Alankomaiden kansallisen helleaaltosuunnitelman tehokkuuden arviointi

Alankomaissa keskimääräinen vuotuinen lämpötila on noussut yli 2,5 °C vuodesta 1901 (KNMI, 2026). Vuodesta 1991 lähtien havaittu lämpenemisnopeus - 0,4 ° C joka kymmenes vuosi - on kaksi kertaa nopeampi kuin maailmanlaajuinen keskimääräinen lämpenemisnopeus. Lisäksi tämä taso vastaa suurin piirtein vuosien 1991–2020 ja 2050 välistä lämpenemisastetta, joka ennustetaan Alankomaiden kuninkaallisen ilmatieteen laitoksen (KNMI) vuoden 2023 ilmastoskenaarioissa korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (KNMI, 2025).

Alankomaissa on nyt enemmän päiviä, joiden lämpötila on vähintään 25 ° C, ja kesät ovat enemmän trooppisia öitä, joiden vähimmäislämpötila on 20 ° C tai korkeampi. Lämpöaaltojen määrä, kesto ja voimakkuus kasvavat, ja äärimmäiset lämpötilat saavutetaan, enintään 40,7 °C:een vuonna 2019.

KNMI:n korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaarion (H) mukaan trooppisten öiden määrä joka kesä (vähimmäislämpötila > 20 °C) kasvaa nykyisen ilmaston 0,3 yöstä 3 yöhön noin vuonna 2050 ja jopa 19 yöhön vuonna 2100 De Biltissä. Alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (L) vuodesta 2050 alkaen on noin yksi trooppinen yö kesää kohti, ja lämpötilat vakautuvat vuoden 2050 jälkeen. H-skenaariossa kesäpäivien (≥ 25 °C) määrä vuodessa De Biltissä kasvaa nykyisen ilmaston 28 päivästä 49 päivään vuoden 2050 tienoilla ja 89 päivään vuoden 2100 tienoilla. L-skenaariossa on 40 kesäpäivää vuodessa vuodesta 2050 alkaen.

Lämpö on yksi vakavimmista ja kiireellisimmistä ilmastoon liittyvistä riskeistä ihmisten terveydelle. Altistuminen korkeille lämpötiloille rasittaa kehon lämpösäätelyprosesseja ja voi aiheuttaa monia terveyskomplikaatioita, ks. Heat | Health impacts | European Climate and Health Observatory Climate-ADAPT. Kun lämpöstressi on vakava, se voi johtaa sairaalahoitoon ja kuolemaan. Aikaisempi tutkimus osoitti, että Alankomaissa kuolee vuosittain noin 660 ihmistä korkeiden lämpötilojen vuoksi. Iäkkäillä aikuisilla, erityisesti yli 75-vuotiailla, on suurempi riski kuolla päivinä, jolloin lämpötila on korkea (RIVM, 2024). Iäkkäillä aikuisilla, erityisesti yli 75-vuotiailla, on suurempi riski kuolla päivinä, jolloin lämpötila on korkea. Lisäksi Alankomaiden väestö ikääntyy, mikä tarkoittaa, että kuumuudelle alttiiden ihmisten määrän odotetaan kasvavan. Sen vuoksi toimenpiteet lämpöön liittyvien terveysvaikutusten vähentämiseksi ovat olennaisen tärkeitä. HHAP-yhdisteiden tehokkuudesta ei kuitenkaan yleisesti ole riittävästi julkista tietoa, mikä asettaa haasteen ymmärtää toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta lämpöön liittyvien terveysvaikutusten vähentämisessä (EEA, 2024). HHAP-yhdisteiden säännölliset arvioinnit voivat siten auttaa tunnistamaan toimenpiteitä ja strategioita, jotka edistävät tehokkaimmin lämpöön liittyvien terveysvaikutusten vähentämistä. Kattavat arviot HHAP-yhdisteiden tehokkuudesta ovat kuitenkin harvinaisia ja haastavia sekä kalliita.

Alankomaiden Heatwave Plan (HP) on varoitusjärjestelmä ja viestintäsuunnitelma, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tiedot tavoittavat riskiryhmät ja niiden välittömässä ympäristössä olevat ryhmät oikea-aikaisesti ja kattavasti. Näitä ovat muun muassa laitokset, joihin riskiryhmät ovat yhteydessä, sekä muut terveydenhuollon tarjoajat ja vapaaehtoiset, jotka ovat osa niiden tukiverkostoa. Lämmön terveysvaikutuksia koskevan tietoisuuden ja tietämyksen varmistaminen on tarpeen, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia toimia jatkuvan lämmön aikana.

Alankomaiden HP perustettiin vuonna 2007 terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriön , RIVM:n, KNMI:n, Alankomaiden Punaisen Ristin, kuntien julkisten terveyspalvelujen ja lääkintäavun liiton (GGD GHOR NL) ja useiden terveydenhuoltoalan järjestöjen yhteistyönä. HP on suunniteltu antamaan oikea-aikaisia hälytyksiä, kun ennustetaan pitkittynyttä lämmintä säätä, jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin jatkuvan lämpöaltistuksen aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan ehkäisemiseksi. RIVM vastaa HP:n aktivoinnista, hälytysorganisaatioista ja viestien lähettämisestä. Suunnitelma otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2010.

RIVM suoritti HP: n kattavan arvioinnin, jonka tavoitteena oli tunnistaa parannuksia, jotka suojelisivat Alankomaiden ihmisten terveyttä lämmöltä entistä tehokkaammin. Arviointi koostui neljästä tutkimuksesta, joista kunkin tarkoituksena oli arvioida HP:n eri komponenttien tehokkuutta.  

1. Epidemiologinen analyysi lämpökuolleisuuden muutoksista ennen HP:n ensimmäistä aktivointia ja sen jälkeen 
2. Viestintäviestin arviointi 
3. Arviointi käyttäytymissuositusten täytäntöönpanosta käytännössä 
4. Skenaarioharjoitus, jossa arvioidaan varautumista äärimmäisiin lämpötapahtumiin 

HP:n arvioinnin tarkoituksena oli tunnistaa parannuksia, joilla suojellaan Alankomaissa asuvien ihmisten terveyttä ja elämää lämmöltä. Arviointi koostui neljästä osasta, joista kukin oli suunniteltu arvioimaan HP: n eri näkökohtien tehokkuutta. Tämän jälkeen arvioinnin suositukset pannaan täytäntöön HP:n puitteissa toteutettujen toimien vahvistamiseksi.

1. Lämpökuolleisuuden epidemiologinen analyysi

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida HP:n vaikutusta korkeiden lämpötilojen ja kuolleisuuden väliseen suhteeseen Alankomaissa. RIVM analysoi lämpötila-kuolleisuusyhteyksiä ja arvioi lämpötilaan liittyvien kuolemien määrän lämpimän kauden aikana (touko–syyskuu) Alankomaissa, vuosina 2000–2009 ja sen jälkeen (2010–2019), kun HP aktivoitiin ensimmäistä kertaa. RIVM analysoi, erosivatko yhdistykset iän, sukupuolen, naapurialueen sosioekonomisen aseman ja kaupungistumisasteen mukaan.

Analyysi osoitti lisääntyneen kuolleisuusriskin (kuoleman todennäköisyys määritellyssä populaatiossa tietyn ajanjakson aikana) korkeissa lämpötiloissa. Kuolleisuusriskit korkeissa lämpötiloissa olivat vuosina 2010–2019 pienemmät kuin vuosina 2000–2009 erityisesti vanhusten, naisten ja sellaisten asuinalueiden asukkaiden keskuudessa, joilla on alhainen yhtenäinen eurooppalainen ilmatila. Arvioidut kuolemantapaukset, jotka liittyivät mahdollisiin päiviin, jolloin HP olisi aktivoitu, olivat noin 4 200 vuosina 2000–2009 ja noin 2 400 vuosina 2010–2019. Yli 90-vuotiaista kuolleisuusriski korkeissa lämpötiloissa pieneni voimakkaasti, mutta lämpökuolemien määrä vuosina 2010–2019 muuttui vain hieman verrattuna vuosiin 2000–2009. Tämä johtuu siitä, että 90 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuosina 2010–2019. Kun lämpöön liittyvä kuolleisuus ilmaistaan prosentteina yli 90-vuotiaiden kokonaiskuolleisuudesta, se laski 2,0 prosentista vuosina 2000–2009 1,3 prosenttiin vuosina 2010–2019.

HP voi olla yksi niistä tekijöistä, jotka heikensivät korkeiden lämpötilojen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä vuosina 2010–2019 verrattuna vuosiin 2000–2009. Suurimmat riskinvähenemät havaittiin vanhuksilla, jotka ovat erityisesti HP: n tervaryhmä. Riskit heikkenivät voimakkaasti myös naisilla ja matalan SES-tason ryhmissä. HP ei keskity erityisesti näihin ryhmiin, mutta he saattavat olla tietoisempia HP: n aktivoinneista tai noudattaa varotoimenpiteitä paremmin kuin muut ryhmät.

Kuolevuusriskien pieneneminen korkeissa lämpötiloissa ajan mittaan selittyy useilla tekijöillä. HP: n julkaiseminen ja ensimmäinen aktivointi ovat saattaneet vaikuttaa kuolleisuusriskien vähentämiseen, mutta myös muut tekijät ovat voineet vaikuttaa tähän. Viiden vuoden jaksoittain tehdyt analyysit osoittavat, että alhaiset kuolleisuusriskit korkeissa lämpötiloissa havaittiin jo vuosina 2007–2011, osittain ennen HP:n ensimmäistä aktivointia. Tämä voi johtua vuosien 2003 ja 2006 helleaalloista, jotka olivat pisin ja voimakkain Alankomaissa ja herättivät paljon (media)huomiota. Tämä on saattanut lisätä ihmisten ja laitosten tietoisuutta lämmön riskeistä ennen HP: n julkaisemista ja ensimmäistä aktivointia.

Vaikka korkean lämpötilan ja kuolleisuuden väliset yhteydet ovat vähentyneet, korkeisiin lämpötiloihin liittyy edelleen lisääntynyt kuolleisuusriski. Koska iäkkäiden ihmisten osuuden sekä lämpimien ja kuumien päivien määrän ennustetaan kasvavan Alankomaissa tulevaisuudessa, korkeiden lämpötilojen aiheuttama kuolleisuusosuus voi kasvaa tulevaisuudessa. Sen vuoksi on edelleen keskityttävä toimenpiteisiin, joilla vähennetään lämpöön liittyvää kuolleisuutta ja tautitaakkaa.

2. HP:n viestintäviestin arviointi

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida HP:n viestintäviestin tehokkuutta. RIVM selvitti, miten suuri yleisö vastaanottaa ja ymmärtää nykyisen viestin ja missä määrin se motivoi heitä suojelemaan itseään ja/tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä heidän ympäristössään kuumuudelta. Lisäksi RIVM kehitti ja testasi vaihtoehtoisen version HP:tä koskevasta infografiikasta, jonka ydinviesti oli ”Huolehtikaa toisistanne” ja joka oli suunnattu kaikille, jotka saattavat tarjota hoitoa riskialttiille ihmisille, kuten vanhuksille, sairaille ja apua tarvitseville.

Alankomaiden väestöä edustavasta otoksesta tehtiin kyselytutkimus, jossa tarkasteltiin seuraavia kysymyksiä:

• Miten ihmiset kokevat lämpöä, ja mitä he tietävät ja ajattelevat HP: stä ja sen viestintäviestistä?
• Missä määrin ihmiset odottavat säätävänsä käyttäytymistään, kun HP aktivoidaan suojaamaan itseään ja / tai haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä ympäristössään kuumuudelta?
• Missä määrin näissä tuloksissa on eroja RIVM-infografiikan nykyisten ja vaihtoehtoisten versioiden välillä?

Tulokset osoittivat, että useimmilla ihmisillä on myönteinen asenne HP: n antamaan julkiseen tietoon lämmöstä. Viestintäviesti näyttää lisäävän tietoisuutta helleaallon mahdollisista terveysvaikutuksista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Käyttäytymisohjeet muistetaan hyvin, ja niitä pidetään hyödyllisinä ja toteuttamiskelpoisina. Kun HP on aktivoitu, useimmat ihmiset, mukaan lukien suuri enemmistö haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, odottavat säätävänsä käyttäytymistään suojautuakseen kuumuudelta. Lisäksi noin puolet väestöstä odottaa kiinnittävänsä erityistä huomiota ympäristön haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten sairaiden, hoitoa tarvitsevien ja pienten lasten, suojeluun kuumuudelta.

RIVM-infografiikan vaihtoehtoinen versio näytti saavan ihmiset ymmärtämään paremmin, mitä heiltä odotettiin. Erityisesti tämä versio motivoi useampia ihmisiä - erityisesti niitä, jotka eivät säännöllisesti välitä muista - olemaan erityisen tarkkaavaisia haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille heidän ympärillään helleaaltojen aikana. Tämä korostaa sitä, että lämpöä koskevassa viestinnässä on tärkeää kiinnittää enemmän huomiota keskeiseen viestiin ”huolehditaan toisistamme”.

Tutkimuksen tulosten perusteella infografiikan aiempi versio korvattiin tässä tutkimuksessa kehitetyllä ja testatulla versiolla, ja se on ollut virallisessa käytössä vuodesta 2025. Tässä versiossa annetaan konkreettisia neuvoja hoitajien terveyssignaalien ja lämpöä suojaavan käyttäytymisen seurannasta, joka on helppo toteuttaa. Myös hoidon vastaanottajien ja hoitajien kuviin on lisätty monimuotoisuutta, jotta mahdollisimman monet ihmiset kokevat, että tietoa käsitellään.

Äärimmäisissä lämpöolosuhteissa, kuten odotettavissa olevassa tulevassa lämpöaallossa, jonka lämpötila on noin 40 ° C (punaisen lämmön terveysvaroitusskenaario), tai suuren ulkotapahtuman aikana tarvitaan erilaisia viestintätapoja. Tällaisissa olosuhteissa kaikki ovat alttiita lämmön vaikutuksille. Tutkimuksessa suositeltiin erityisten viestintämateriaalien kehittämistä ja testaamista myös näitä tilanteita varten. Näihin viesteihin olisi sisällytettävä ”huolehtikaa toisistanne” -kohdan lisäksi myös keskeinen viesti ”Huolehtikaa itsestänne”. Tämän seurauksena RIVM kehitti keväällä 2026 infografiikan oranssin ja punaisen lämmön terveysvaroitusskenaariosta.

3. Käyttäytymissuositusten käytännön täytäntöönpanon arviointi

RIVM selvitti, missä määrin nykyinen lämpövaroitusviesti saavutti sille tarkoitetut kohderyhmät - haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja heistä huolehtivat ihmiset - ja missä määrin nämä ryhmät toteuttivat suositellut toimet ja tekijät, jotka vaikuttavat tähän.

Pian HP:n aktivoinnin jälkeen kesäkuussa 2025 tehtiin kysely 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille (n = 804), omaishoitajille (n = 586) ja terveydenhuollon ammattilaisille (n = 405). Lisäksi tehtiin perusteellisia haastatteluja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa (n = 31), jotta saataisiin lisää tietoa lämpöprotokollien soveltamisesta vanhusten avohoidossa ja laitoshoidossa.

Kyselytutkimuksen tulokset:

• Tutkimuksessa havaittiin, että yhdeksän kymmenestä ihmisestä näki lämpöön liittyviä käyttäytymisneuvoja kesän 2025 kuumina päivinä.

• Alle puolet kyselyyn vastanneista toimi seuraavasti: lääkityksen tarkistaminen tai säätäminen (tätä ei pidetty osana tarjottua hoitopalvelua) ja jalkakylvyn tarjoaminen (tätä pidettiin tarpeettomana tai liian aikaa vievänä)

• Yli kuusi kymmenestä yli 65-vuotiaasta uskoi tunnistavansa kuumuuden aiheuttamat terveysongelmat. Epävirallisten hoitajien keskuudessa viisi kymmenestä ja terveydenhuollon työntekijöiden keskuudessa kuusi kymmenestä uskoi voivansa tunnistaa nämä valitukset hoitamissaan.

• Joka viidennellä yli 65-vuotiaalla oli vaikeuksia pitää kotinsa viileänä, ja kaksi viidestä hoitajasta ei pystynyt helposti pitämään asiakkaidensa kotia viileänä.

• Joka kolmas yli 65-vuotiaista koki, että käyttäytymisohjeet eivät päde heihin. Tämä oli yleisempää 65-74-vuotiailla kuin 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Kaksi kolmasosaa yli 65-vuotiaista arvioi lämpöön liittyvien terveysongelmien todennäköisyyden ja vakavuuden alhaiseksi.

• Suurin osa vastaajista piti käyttäytymisneuvoja mielekkäinä ja helposti toteutettavina. Mitä mielekkäämmältä ja helpommalta neuvon antaminen tuntui, sitä todennäköisemmin ihmiset noudattivat sitä.

• Epävirallisten hoitajien osalta useimmat sanoivat, että he eivät olleet saaneet neuvoja, jotka liittyvät erityisesti heidän hoitotehtäviinsä, ja puolet heistä koki suuremman hoitotaakan kuumuuden aikana.

• Osa haastatelluista terveydenhuollon ammattilaisista ilmoitti pitävänsä HP:tä holhoavana tai tarpeettomana. Terveydenhuollon työntekijöillä on sisäiset lämpöprotokollat työssä ja paljon tietoa koulutuksensa kautta. He totesivat myös, että avohoidon osalta liian lämpimät kodit vaikuttavat sekä potilaisiin että henkilökuntaan. Lisäksi rakennusten ilmastonvalvonta on tärkeä kysymys laitoshoidossa.

Tulosten perusteella laadittiin seuraavat suositukset käyttäytymisneuvonnan kattavuuden ja täytäntöönpanon parantamiseksi:

• Korostetaan syitä ja tapoja noudattaa ohjeita, joita noudatetaan suhteellisen heikosti, esimerkiksi lääkkeiden tarkastaminen ja terveyden seuranta. RIVM-infografiikka sisältää nämä konkreettiset neuvot.

• Suhtaudu omaishoitajiin suoremmin esimerkiksi potilas- tai sidosryhmäviestinnän avulla. Mainitse, että epäviralliset hoitajat voivat myös kohdata raskaamman taakan kuumuuden aikana, ja jotkut kuuluvat myös haavoittuvaan 65 + -ryhmään. Lisäneuvona voisi olla lisäavun hankkiminen ja tehtävien jakaminen.

• Investoidaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen rakennuksissa, joissa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset asuvat tai oleskelevat. Tämä on tärkeää paitsi asukkaille myös heidän (epävirallisille) hoitajilleen, jotka kokevat korkeamman työpaineen lämmön aikana. Jotkin alaryhmät saattavat olla heikommin tavoitettuja (esim. henkilöt, joilla on heikko lukutaito) tai joilla on vähemmän mahdollisuuksia pitää kotinsa viileänä (esim. huonosti eristetyissä kodeissa). Harkitse seurantatutkimusta näistä ryhmistä ja siitä, miten hyvin kansalaiset ja (epäviralliset) hoitajat ovat valmistautuneet punaiseen äärimmäiseen lämpövaroitusskenaarioon.

4. Skenaarioharjoitus, jossa arvioidaan varautumista äärimmäisiin lämpötapahtumiin

RIVM laati äärimmäistä kuumuutta koskevan skenaarion testatakseen, missä määrin alankomaalaiset ovat valmistautuneet äärimmäiseen kuumuuteen. Tämä punaisen äärimmäisen lämpövaroituksen skenaario kuvaa realistista, äärimmäistä lämpötilannetta, jossa erilaiset vaikutukset esiintyvät lähes samanaikaisesti. RIVM keskusteli tästä skenaariosta eri lämpöasiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa työpajassa, johon osallistui kansallisia, alueellisia ja paikallisia organisaatioita. 

Työpajan osallistujat keskustelivat siitä, onko Alankomaat riittävän valmistautunut punaiseen äärimmäiseen lämpövaroitukseen. Muita käsiteltyjä aiheita olivat punaisen äärilämpövaroituksen tavoitteet, organisaatioiden roolit ja tehtävät sekä se, voivatko kansalliset ja alueelliset lämpöaaltosuunnitelmat täydentää äärilämpöön valmistautumista.

Skenaarioanalyysi paljasti useita näkökohtia, jotta voitaisiin valmistautua paremmin äärimmäiseen kuumuuteen. On esimerkiksi vaikea määrittää tarkasti, milloin äärimmäinen lämpö on todella haitallista yhteiskunnalle, koska lämmöllä on (kaskadi)vaikutuksia moniin aloihin, kuten infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon, energiaan, maatalouteen jne. Paikallisten, alueellisten ja kansallisten puolueiden välillä ei myöskään ole sopimusta tavoitteista valmistaa Alankomaat (mukaan lukien Karibian merentakaiset alueet) äärimmäiseen kuumuuteen. 

Analyysi osoitti myös, että vakioidut kriisinhallintaratkaisut eivät välttämättä riitä äärimmäisessä kuumuudessa. Esimerkiksi urheiluhallia voidaan käyttää suojana esimerkiksi maastopaloista johtuvissa evakuoinneissa, mutta tämä sama suoja ei välttämättä sovellu kuumiin olosuhteisiin. Eri osapuolten, kuten kuntien, turvallisuusalueiden (alueellista yhteistyötä kriisi- ja katastrofitilanteissa helpottavat julkiset elimet) ja ministeriöiden rooleihin, tehtäviin ja vastuisiin kohdistuu myös erilaisia odotuksia.

Näiden seikkojen perusteella RIVM laati useita suosituksia sen varmistamiseksi, että Alankomaat on paremmin valmistautunut äärimmäiseen kuumuuteen.

• Pyritään paikallisten, alueellisten ja kansallisten puolueiden väliseen yhteisymmärrykseen äärimmäisessä kuumuudessa noudatettavista tavoitteista.

• Antakaa Karibian alueiden ja merentakaisten alueiden määritellä alueellisten riskiprofiilien järjestelmän avulla, mitä ongelmia syntyy äärimmäisessä kuumuudessa ja millaista kansallista tukea tarvitaan. Sen jälkeen arvioidaan, miten näihin tarpeisiin voidaan vastata kansallisella politiikalla.

• Investoidaan yksilöiden ja yhteisöjen häiriönsietokykyyn yhteiskunnan yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

• Annetaan keskushallinnon tehdä yhteistyötä alueiden ja kuntien julkisten terveydenhuoltopalvelujen kanssa suunnitelmien laatimiseksi siitä, miten äärimmäistä lämpöä voidaan käsitellä sisällyttämällä lämpö nykyisiin kansallisiin ja alueellisiin kriisisuunnitelmiin. Sovitaan, mitä tehdään, jos hätäpalvelukapasiteetti osoittautuu riittämättömäksi.

• Varmistetaan, että yksi hallituksen osasto ottaa vastuun valmiudesta ja reagoinnista lämpöön.

• Annetaan kullekin asiaankuuluvalle kohderyhmälle räätälöityjä selkeitä viestintäviestejä lämmön vaaroista, mukaan lukien neuvoja toimista, joihin olisi ryhdyttävä, mahdollisesti myös kylmemmän vaiheen aikana, yksilön ja yhteisön selviytymiskyvyn parantamiseksi ja kulttuurisen muutoksen edistämiseksi.

• Harkitaan, kenen olisi välitettävä viestintäviesti ja olisiko viestintää laajennettava kansalliselle tasolle äärimmäisen kuumuuden aikana selkeällä kansallisella punaisella äärimmäistä kuumuutta koskevalla varoitusviestillä.

• Pyydä sään vaikutusryhmää (WIT) laatimaan mitattavissa olevat ohjeet siitä, milloin punainen äärimmäinen lämpövaroitus olisi ilmoitettava, perustuen viimeaikaisiin kokemuksiin äärimmäisestä kuumuudesta ja muista maista saatuihin ohjeisiin. Harkitse myös, mitä asiantuntemusta WIT: llä pitäisi olla, jotta se voi tehdä integroidun arvioinnin odotetusta lämpövaikutuksesta.

• Parannetaan rakennusten ja muiden paikkojen valmistautumista lämpöön mukauttamalla rakennussuunnitelmia ja aluesuunnittelua.

Kun arvioinnit on saatu päätökseen, seuraavat vaiheet olivat suositusten täytäntöönpano. HP:n viestintäviestin arvioinnin perusteella infografiikan edellinen versio korvattiin kesällä 2025 arvioinnissa kehitetyllä ja testatulla versiolla. Ennen arviointia HP aktivoitiin binäärisesti ilman muita eskalaatioita: Se oli joko aktiivinen tai ei. Arvioinnissa suositeltiin erityisten viestintämateriaalien kehittämistä ja testaamista äärimmäisiä lämpöolosuhteita varten. Siksi RIVM kehitti infografiikan oranssin ja punaisen lämmön terveysvaroitusskenaariota varten, jotta se olisi käyttövalmis kesällä 2026. Kun ohjeet ovat valmiina mahdollisia keltaisen, oranssin ja punaisen lämmön terveysvaroituksia varten, HP on myös paremmin linjassa KNMI:n säävaroitusjärjestelmän kanssa.

HP: n aktivoinnin laukaiseva tekijä on nyt pääasiassa meteorologinen, vaikka terveysvaikutukset otetaan huomioon päätettäessä, aktivoidaanko vai ei. Suunnitteilla on muuttaa tämä vaikutusperusteiseksi ja käyttää kuolleisuusriskejä mahdollisena laukaisevana tekijänä.

Hankkeen alussa sidosryhmiä haastateltiin arvioinnin tueksi.  

Suurelle yleisölle tehtiin kyselytutkimus HP:n viestintäviestin arvioimiseksi, ja terveydenhuollon ammattilaisille ja omaishoitajille tehtiin kyselytutkimus käyttäytymissuositusten täytäntöönpanon arvioinnin aikana, ks. edellä. Perusteellisia haastatteluja tehtiin myös terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kyselyt ja haastattelut antoivat mielenkiintoisia oivalluksia. Esimerkiksi joka kolmas kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista kokee, että käyttäytymisohjeet eivät koske heitä, vaikka he ovat kohderyhmä. Ja jotkut terveydenhuollon ammattilaiset sanoivat haastattelussa, että he pitävät HP: tä holhoavana tai tarpeettomana. 

Arvioinnin aikana sidosryhmät osallistuivat myös skenaarioharjoitukseen, jossa arvioitiin varautumista äärimmäisiin lämpötapahtumiin. Näitä olivat muun muassa terveysministeriö, KNMI, Punainen Risti ja terveydenhuoltoalan kattojärjestöt.

Arvioinnin onnistumiseen vaikuttavat tekijät:  

• Riittävä rahoitus terveysministeriöltä 

• Kuolleisuus- ja säätietojen saatavuus 

• RIVM:n kollegoiden monialainen yhteistyö 

• Tiedotusvälineiden ja poliitikkojen herättämä kiireellisyys 

• Arviointi oli hyvin kattava ja antoi arvokasta tietoa sekä prosessista että HP: n (aktivoinnin) tuloksista. 

• Arvioinnin neljä osaa johtivat sekä politiikkaa että käytäntöä koskeviin suosituksiin. 

• Näkemys siitä, että kuolleisuus on vähentynyt HP: n ensimmäisen aktivoinnin jälkeen verrattuna edelliseen ajanjaksoon. Tämä merkitsee sitä, että sopeutumistoimet ovat toimineet Alankomaissa ja että ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi lämmön vaikutuksista terveyteen. Väheneminen oli suurinta myös muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä, kuten ikääntyneissä ja matalan tulotason asuinalueilla asuvissa. 

Arvioinnin rajoitukset:

• Epidemiologisessa tutkimuksessa keskityttiin vain kuolleisuuteen, joka on jäävuoren huippu lämmön terveysvaikutuksista. Tulevissa tutkimuksissa haluaisimme tarkastella HP: n vaikutuksia sairastuvuuden indikaattoreihin, kuten sairaalahoitoihin tai päivystyskäynteihin.

Arvioinnin kokonaiskustannukset olivat yli 500 000 euroa. Kustannus-hyötyanalyysia ei harkittu. Arvioinnin kustannukset ovat kuitenkin vähäisiä verrattuna HP: n hyötyihin ihmisten pitämisessä terveinä lämmön aikana.

Osa suosituksista on jo pantu täytäntöön ja osa on vielä kesken, ks. 5.5 Ratkaisut. On odotettavissa, että suurin osa tämän arvioinnin suosituksista (joiden täytäntöönpanoon on rahoitusta) pannaan täytäntöön vuonna 2026.  

Koska arviointi on syklistä, prosessi jatkuu myös tulevaisuudessa.  

RIVM employees: Werner Hagens, Jochem Klompmaker, Liesbeth Claassen, Rosanne Fikke, Anne Buitenhuis, Floor Kroeze, Sylvia Versluis, Colene Zomer, Lisbeth Hall

Contact: cGM@rivm.nl

• De Staat van ons Klimaat (2025). Saatavilla osoitteesta: https://cdn.knmi.nl/system/data_center_publications/files/000/072/484/original/KNMI_Staat_van_ons_Klimaat_2025_NL.pdf?1769700923
• Euroopan ympäristökeskus (EEA) (2024). Lämmön terveysvaikutukset: valvonta ja valmius Euroopassa. Saatavilla osoitteesta: https://www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/the-impacts-of-heat-on-health
• RIVM (n.d.). Evaluatie communicatieboodschap Nationaal Hitteplan. (englanniksi) Saatavilla osoitteesta: https://www.rivm.nl
• RIVM (n.d.). Arviointi Nationaal Hitteplan: Skenaarioanalyysin koodi rood. Saatavilla osoitteesta: https://www.rivm.nl
• RIVM (n.d.). Arviointi Nationaal Hitteplan: Hotellit lähellä paikkaa uitvoering van de gedragsadviezen in de praktijk. Saatavilla osoitteesta: https://www.rivm.nl
  (valmisteilla oleva asiakirja.)
• Klompmaker, J.O. & Hagens, W.I. (2025). Ajalliset muutokset korkean lämpötilan ja kuolleisuuden yhdistyksessä Alankomaissa ja kansallisen lämpösuunnitelman täytäntöönpanon mahdolliset vaikutukset. Ympäristöepidemiologia, 9(5), e424. Saatavilla osoitteesta: https://doi.org/10.1097/EE9.0000000000000424
• KNMI (2026). Klimaat van Nederland (viittaukset muokkaa) Saatavilla osoitteesta: https://www.knmi.nl/klimaat
• RIVM (2024). Naar een gezonde leefomgeving vuonna een veranderend klimaat: Hotellit lähellä paikkaa Themaverkenning bij de Volksgezondheid Toekomst Verkenning. Saatavilla osoitteesta: https://www.rivm.nl/bibliotheek/rapporten/2024-0048.pdf