka paljon, ja ii) luodaan perusta hankkeiden vertailulle – mikä tarkoittaa kunkin vaihtoehdon odotettujen kokonaiskustannusten vertaamista sen odotettuihin kokonaishyötyihin.
• Monikriteerianalyysi (MCA) on päätöksentekoväline, joka on kehitetty monimutkaisiin ongelmiin. MCA-menetelmien tärkein etu on niiden kyky integroida erilaisia kriteerejä moniulotteisella tavalla ja mukautua monenlaisiin konteksteihin.
• Taloudelliset mallit ovat yksinkertaistettuja, usein matemaattisia, puitteita, jotka on suunniteltu kuvaamaan monimutkaisia prosesseja. Malli luo argumentatiivisen kehyksen logiikan ja matematiikan soveltamiselle, jota voidaan itsenäisesti keskustella ja testata ja jota voidaan soveltaa eri tilanteissa. Taloudellisiin malleihin perustuvilla politiikoilla ja argumenteilla on selkeä perusta perusteltavuudelle eli sitä tukevan mallin pätevyydelle.

Taloudelliset välineet voivat auttaa sopeutumisvaihtoehdon arvioinnissa (ks. sopeutumisen tukivälineen vaihe 4 tai kaupunkien sopeutumisen tukiväline).