Groynes, aallonmurtajat ja keinotekoiset riutat

Sidosryhmien osallistumisella ei yleensä ole suurta merkitystä groynien, aallonmurtajien ja keinotekoisten riuttojen teknisessä suunnittelussa ja rakentamisessa, elleivät ne ole osa laajempaa rannikkopuolustussuunnitelmaa. Nämä toimenpiteet voivat kuitenkin herättää huolta meriekosysteemiin mahdollisesti kohdistuvista ympäristövaikutuksista ja rannikkomaisemaan kohdistuvista visuaalisista vaikutuksista. Rannikkoyhteisöjen ja talouden alojen välille voi syntyä konflikteja: matkailuala hyötyy yleensä suojelluista rannoista tai turvallisemmista matkailuankkuripaikoista, kun taas paikallisyhteisöt voivat olla huolissaan rannikkomaiseman muuttumisesta, elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä sekä yleisesti ympäristövaikutuksista. Tällaiset konfliktit edellyttävät kaikkien mahdollisten toimijoiden aktiivista osallistumista, mukaan lukien paikallisviranomaiset, rannikkoyhteisöt, matkailualan toimijat, tutkimuslaitokset ja/tai kansalaisjärjestöt.

Näistä puolustusrakenteista voidaan tehdä ympäristövaikutusten arviointeja kansallisista laeista ja määräyksistä riippuen. Kun ne pannaan täytäntöön EU:n Natura 2000 -verkostossa suojelluilla alueilla, niiden mahdolliset vaikutukset on yleensä arvioitava asianmukaisesti. Molemmissa prosesseissa on varmistettava oikeus saada tietoja ja kuulla virallisesti asianomaisia osapuolia. Vastaavasti EU:n tulvadirektiivissä, EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä ja EU:n merten aluesuunnitteludirektiivissä edellytetään yleisön osallistumisprosesseja, jotka voivat sisältää tämän hankeluokituksen.

Yleensä groynes ovat tehokkaita suojaamaan tiettyjä rannikon osia ja ylläpitämään ylemmän rannan vakautta. Ne ovat tehokkaita hiekka- ja pärerannoilla sekä joissa ja suistoissa veden virtauksen vähentämiseksi. Edistämällä rantojen laajenemista ne voivat tarjota oheishyötyjä virkistys- ja matkailualalle. Aallonmurtajat tarjoavat lisähyötyjä, kuten satamissa oleville aluksille turvallisen kiinnityksen ja kiinnitysmenettelyn. Ne parantavat työstettävyyttä ja parantavat siten alusten lastaamisen ja purkamisen tehokkuutta. Sen lisäksi, että vedenalaiset riutat torjuvat aallon vahvuutta, ne voivat tarjota substraatteja pohjalajeille (kasvisto ja eläimistö), jotka houkuttelevat kaloja ja parantavat siten biologista monimuotoisuutta. Upotetut riutat voivat jopa tulla houkutteleviksi snorklaukseen, mikä luo uusia matkailumahdollisuuksia.

Groynes, aallonmurtajat ja keinotekoiset riutat voidaan yhdistää useisiin muihin lähestymistapoihin, kuten vihreisiin toimenpiteisiin, kuten rantojen ravitsemiseen ja dyynien rakentamiseen ja vahvistamiseen. Niitä on käytetty ympäri maailmaa jo vuosia. Näin ollen laaja kokemus voi tukea niiden oikeaa suunnittelua ja rakentamista. 

Keinotekoisilla puolustusrakenteilla on myös kielteisiä vaikutuksia, jotka viittaavat huolelliseen arviointiin ennen niiden täytäntöönpanoa. Groynes, aallonmurtajat tai riutat pyrkivät muuttamaan pitkän rannan ajelehtimista, ja niillä on haitallisia vaikutuksia viereisiin rantoihin aiheuttamalla ajelehtimisen eroosiota. Näiden rannikkoon kohdistuvien vaikutusten välttämiseksi keinotekoiset ravintoaineet ja/tai dyynien kehittäminen ovat usein parempia kuin kovat rakenteet, ellei ole muita tarpeita, kuten alusten turvallinen kiinnitys. Pitkän rannan ajelehtimisen estämisen laajuus, viereisten rantojen häiriöt ja maisema-arvojen heikkeneminen riippuvat kuitenkin suuresti rakenteen rakenteesta, suunnasta ja pääasiallisesta aallon/sedimentin kuljetussuunnasta tietyllä alueella.

Keinotekoisilla rakenteilla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia maisema-arvoihin, jotka vaikuttavat ranta-alueiden ulkonäköön ja siten rantojen käyttäjiin. Aallonmurtajat voivat aiheuttaa mutaa, säilyttää levää ja kaapata roskia tai roskia laivoista, mikä tekee ranta-alueesta sekä epämiellyttävän että vaarallisen. Virtaukset aallonmurtajien ja riuttojen päiden ympärillä voivat olla voimakkaita ja vaarallisia uimareille. Upotetut riutat ovat merellä, kaukana rannan käyttäjistä. Jos ne eivät toimi tarkoitetulla tavalla, ne voivat olla vaaraksi navigoinnille ja vesiurheilulle, kuten surffaukselle, jolla voi olla vaikutuksia matkailuun.

Rakennuskustannukset riippuvat merkittävästi rakenteen mitoista. Kustannuksiin voivat vaikuttaa suuresti valittu rakennusmateriaali, sopivan materiaalin paikallinen saatavuus, tarvittavan materiaalin määrä, kuljetuskustannukset rakennustyömaille, työmaan ympäristöolosuhteet ja niihin liittyvät rantojen ravintokustannukset. Viimeksi mainituilta vaaditaan usein harmaiden mittausten tehokkuuden parantamista. Kustannusten arviointiin olisi sisällyttävä myös aalto-olosuhteiden ja merivirtojen sekä sedimentin kuljetusdynamiikan analysointi. Asiantuntevan henkilöstön olisi suoritettava arviointi, jotta rakenteet voidaan suunnitella asianmukaisesti.

UNEP-DHI:n (2016) arvioiden mukaan kivien ostaminen ja kuljettaminen noin 50 kilometrin kuljetusmatkan perusteella voi maksaa noin 25 USD/tonni (noin 21 euroa/tonni) ja sijoittaminen noin 40 USD/tonni (noin 34 euroa/tonni). Vaikka lisäkustannuksia harkitaan harvoin, ne liittyvät näiden toimenpiteiden ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä.

Rantojen vakauttamisen ja parantamisen välilliset hyödyt voivat lisätä matkailijoiden houkuttelevuutta. Lukuun ottamatta tilanteita, joissa paikallisia voimakkaita virtauksia voi syntyä, vakauttamalla rantaviivaa ja vähentämällä aaltotoimintaa, groynes luo yleensä myös turvallisempia rantaympäristöjä. Tämä voi johtaa miellyttävämpään ja turvallisempaan kokemukseen uimareille ja lapsiperheille, mikä lisää rannan houkuttelevuutta laajemmalle valikoimalle turisteja, joilla on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen talouteen.  

Eroosiota lieventävien rannikkorakennustöiden ja kovan meren suojarakenteiden, jotka ”voivat muuttaa rannikkoa”, rakentaminen kuuluu EU:n ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun direktiivin (2014/52/EU) liitteeseen II: Jäsenvaltiot päättävät, olisiko liitteessä II tarkoitettuihin hankkeisiin sovellettava YVA-menettelyä joko tapauskohtaisesti tai kynnysarvojen ja perusteiden osalta. Tämä vaatimus ei kuitenkaan vaikuta näiden töiden ylläpitoon ja rekonstruointiin.

Kaikille infrastruktuurihankkeille, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus Natura 2000 -verkoston (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) alueella suojeltuihin alueisiin, on tehtävä ”asianmukainen arviointi sen vaikutuksista alueeseen”, jotta voidaan määrittää, vaikuttaako hanke haitallisesti alueen ympäristötavoitteiden tinkimättömyyteen.

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä vaaditaan Euroopan vesimuodostumien, myös rannikkovesien, ympäristön hyvää tilaa. Rannikon suojat voivat muuttaa rannikkovesien hydrologis-morfologisia ominaisuuksia esimerkiksi veden virtauksen, sedimentin koostumuksen ja liikkeiden osalta. Tämä voi johtaa ekologisen tilan heikkenemiseen. Kaikkien hankkeiden, joiden odotetaan tuottavan edellä mainittuja vaikutuksia, olisi täytettävä direktiivin 4 artiklassa säädetyt kriteerit. EU:n tulvadirektiivi (2007/60/EY) tarjoaa oikeudellisen kehyksen tulvatoimille ja -puolustukselle. Rannikon puolustusrakenteiden rakentaminen ja ennallistaminen voisivat olla osa tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Vuoden 2014 merten aluesuunnitteludirektiivissä edellytetään, että maa- ja merialueiden vuorovaikutus sekä mereen liittyvät toiminnot ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon. Groynes, aallonmurtajat ja keinotekoiset riutat voivat vaikuttaa näihin maa- ja merialueiden vuorovaikutukseen.

Groynes, aallonmurtajat ja keinotekoisetriutatovat melko yksinkertaisia, pienimuotoisia interventioita, jotka toteutetaan paikallisella asteikolla (osuuseroosiosta). Aineiston yksinkertainen sijoittaminensivustollevoi kestää lyhyen aikaa (viikoista kuukausiin). Koko prosessi, jossa valitaan paras ratkaisu, kerätään ja analysoidaan tietoja aalloista, virroista ja sedimentin kuljetuksesta,suunnitellaan infrastruktuuri asianmukaisestija otetaan sidosryhmät mukaanprosessiin,vaatii kuitenkin varmasti enemmän aikaa (noin vuosi). 

Rakennettaessa aallonmurtajien, groynien ja keinotekoisten riuttojen suojaava tehtävä voidaan säilyttää monta vuotta, mikä edellyttää vain perusseurantaa ja -huoltoa. Aallonmurtajien tyypillinen käyttöikä on 30-50 vuotta. Tämä pätee useimpiin kivirakenteisiin. Puiset groynes ovat eliniän noin 10-25 vuotta; ja groynes tehty gabions on lifetime vain 1-5 vuotta.