Alankomaiden kansallisen lämpöaaltosuunnitelman tehokkuuden arviointi

Alankomaissa vuotuinen keskilämpötila on noussut yli 2,5 °C vuodesta 1901 (KNMI, 2026). Vuodesta 1991 lähtien havaittu lämpenemisnopeus - 0,4 ° C kymmenen vuoden välein - on kaksi kertaa nopeampi kuin maapallon keskimääräinen lämpenemisnopeus. Lisäksi tämä taso vastaa suurin piirtein vuosien 1991–2020 ja 2050 välistä lämpenemisnopeutta, joka ennustetaan Alankomaiden kuninkaallisen ilmatieteen laitoksen (KNMI) vuoden 2023 ilmastoskenaarioissa korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (KNMI, 2025).

Alankomaissa on nyt enemmän päiviä, jolloin lämpötila on vähintään 25 °C, ja kesäisin on enemmän trooppisia öitä, jolloin lämpötila on vähintään 20 °C. Lämpöaaltojen määrä, kesto ja voimakkuus ovat kasvussa, ja äärimmäisiä lämpötiloja ollaan saavuttamassa, enintään 40,7 celsiusastetta vuonna 2019.

KNMI:n korkeita kasvihuonekaasupäästöjä koskevan skenaarion (H) mukaan trooppisten öiden (vähimmäislämpötila > 20 °C) määrä kasvaa joka kesä nykyisestä ilmastosta 0,3 yöstä kolmeen yöhön vuoden 2050 tienoilla ja 19 yöhön vuonna 2100 De Biltissä. Vähäisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (L) on noin yksi trooppinen yö kesää kohti vuodesta 2050 alkaen, ja lämpötilat vakiintuvat vuoden 2050 jälkeen. H-skenaariossa kesäpäivien (≥ 25 °C) määrä De Biltissä kasvaa nykyisestä 28 päivästä 49 päivään vuoden 2050 tienoilla ja 89 päivään vuoden 2100 tienoilla. L-skenaariossa kesäpäiviä on 40 vuodessa vuodesta 2050 alkaen.

Lämpö on yksi vakavimmista ja kiireellisimmistä ilmastoon liittyvistä riskeistä ihmisten terveydelle. * Altistuminen korkeille lämpötiloille rasittaa kehon lämpösääntelyprosesseja ja voi aiheuttaa monia terveysongelmia, ks. Heat | Health impacts | European Climate and Health Observatory Climate-ADAPT. Kun lämpöstressi on vakava, se voi johtaa sairaalahoitoon ja kuolemaan. Aiempi tutkimus osoitti, että Alankomaissa kuolee vuosittain noin 660 ihmistä korkeiden lämpötilojen vuoksi. Iäkkäillä aikuisilla, erityisesti yli 75-vuotiailla, on suurempi riski kuolla korkean lämpötilan päivinä (RIVM, 2024). Iäkkäillä aikuisilla, erityisesti yli 75-vuotiailla, on suurempi riski kuolla päivinä, jolloin lämpötila on korkea. Lisäksi Alankomaiden väestö ikääntyy, mikä tarkoittaa, että kuumuudelle alttiiden ihmisten määrän odotetaan kasvavan. Sen vuoksi toimenpiteet lämpöön liittyvien terveysvaikutusten vähentämiseksi ovat olennaisen tärkeitä. Julkiset tiedot terveydenhuollon menetelmien tehokkuudesta ovat kuitenkin yleisesti puutteellisia, mikä asettaa haasteen ymmärtää toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta lämpöön liittyvien terveysvaikutusten vähentämisessä (EEA, 2024). Terveydenhuollon toimintasuunnitelmien säännölliset arvioinnit voivat siten auttaa tunnistamaan toimenpiteet ja strategiat, joilla voidaan tehokkaimmin vähentää lämpöön liittyviä terveysvaikutuksia. Terveydenhuollon toimintasuunnitelmien vaikuttavuuden kattavat arvioinnit ovat kuitenkin harvinaisia ja haastavia sekä kalliita.

Alankomaiden Heatwave Plan (HP) on varoitusjärjestelmä ja viestintäsuunnitelma, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tiedot tavoittavat riskiryhmät ja niiden lähiympäristössä olevat oikea-aikaisesti ja täydellisesti. Tähän kuuluvat muun muassa laitokset, joihin riskiryhmät ovat yhteydessä, sekä muut terveydenhuollon tarjoajat ja vapaaehtoiset, jotka ovat osa niiden tukiverkostoa. Lämmön terveysvaikutuksia koskevan tietoisuuden ja tietämyksen varmistaminen on tarpeen, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia toimia jatkuvan lämmön aikana.

Alankomaalainen HP perustettiin vuonna 2007 terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriön, RIVM:n, KNMI:n, Alankomaiden Punaisen Ristin, kunnallisten julkisten terveyspalvelujen ja lääkintäavun liiton (GGD GHOR NL) ja useiden terveydenhuoltoalan organisaatioiden yhteistyönä. HP on suunniteltu antamaan oikea-aikaisia hälytyksiä, kun ennustetaan pitkittynyttä lämmintä säätä, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä pitkäaikaisesta lämpöaltistuksesta johtuvien terveyshaittojen vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan ehkäisemiseksi. RIVM vastaa HP:n aktivoinnista, organisaatioiden varoituksista ja viestinnästä. Suunnitelma aktivoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2010.

RIVM suoritti HP:n kattavan arvioinnin, jonka tavoitteena oli tunnistaa parannuksia, jotka suojaisivat Alankomaiden ihmisten terveyttä kuumuudelta vieläkin tehokkaammin. Arviointi koostui neljästä tutkimuksesta, joista kunkin tarkoituksena oli arvioida HP:n eri komponenttien tehokkuutta.  

1. Epidemiologinen analyysi lämpökuolleisuuden muutoksista ennen HP:n ensimmäistä aktivoitumista ja sen jälkeen 
2. Viestintäviestin arviointi 
3. Arviointi käyttäytymissuositusten käytännön täytäntöönpanosta 
4. Skenaarioharjoitus, jossa arvioidaan varautumista äärimmäisiin lämpötapahtumiin 

HP:n arvioinnin tarkoituksena oli tunnistaa parannuksia ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi kuumuudelta Alankomaissa. Arviointi koostui neljästä osasta, joista kunkin tarkoituksena oli arvioida HP:n eri näkökohtien tehokkuutta. Tämän jälkeen arvioinnin suositukset pannaan täytäntöön HP:n puitteissa toteutettujen toimien vahvistamiseksi.

1. Lämpökuolleisuuden epidemiologinen analyysi

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida HP:n vaikutusta korkeiden lämpötilojen ja kuolleisuuden väliseen suhteeseen Alankomaissa. RIVM analysoi lämpötilakuolleisuusyhdistyksiä ja arvioi lämpötilakuolemien määrää lämpimänä vuodenaikana (touko–syyskuu) Alankomaissa, sitä edeltävinä vuosina (2000–2009) ja sen jälkeen (2010–2019), kun HP aktivoitiin ensimmäisen kerran. RIVM analysoi, erosivatko yhdistykset toisistaan iän, sukupuolen, naapurin sosioekonomisen aseman (SES) ja kaupungistumisasteen mukaan.

Analyysi osoitti, että kuolleisuusriski (todennäköisyys kuolla tietyssä populaatiossa tietyn ajan kuluessa) on kohonnut korkeissa lämpötiloissa. Kuolleisuusriski korkeissa lämpötiloissa vuosina 2010–2019 oli pienempi kuin vuosina 2000–2009, erityisesti ikääntyneiden, naisten ja matalan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan asuinalueiden asukkaiden keskuudessa. Mahdollisiin päiviin, joina HP olisi aktivoitu, liittyvien kuolemantapausten arvioitu määrä oli noin 4 200 vuosina 2000–2009 ja noin 2 400 vuosina 2010–2019. Yli 90-vuotiaiden kuolleisuusriski korkeissa lämpötiloissa laski voimakkaasti, mutta lämpökuolemien määrä muuttui vuosina 2010–2019 vain hieman verrattuna vuosiin 2000–2009. Tämä johtuu siitä, että 90 vuotta täyttänyt väestö kasvoi vuosina 2010–2019. Kun lämpöön liittyvä kuolleisuus ilmaistaan prosentteina yli 90-vuotiaiden kokonaiskuolleisuudesta, se laski 2,0 prosentista vuosina 2000–2009 1,3 prosenttiin vuosina 2010–2019.

HP voi olla yksi tekijöistä, jotka vaikuttivat korkeiden lämpötilojen ja kuolleisuuden heikompiin yhteyksiin vuosina 2010–2019 verrattuna vuosiin 2000–2009. Suurimmat riskin vaimennukset havaittiin vanhuksilla, joiden ryhmä on nimenomaan HP: n targetoima. Riskien havaittiin lieventyneen voimakkaasti myös naisilla ja matalan SES-asteen ryhmillä. HP ei keskity erityisesti näihin ryhmiin, mutta he saattavat olla tietoisempia HP:n aktivoinneista tai noudattaa varotoimenpiteitä paremmin kuin muut ryhmät.

Kuolleisuusriskien väheneminen korkeissa lämpötiloissa ajan mittaan selittyy useilla tekijöillä. HP: n julkaiseminen ja ensimmäinen aktivointi ovat saattaneet vaikuttaa kuolleisuusriskien vähentämiseen, mutta myös muut tekijät ovat voineet vaikuttaa tähän. Viiden vuoden ajanjaksoihin perustuvat analyysit osoittavat, että korkeissa lämpötiloissa kuolleisuusriskit olivat pienemmät jo vuosina 2007–2011, osittain ennen HP:n ensimmäistä aktivoitumista. Tämä voi johtua vuosien 2003 ja 2006 helleaalloista, jotka olivat Alankomaiden pisimmät ja voimakkaimmat ja herättivät paljon (media)huomiota. Tämä on saattanut lisätä ihmisten ja laitosten tietoisuutta lämpöriskeistä ennen HP: n julkaisemista ja ensimmäistä aktivointia.

Vaikka korkean lämpötilan ja kuolleisuuden väliset yhteydet ovat vähentyneet, korkeat lämpötilat liittyvät kuitenkin edelleen lisääntyneeseen kuolleisuusriskiin. Koska vanhusten osuuden sekä lämpimien ja kuumien päivien määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa Alankomaissa, korkean tem-peraturiteetin kuolleisuusosuus voi kasvaa tulevaisuudessa. Sen vuoksi on edelleen keskityttävä toimenpiteisiin, joilla vähennetään lämpöön liittyvää kuolleisuutta ja tautitaakkaa.

2. HP:n viestintäviestin arviointi

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida HP:n viestintäviestin tehokkuutta. RIVM tutki, miten suuri yleisö vastaanottaa ja ymmärtää nykyisen viestin ja missä määrin se motivoi heitä suojelemaan itseään ja/tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ympäristössään kuumuudelta. Lisäksi RIVM kehitti ja testasi HP:tä koskevasta infografiikasta vaihtoehtoisen version, jonka ydinviesti oli ”näyttää toisiltaan” ja joka oli suunnattu kaikille, jotka saattavat tarjota hoitoa riskialttiille ihmisille, kuten vanhuksille, sairaille ja apua tarvitseville.

Hollannin väestöstä poimitun edustavan otoksen keskuudessa tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin seuraavia kysymyksiä:

• Miten ihmiset kokevat lämmön, ja mitä he tietävät ja ajattelevat HP: stä ja sen viestintäviestistä?
• Missä määrin ihmiset odottavat mukauttavansa käyttäytymistään, kun HP aktivoidaan suojaamaan itseään ja/tai haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä ympäristössään kuumuudelta?
• Missä määrin näissä tuloksissa on eroja RIVM-infografiikan nykyisten ja vaihtoehtoisten versioiden välillä?

Tulokset osoittivat, että useimmilla ihmisillä on positiivinen asenne HP: n antamaan julkiseen tietoon lämmöstä. Viestintäviesti näyttää lisäävän tietoisuutta helleaallon mahdollisista terveysvaikutuksista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Käyttäytymisohjeet muistetaan hyvin, ja niitä pidetään hyödyllisinä ja toteuttamiskelpoisina. Kun HP aktivoidaan, useimmat ihmiset, mukaan lukien suuri enemmistö haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, odottavat mukauttavansa käyttäytymistään suojautuakseen kuumuudelta. Lisäksi noin puolet väestöstä odottaa kiinnittävänsä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojeluun kuumuudelta, kuten sairailta, hoitoa tarvitsevilta ja pieniltä lapsilta.

RIVM-infografiikan vaihtoehtoinen versio näytti saavan ihmiset ymmärtämään paremmin, mitä heiltä odotettiin. Erityisesti tämä versio motivoi useampia ihmisiä - erityisesti niitä, jotka eivät säännöllisesti välitä muista - olemaan erityisen tarkkaavaisia ympärillään oleville haavoittuville ihmisille helleaaltojen aikana. Tämä korostaa sitä, että on tärkeää asettaa keskeinen viesti ”näyttää toisiltaan” näkyvämmälle sijalle lämpöä koskevassa viestinnässä.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella infografiikan aiempi versio korvattiin tässä tutkimuksessa kehitetyllä ja testatulla versiolla, ja se on ollut virallisessa käytössä vuodesta 2025. Tässä versiossa annetaan konkreettisia neuvoja hoitajien terveyssignaalien ja lämpöä suojaavan käyttäytymisen seurannasta, jotka on helppo toteuttaa. Hoidon saajien ja hoitajien kuvissa on myös otettu käyttöön enemmän monimuotoisuutta, jotta mahdollisimman monet ihmiset kokevat, että tiedot koskevat heitä.

Äärimmäisissä lämpöolosuhteissa, kuten odotettavissa olevassa lämpöaallossa, jonka lämpötila on noin 40 °C (punaisen lämmön terveysvaroitusskenaario), tai suuren ulkoilmatapahtuman aikana tarvitaan erilaisia viestintätapoja. Tällaisissa olosuhteissa kaikki ovat alttiita lämmön vaikutuksille. Tutkimuksessa suositeltiin myös erityisten viestintämateriaalien kehittämistä ja testaamista näihin tilanteisiin. Näihin viesteihin olisi lisättävä ”katsokaa toisenne perään” -viestin lisäksi myös keskeinen viesti ”katsokaa itsenne perään”. Tämän seurauksena RIVM kehitti keväällä 2026 infografiikkaa oranssin ja punaisen lämmön terveysvaroitusskenaariota varten.

3. Käyttäytymistä koskevien suositusten käytännön täytäntöönpanon arviointi

RIVM selvitti, missä määrin nykyinen lämpövaroitusviesti saavutti kohderyhmänsä - haavoittuvat ja heistä huolehtivat - ja missä määrin nämä ryhmät toteuttivat suositellut toimet ja niihin vaikuttavat tekijät.

Pian HP:n aktivoinnin jälkeen kesäkuussa 2025 tehtiin kysely 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille (n = 804), omaishoitajille (n = 586) ja terveydenhuollon ammattilaisille (n = 405). Lisäksi tehtiin perusteellisia haastatteluja terveydenhuollon ammattilaisten (n = 31) kanssa, jotta saataisiin lisää tietoa lämpöprotokollien soveltamisesta yhteisöllisessä hoitotyössä ja vanhusten laitoshoidossa.

Kyselytutkimuksen tulokset:

• Tutkimuksessa havaittiin, että yhdeksän kymmenestä ihmisestä kirjasi nähneensä lämpöön liittyviä käyttäytymisohjeita kesän 2025 kuumina päivinä.

• Alle puolet kyselyyn osallistuneista toimi seuraavasti: lääkkeiden tarkistaminen tai säätäminen (tätä ei pidetty osana tarjottua hoitopalvelua) ja jalkakylvyn tarjoaminen (tätä pidettiin tarpeettomana tai liian aikaa vievänä)

• Yli kuusi kymmenestä yli 65-vuotiaasta uskoi, että he voisivat tunnistaa lämmön aiheuttamat terveysongelmat; omaishoitajien ja terveydenhuollon työntekijöiden keskuudessa viisi ja kuusi kymmenestä uskoivat, että he voisivat tunnistaa nämä valitukset hoitamissaan.

• Joka viidennellä yli 65-vuotiaalla oli vaikeuksia pitää kotinsa viileänä, ja kaksi viidestä hoitajasta ei pystynyt helposti pitämään asiakkaidensa koteja viileänä.

• Yksi kolmesta yli 65-vuotiaasta koki, että käyttäytymisohjeet eivät koske heitä. Tämä oli yleisempää 65-74-vuotiailla kuin 75-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Kaksi kolmasosaa yli 65-vuotiaista arvioi kuumuuteen liittyvien terveysvalitusten mahdollisuuden ja vakavuuden vähäiseksi.

• Suurin osa vastaajista piti useimpia käyttäytymisohjeita merkityksellisinä ja helppoina toteuttaa. Mitä mielekkäämmältä ja helpommalta neuvo näyttää, sitä todennäköisemmin ihmiset seuraavat sitä.

• Epävirallisten omaishoitajien osalta useimmat sanoivat, että he eivät olleet saaneet neuvoja, jotka olisivat erityisesti merkityksellisiä heidän hoitotehtäviensä kannalta, ja puolet heistä koki suuremman hoitotaakan lämmön aikana.

• Terveydenhuollon ammattilaisten osalta osa haastatelluista totesi, että he pitivät HP:tä holhoavana tai tarpeettomana. Terveydenhuollon työntekijöillä on työssään sisäisiä lämpöprotokollia ja paljon tietoa koulutuksensa kautta. He totesivat myös, että avohoidon osalta liian lämpimät kodit vaikuttavat sekä potilaisiin että henkilökuntaan. Lisäksi rakennusten ilmastointi on tärkeä kysymys laitoshoidossa.

Tulosten perusteella laadittiin seuraavat suositukset käyttäytymisohjeiden kattavuuden ja täytäntöönpanon parantamiseksi:

• Korostaa syitä ja tapoja noudattaa suhteellisen huonosti noudatettuja neuvoja, esimerkiksi lääkkeiden tarkistamista ja terveyden seurantaa. RIVM-infografiikka sisältää nämä konkreettiset ohjeet.

• Otetaan omaishoitajat suoremmin huomioon esimerkiksi potilaan tai eturyhmien kautta tapahtuvassa viestinnässä. Mainitse, että omaishoitajat voivat myös kohdata raskaamman taakan kuumuuden aikana, ja jotkut kuuluvat myös haavoittuvaan 65+-ryhmään. Lisäneuvona voisi olla lisäavun hankkiminen ja tehtävien jakaminen.

• Investoidaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen rakennuksissa, joissa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset asuvat tai oleskelevat. Tämä on tärkeää paitsi asukkaille myös heidän (epävirallisille) hoitajilleen, jotka kokevat korkeamman työpaineen lämmön aikana. Jotkin alaryhmät voivat olla heikommin tavoitettuja (esim. heikosti luku- ja kirjoitustaitoisia) tai niillä voi olla vähemmän mahdollisuuksia pitää kotinsa viileänä (esim. huonosti eristetyissä kodeissa). Harkitsemaan jatkotutkimuksia näistä ryhmistä ja siitä, miten hyvin kansalaiset ja (epäviralliset) hoitajat ovat valmistautuneet punaiseen äärimmäiseen lämpövaroitusskenaarioon.

4. Skenaarioharjoitus, jossa arvioidaan varautumista äärimmäisiin lämpötapahtumiin

RIVM laati äärimmäisen lämpöskenaarion testatakseen, missä määrin alankomaalaiset ovat valmistautuneet äärimmäiseen kuumuuteen. Tämä punaisen äärimmäisen lämpövaroituksen skenaario kuvaa realistista, äärimmäistä lämpötilannetta, jossa erilaiset vaikutukset tapahtuvat lähes samanaikaisesti. RIVM keskusteli tästä skenaariosta eri lämpöasiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa työpajassa, johon osallistui kansallisia, alueellisia ja paikallisia organisaatioita. 

Seminaarin osallistujat keskustelivat siitä, onko Alankomaat valmistautunut riittävästi punaiseen äärimmäiseen lämpövaroitukseen. Muita käsiteltyjä aiheita olivat punaisen äärilämpövaroituksen tavoitteet, organisaatioiden roolit ja tehtävät sekä se, voivatko kansalliset ja alueelliset helleaaltosuunnitelmat täydentää äärilämpöön valmistautumista.

Skenaarioanalyysi paljasti useita näkökohtia, jotta voitaisiin paremmin valmistautua äärimmäiseen kuumuuteen. On esimerkiksi vaikea määrittää tarkasti, milloin äärimmäinen kuumuus todella häiritsee yhteiskuntaa, koska kuumuudella on (kasautuvia) vaikutuksia moniin aloihin, kuten infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon, energiaan, maatalouteen jne. Lisäksi mikään organisaatio ei valvo kaikkia vaikutuksia eikä alojen välillä ole aina viestintää. Paikallisten, alueellisten ja kansallisten puolueiden välillä ei myöskään ole sopimusta tavoitteista valmistella Alankomaita (mukaan lukien Karibian merentakaiset alueet) äärimmäiseen kuumuuteen. 

Analyysi osoitti myös, että vakiomuotoiset kriisinhallintaratkaisut eivät välttämättä riitä äärimmäisessä kuumuudessa. Esimerkiksi urheiluhallia voidaan käyttää suojana esimerkiksi maastopaloista johtuvan evakuoinnin yhteydessä, mutta tämä sama suoja ei välttämättä sovellu kuumiin olosuhteisiin. Eri osapuolten, kuten kuntien, turvallisuusalueiden (alueellista yhteistyötä kriisi- ja katastrofitilanteissa helpottavat julkiset elimet) ja ministeriöiden, rooleihin, tehtäviin ja vastuisiin kohdistuu myös erilaisia odotuksia.

Näiden näkökohtien perusteella RIVM laati useita suosituksia sen varmistamiseksi, että Alankomaat on paremmin valmistautunut äärimmäiseen kuumuuteen.

• Saavuttaa paikallisten, alueellisten ja kansallisten puolueiden välinen konsensus tavoitteista, joihin pyritään äärimmäisessä kuumuudessa.

• Antakaa Karibian alueen alueiden ja merentakaisten alueiden määritellä, mitkä ongelmat syntyvät äärimmäisessä kuumuudessa ja millaista kansallista tukea tarvitaan, käyttäen alueellisten riskiprofiilien järjestelmää. Sen jälkeen arvioidaan, miten näihin tarpeisiin voidaan vastata kansallisen politiikan avulla.

• Investoidaan yksilöiden ja yhteisöjen selviytymiskykyyn yhteiskunnan yleisen selviytymiskyvyn parantamiseksi.

• Antaa keskushallinnon tehdä yhteistyötä alueiden ja kuntien kansanterveyspalvelujen kanssa suunnitelmien laatimiseksi siitä, miten äärimmäiseen kuumuuteen voidaan puuttua sisällyttämällä lämpö nykyisiin kansallisiin ja alueellisiin kriisisuunnitelmiin. Sovitaan, mitä tehdä, jos hätäpalvelukapasiteetti osoittautuu riittämättömäksi.

• Varmistetaan, että yksi hallituksen osasto ottaa vastuun lämmölle varautumisesta ja reagoinnista.

• Annetaan kullekin kohderyhmälle räätälöityjä selkeitä viestintäviestejä lämmön vaaroista, mukaan lukien neuvoja toteutettavista toimista, mahdollisesti myös kylmemmän vaiheen aikana, yksilöiden ja yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja kulttuurimuutoksen edistämiseksi.

• Harkitse, kenen olisi toimitettava viestintäviesti ja olisiko viestintä eskaloitava kansalliselle tasolle äärimmäisessä kuumuudessa selkeällä kansallisella äärimmäistä kuumuutta koskevalla varoitusviestillä.

• Pyydä sään vaikutustiimiä (WIT) laatimaan mitattavissa olevat ohjeet siitä, milloin punainen äärimmäinen lämpövaroitus olisi ilmoitettava, perustuen viimeaikaisiin kokemuksiin äärimmäisestä lämmöstä ja muiden maiden ohjeisiin. Harkitse myös, mitä asiantuntemusta WIT:llä olisi oltava, jotta se voisi tehdä yhdennetyn arvioinnin odotetusta lämpövaikutuksesta.

• Valmistaudutaan rakennuksiin ja muihin paikkoihin paremmin lämpöä varten mukauttamalla rakennussuunnitelmia ja aluesuunnittelua.

Kun arvioinnit oli saatu päätökseen, seuraavat vaiheet olivat suositusten täytäntöönpano. HP:n viestintäviestin arvioinnin perusteella infografiikan edellinen versio korvattiin kesällä 2025 arvioinnissa kehitetyllä ja testatulla versiolla. Ennen arviointia HP aktivoitiin binäärisesti ilman lisäeskalaatioita: se oli joko aktiivinen tai ei. Arvioinnissa suositeltiin erityisten viestintämateriaalien kehittämistä ja testaamista äärimmäisiä lämpöolosuhteita varten. Siksi RIVM kehitti infografiikan oranssin ja punaisen lämmön terveysvaroitusskenaariota varten, jotta se olisi käyttövalmis kesällä 2026. Kun ohjeet ovat valmiina mahdollisia keltaisen, oranssin ja punaisen lämmön terveysvaroituksia varten, HP on myös paremmin linjassa KNMI:n säävaroitusjärjestelmän kanssa.

HP: n aktivoinnin laukaiseva tekijä on nyt pääasiassa meteorologisesti ajettu, vaikka terveysvaikutukset otetaan huomioon päätettäessä aktivoinnista vai ei. Suunnitelmissa on muuttaa tämä vaikutuslähtöiseksi käyttämällä kuolevuusriskejä mahdollisena laukaisevana tekijänä.

Hankkeen alussa sidosryhmiä haastateltiin arvioinnin tueksi.  

Suurelle yleisölle tehtiin kysely HP:n viestintäviestin arvioimiseksi, ja terveydenhuollon ammattilaisille ja omaishoitajille tehtiin kysely käyttäytymissuositusten täytäntöönpanon arvioinnin aikana, ks. edellä. Myös terveydenhuollon ammattilaisia haastateltiin perusteellisesti. Kyselyt ja haastattelut tarjosivat mielenkiintoisia oivalluksia. Esimerkiksi yksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kyselyyn vastanneesta kokee, että käyttäytymisohjeet eivät koske heitä, vaikka he ovat kohderyhmä. Ja jotkut terveydenhuollon ammattilaiset sanoivat haastattelussa, että he pitävät HP: tä holhoavana tai tarpeettomana. 

Arvioinnin aikana sidosryhmät osallistuivat myös skenaarioharjoitukseen, jossa arvioitiin varautumista äärimmäisiin lämpötapahtumiin. Näihin kuuluivat terveysministeriö, KNMI, Punainen Risti ja terveydenhuoltoalan kattojärjestöt.

Arvioinnin menestystekijät:  

• Riittävä rahoitus terveysministeriöltä 

• Kuolleisuus- ja säätietojen saatavuus 

• RIVM:n kollegoiden poikkitieteellinen yhteistyö 

• Tiedotusvälineiden ja poliitikkojen synnyttämä kiireellisyyden tunne 

• Arviointi oli erittäin kattava ja antoi arvokasta tietoa sekä prosessista että HP:n (aktivoinnin) tuloksista. 

• Arvioinnin neljä osaa johtivat sekä politiikkaa että käytäntöä koskeviin suosituksiin. 

• Näkemys siitä, että kuolleisuus on vähentynyt HP: n ensimmäisen aktivoinnin jälkeen verrattuna edelliseen ajanjaksoon. Tämä merkitsee sitä, että sopeutumistoimenpiteet Alankomaissa ovat toimineet ja että ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi lämmön vaikutuksista terveyteen. Lisäksi vähennys oli suurin haavoittuvassa asemassa olevissa ryhmissä, kuten ikääntyneissä ja matalan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan asuinalueilla asuvissa ihmisissä. 

Arvioinnin rajoitukset:

• Epidemiologisessa tutkimuksessa keskityttiin vain kuolleisuuteen, joka on jäävuoren huippu lämmön terveysvaikutuksista. Tulevissa tutkimuksissa haluaisimme tarkastella HP: n vaikutuksia sairastuvuuden indikaattoreihin, kuten sairaalahoitoon tai ensiapukäynteihin.

Arvioinnin kokonaiskustannukset olivat yli 500 000 euroa. Kustannus-hyötyanalyysiä ei otettu huomioon. Arvioinnin kustannukset ovat kuitenkin vähäiset verrattuna HP:n hyötyihin ihmisten terveyden ylläpitämisessä lämmön aikana.

Osa suosituksista on jo pantu täytäntöön ja osa on käynnissä, ks. 5.5 Ratkaisut. On odotettavissa, että suurin osa tämän arvioinnin suosituksista (joiden täytäntöönpanoon on rahoitusta) pannaan täytäntöön vuonna 2026.  

Koska arviointi on syklistä, prosessi jatkuu myös tulevaisuudessa.  

RIVM employees: Werner Hagens, Jochem Klompmaker, Liesbeth Claassen, Rosanne Fikke, Anne Buitenhuis, Floor Kroeze, Sylvia Versluis, Colene Zomer, Lisbeth Hall

Contact: cGM@rivm.nl

• De Staat van ons Klimaat (2025). Saatavilla osoitteessa https://cdn.knmi.nl/system/data_center_publications/files/000/072/484/original/KNMI_Staat_van_ons_Klimaat_2025_NL.pdf?1769700923
• Euroopan ympäristökeskus (EEA) (2024). Lämmön vaikutukset terveyteen: seuranta ja varautuminen Euroopassa. Saatavilla osoitteessa https://www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/the-impacts-of-heat-on-health
• RIVM (ei tiedossa). Evaluatie communicatieboodschap Nationaal Hitteplan. Saatavilla osoitteessa https://www.rivm.nl
• RIVM (ei tiedossa). Evaluatie Nationaal Hitteplan: Scenarioanalyse code rood (skenaarioanalyysikoodi). Saatavilla osoitteessa https://www.rivm.nl
• RIVM (ei tiedossa). Evaluatie Nationaal Hitteplan: uitvoering van de gedragsadviezen in de praktijk Näytä tarkat tiedot Saatavilla osoitteessa https://www.rivm.nl
  (valmisteilla oleva asiakirja).
• Klompmaker, J.O. & Hagens, W.I. (2025). Ajalliset muutokset korkean lämpötilan ja kuolleisuuden liitossa Alankomaissa ja kansallisen lämpösuunnitelman täytäntöönpanon mahdolliset vaikutukset. Ympäristöepidemiologia, 9(5), e424. Saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1097/EE9.0000000000000424
• KNMI (2026). Klimaat van Nederland. Saatavilla osoitteessa https://www.knmi.nl/klimaat
• RIVM (2024). Naar een gezonde leefomgeving vuonna een veranderend klimaat: Hotellit lähellä paikkaa Themaverkenning bij de Volksgezondheid Toekomst Verkenning Saatavilla osoitteessa https://www.rivm.nl/bibliotheek/rapporten/2024-0048.pdf