Mitä epävarmuudella tarkoitetaan?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen asettaa haasteita päätöksentekijöille, joiden on nyt päätettävä, mukautetaanko toimia, järjestelmiä ja aloja kaikilla maantieteellisillä tasoilla muuttuvaan ilmastoon ja miten.

Epävarmuus ei rajoitu pelkästään ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen. Monet muut tieteen ja politiikan alat kohtaavat työssään monenlaisia epävarmuustekijöitä. Epävarmuus on monimutkainen käsite, jota voidaan kuvata monin tavoin, ja sen huomioon ottaminen päätöksenteon tukena on kehittynyt ajan myötä. Epävarmuutta kuvaavat muun muassa seuraavat seikat:

• Epätäydellisen tiedon tila, joka voi johtua tiedon puutteesta tai erimielisyydestä siitä, mitä tiedetään tai jopa tiedetään. Sillä voi olla monenlaisia lähteitä tietojen epätarkkuudesta epäselvästi määriteltyihin käsitteisiin tai terminologiaan tai epävarmoihin ennusteisiin ihmisen käyttäytymisestä. Epävarmuutta voidaan siksi kuvata kvantitatiivisilla mittareilla (esim. todennäköisyystiheysfunktiolla) tai kvalitatiivisilla väittämillä (esim. asiantuntijaryhmän arvion perusteella) (IPCC AR5 2014).
• Päätöksentekijän luottamus tiettyjen päätösten mahdollisiin lopputuloksiin ja/tai niiden todennäköisyyksiin. Luottamuksen puutteen syitä voivat olla tietojen arvioiminen epätäydellisiksi, hämärtyneiksi, epätarkoiksi, epäluotettaviksi, epäselviksi tai mahdollisesti vääriksi (Refsgaard et al. 2007).

Mitkä ovat sopeutumisen suunnittelun suurimmat epävarmuustekijät?

Sopeutumissuunnittelua voidaan tukea monenlaisilla tietolähteillä ja tiedoilla. Tiedot aiemmasta ja ennustetusta ilmastosta ovat yksi monista tietotyypeistä, joita käytetään sopeutumissuunnittelun tukena. Muihin tyyppeihin kuuluvat tyypillisesti tiedot, jotka on johdettu esimerkiksi seuraavista: vaikutustenarviointimallit, aiemmat kokemukset ilmaston vaihtelusta ja muutoksesta, sosioekonomiset olosuhteet, poliittinen toimintaympäristö, markkinatilanne (taloudellisten toimijoiden osalta) ja näissä yhteyksissä odotettavissa olevat muutokset.

Kaikkeen luonnon- ja yhteiskuntajärjestelmien tuleviin olosuhteisiin liittyvään tietoon liittyy epävarmuustekijöitä, joista tämän tiedon käyttäjien tulisi olla tietoisia. Keskeisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa seuraavat (EEA 2017):

• mittausvirheet, jotka johtuvat epätäydellisistä havainnointilaitteista (esim. sademittarit) ja/tai tietojenkäsittelystä (esim. algoritmit pintalämpötilan arvioimiseksi satelliittitietojen perusteella);
• ajallisten ja/tai paikkatietojen puutteellisesta kattavuudesta johtuvat aggregointivirheet;
• Ilmastojärjestelmän arvaamattomista luonnollisista prosesseista johtuva luonnollinen vaihtelu (sisäinen ilmaston vaihtelu; esimerkiksi ilmakehän ja valtamerten vaihtelut), jotka vaikuttavat ilmastojärjestelmään (esim. tulevat tulivuorenpurkaukset) ja/tai ilmaston kannalta herkkiin ympäristö- ja sosiaalisiin järjestelmiin (esim. ekosysteemidynamiikka);
• (Ilmasto- ja ilmastovaikutusmallien) mallirajoitukset, jotka johtuvat mallien rajallisesta resoluutiosta (esim. pilvifysiikan eksplisiittisen resoluution vaikeutuminen), maajärjestelmän yksittäisten komponenttien (esim. dynaamiset jääpeiteprosessit) tai niiden vuorovaikutusten ja takaisinkytkentöjen (esim. ilmasto- ja hiilikierron takaisinkytkennät) puutteellisesta ymmärtämisestä ja/tai tarkasteltavan ympäristö- tai yhteiskuntajärjestelmän puutteellisesta ymmärtämisestä (esim. väestörakenteen kehitys tulvariskialueilla).
• Tulevat päästöjen kehityskulut (kasvihuonekaasut ja aerosolit) määrittävät tulevan ilmastonmuutoksen suuruuden ja nopeuden. Tulevat päästötasot riippuvat demografisesta, taloudellisesta ja teknologisesta kehityksestä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevista kansainvälisistä sopimuksista (erityisesti UNFCCC:n puitteissa).
• Muiden kuin ilmastollisten (sosioekonomisten, demografisten, teknologisten ja ympäristöön liittyvien) tekijöiden tuleva kehitys määrittää, miten tietty ilmaston muutos vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan.
• Tulevat muutokset yhteiskunnallisissa mieltymyksissä ja poliittisissa painopisteissä määrittävät tietyn ilmastovaikutuksen merkityksen (esim. biologisen monimuotoisuuden häviäminen paikallisesti tai alueellisesti).

Miksi epävarmuuden huomioiminen päätöksenteossa on tärkeää?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on monimutkainen metodologinen haaste. Siinä kehotetaan yksilöitä tekemään päätöksiä, joilla voi olla hyvin pitkän aikavälin seurauksia, puutteellisten tietojen ja/tai epävarmojen tietojen perusteella tulevista muutoksista.

Sopeutumispäätösten epävarmuuden huomioiminen on tärkeää muun muassa seuraavista syistä (Street and Nilsson 2014):

• Epävarmuus on luontaista. Epävarmuuden huomioon ottaminen on olennainen osa päätöksentekoa, koska se kuuluu erottamattomasti kaikkiin todisteisiin ja päätöksiin. Se on olennainen osa tukevaa dataa ja informaatiota, erityisesti mutta ei ainoastaan tulevaisuuteen liittyvässä datassa ja informaatiossa. Kun asiaan liittyvät epävarmuustekijät sisällytetään asianmukaisesti osaksi näyttöä, saadaan parempi käsitys kyseisestä näytöstä ja voidaan lisätä sen hyödyllisyyttä päätöksentekoprosesseissa.
• Merkityksellisempi ja vankempi päätöksenteko. Epävarmuuden luonteen ja ominaispiirteiden tunnustaminen ja niiden huomioon ottaminen siihen liittyvän näytön käytössä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tehdä paremmin tietoon perustuvia, merkityksellisempiä ja vankempia päätöksiä. Kun epävarmuustekijät tunnustetaan ja otetaan huomioon sen sijaan, että odotettaisiin helposti tunnistettavia ja deterministisiä tuloksia, epävarmuustekijät ovat helpommin hallittavissa. Tämän ansiosta on mahdollista laatia johdonmukaisia päätöksiä ja toimintalinjoja.
• Minimoi epäsopeutumisen mahdollisuus. Jos toimia ei toteuteta ”riittävästi”, epävarmuustekijät mukaan luettuina, on todennäköisempää, että toteutetut toimet ovat riittämättömiä, epäasianmukaisia tai lisäävät haavoittuvuutta. Sopeutumishäiriöiden todennäköisyys kasvaa, kun tietopohjan epävarmuustekijät jätetään huomiotta.
• Epävarmuuden huomiotta jättäminen kätkee riskejä. Epävarmuuden huomiotta jättäminen voi heikentää tehokasta riskinhallintaa, koska epävarmuuden sisällyttämisestä aiheutuvat riskit jätetään yksinkertaisesti huomiotta eikä niitä oteta huomioon toteutettavissa toimissa.

Muita pääaiheita:

2. Miten epävarmuuksista tiedotetaan?

3. Miten epävarmuus otetaan huomioon?