Kruibeke Bazel Rupelmonde (Belgia): valvottu tulva-alue tulvaturvallisuutta ja luonnonsuojelua varten

KBR CFA on Sigman suunnitelman keskeinen hanke, jonka vedenvarastointikapasiteetti on suurin kaikista Sigman suunnitelman valvomista tulva-alueista. Sigma-suunnitelma suunniteltiin vastauksena vuoden 1976 myrskykatastrofiin. Myrskyn aikana Ruisbroekissa, ylävirtaan KBR:n alueelta, murtui pato, joka tulvi tätä kaupunkia ja ympäröiviä maita ja vaati yli 2000 ihmisen evakuointia. Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun vuoksi tällaisia äärimmäisiä sääilmiöitä odotetaan esiintyvän useammin tulevina vuosikymmeninä. Myrskytulvien esiintyminen Antwerpenissä mitattuna on jo lisääntynyt merkittävästi 1950-luvulta lähtien. KBR CFA tarjoaa suuren veden varastointialueen myrskyjen aikana, mikä vähentää tulvariskiä Scheldtin suistossa.

KBR:n hallinnassa olevan tulva-alueen ensisijaisena tavoitteena on vähentää tulvariskejä Scheldtin ja sen pääsivujokien varrella, mukaan lukien ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun näkökulma. Käynnissä olevien ja tulevien Sigma Plan -hankkeiden myötä tulvasuojelun vähimmäistaso paranee entisestään koko Scheldtin suistoalueella. Tämän seurauksena tulvatapahtumia ennustetaan esiintyvän vain kerran tuhannessa vuodessa, kun otetaan huomioon merenpinnan nousu 25 senttimetrillä vuoteen 2050 mennessä.

KBR:n toissijaisena tavoitteena on maksaa luontokorvaus Antwerpenin sataman laajentamisesta ja siihen liittyvistä suurista infrastruktuuritöistä: alueen luontokompensaatioalueeseen kuuluu 150 hehtaaria lintuniittyjä sataman Deurganck Dockiin liittyviä töitä varten ja 300 hehtaaria vuorovesisuota Scheldtin infrastruktuuritöitä varten.

Kruibeke Bazel Rupelmonden (KBR) hallittu tulva-alue luotiin laskemalla Scheldt-joen varrella sijaitsevien entisten tulvantorjuntapatojen korkeutta ja rakentamalla uusia patoja sisämaahan sopivalle tulvantorjuntakorkeudelle.

KBR:n laitosalue edistää merkittävästi tulvaturvallisuutta Scheldtin suistoalueella suuren kokonsa (600 hehtaaria), strategisen sijaintinsa ja maan alhaisen tason ansiosta, mikä takaa suuren vedenvarastointikapasiteetin. KBR:n hallitsema tulva-alue koostuu alun perin kolmesta erillisestä vierekkäisestä polderista (palautetun maan alueet), Kruibeke-, Bazel- ja Rupelmonde-poldereista. Poldereita käytettiin pääasiassa maatalous- ja virkistystarkoituksiin, kuten kalalammikoihin. Vaikka nämä toiminnot voitiin suurelta osin säilyttää valvotulla tulva-alueella, päätettiin sen sijaan muuttaa alue luontoalueeksi korvauksena Antwerpenin sataman laajentamisesta kärsineille alueille ja Scheldt-joen töihin. Tämä valinta kehittää luontoa CFA:n puitteissa heijastaa Sigma-suunnitelman yhdennettyä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät tulvasuojelu ja luonnonsuojelu.

Nämä kolme polderia nimettiin jo ennen hanketta EU:n luontotyyppidirektiivin mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi erityisesti sen perusteella, että alueella on ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ”jäännösmetsistä tulvavesien vuoksi”. Lisäksi polderit ilmoitettiin suojelluiksi lintudirektiivin nojalla. Vaaditun korvauksen luomiseksi Antwerpenin satamasta ja muista infrastruktuuritöistä kärsineille luonnonalueille kehitettiin 300 hehtaaria vuorovesisuota, 150 hehtaaria niittylintualuetta ja 91,9 hehtaaria metsää valvotulla tulva-alueella.

Vuorovesisuon luomiseksi ulkopatoon on lisätty useita patoja, jotta CFA: n sisällä olisi hallittu vuorovesi. Järjestelmä sallii Scheldtin veden virrata alueelle korkeiden patojen kautta nousuveden aikana ja poistua alueelta laskuveden aikana matalien patojen kautta. Korkeat padot ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat korkeiden ja neap vuorovesien vaikutukset KBR CFA: ssa. Lisäksi ulostulo- ja sisääntulopatojen yhdistelmä mahdollistaa organismien ja ravinteiden säännöllisen vaihdon valvotun tulva-alueen ja Scheldtin välillä. Yksi matala pato pidetään auki lähes pysyvästi, jotta veden jatkuva vaihto Scheldtin ja Kruibeekse Creekin välillä on mahdollista. Weirs suunniteltiin kalaystävälliseksi, tukemaan kalojen vaellusta. Padot ovat myös välttämättömiä ylimääräisen veden poistamiseksi CFA: sta ulompien patojen yläpuolella tapahtuvien myrskyjen jälkeen. Niitä voidaan käyttää myös ennen odotettua myrskyaaltotapahtumaa CFA: n valuma-alueen kapasiteetin maksimoimiseksi.

CFA aloitti toimintansa vuonna 2015. Se osoittautui tehokkaaksi ensimmäistä kertaa tammikuun 2018 voimakkaan vuoroveden aikana, tarjoten hyödyllisen puskurialueen ja estäen vaaralliset tulvat. Polderit eivät muodosta vain hallittua tulva-aluetta, vaan ne tarjoavat myös laajan luonnollisen alueen. Osallistumalla LIFE-rahoitteiseen SCALLUVIA-hankkeeseen (2013–2018) ennallistettiin noin 90 hehtaaria tulvametsää ja puroja, hoidettiin kalakantoja ja tehostettiin alueen virkistyskäyttöä. Lisäksi hankkeessa on integroitu virkistystoimintoja koko alueelle, mukaan lukien vaellus- ja pyöräilyreitit, opasteet, tarkkailupisteet ja virkistyskalastusmahdollisuudet. Kruibeken, Bazelin ja Rupelmonden polderit muodostavat suurimman ja yleisimmän Sigma Plan -kohteen Flanderissa, josta on tulossa suosittu vapaa-ajanviettopaikka.

KBR CFA:n ulkopuolella on myös tehty useita töitä. Niihin kuuluu pienen depolderoidun maa-alueen luominen Scheldt-joen varrelle aivan CFA:n ulkopadon eteen ja kaksi valuma-aluetta sisäpatojen maanpuoleiselle puolelle. Depolderoitunut alue on ollut täysin alttiina vuorovedelle, koska patosuojaus on siirretty kauemmas sisämaahan, mikä luo vuorovesikosteikkoa. Molemmat valuma-alueet luotiin varastoimaan vettä puroista, jotka normaalin toiminnan aikana virtaavat CFA: n läpi. Myrskyaaltojen aikana purot eivät pääse virtaamaan CFA: hen, koska padot, joiden läpi purot yleensä virtaavat, suljetaan, ja nämä valuma-alueet rakennettiin väliaikaisesti varastoimaan vettä. Pohjoinen valuma-alue on kehittynyt virkistysalueeksi, jossa on useita kalalammikoita ja kävelypolku.

Sidosryhmien osallistuminen on ollut olennainen osa KBR-hanketta. Paikallinen vastustus alkoi sen jälkeen, kun projekti julkistettiin vuonna 1977 osana ensimmäistä Sigma-suunnitelmaa, mikä johti monien vuosien viivästymiseen. Viime vuosisadan loppuun mennessä, kun kaikki muut alkuperäiset Sigma Plan -hankkeet oli jo saatu päätökseen, KBR CFA: n työ ei ollut vielä alkanut. Vastustusta aiheuttivat Kruibeken kunnanhallituksen ilmaisemat turvallisuushuolet, ympäristöjärjestöjen huolet kaavoitussuunnitelmasta sekä KBR:n alueen maanviljelijöiden ja kalalampien omistajien vastustus, sillä he eivät halunneet tulla pakkolunastetuiksi.

Vastatakseen tähän merkittävään vastustukseen Flanderin hallitus kiinnitti erityistä huomiota sidosryhmäsuhteisiin ja hankeviestintään. Huomiota kiinnitettiin seuraaviin erityisiin sidosryhmiin: maanviljelijät, luontoharrastajat, kunnat ja paikalliset asukkaat. Näiden sidosryhmien kanssa pyrittiin ylläpitämään suhteita ja saamaan laajempaa tukea Kruibeken asukkailta tarjoamalla heille säännöllisiä päivityksiä hankkeesta. Ajan mittaan hanke onnistui saamaan sidosryhmiltä tukea ja (oikeudellisten toimien seurauksena) pakkolunastamaan lähes kaikki polderien maa-alueet. Paikallisten kansalaisten tukea parannettiin integroimalla virkistysmahdollisuuksia paikallisille kansalaisille ja muille sekä toteuttamalla toimia, joilla puututaan hankkeiden erityisiin huolenaiheisiin. Virkistysmahdollisuuksien katsottiin myös tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailun lisääntymisen myötä. Vuoteen 2014 mennessä paikallinen tuki oli lisääntynyt kuntahallinnon muutosten seurauksena.

Tässä prosessissa alueen nimeäminen Antwerpenin sataman luontokorvausalueeksi nosti hankkeen poliittista profiilia ja antoi sysäyksen sopimukseen pääsemiselle ja töiden aloittamiselle vuonna 2001.

Jotta poldereja voidaan hallinnoida asianmukaisesti töiden päättymisen jälkeen, on laadittu luonnonhoitosuunnitelma, josta on järjestetty julkinen kuuleminen vuoden 2020 alkupuolella. Suunnitelman tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa kestävästi eläimistön ja kasviston biologista monimuotoisuutta sekä varmistaa polkujen ja patojen turvallinen saavutettavuus.

Tärkeimpiä menestystekijöitä ovat:

• Hankkeessa luodaan laaja integroitu ja monikäyttöinen alue, joka tarjoaa tulvaturvallisuutta, luonnollisia elinympäristöjä ja virkistystilaa.
• Pitkällinen viestintäprosessi ja suhteiden luominen paikallisyhteisöihin ja sidosryhmiin auttoi kääntämään suuren osan hankkeen vastustuksesta. Viestinnässä korostettiin hankkeen paikalliseen turvallisuuteen ja myös virkistykseen liittyviä tehtäviä.
• Hankkeen kytkeminen Antwerpenin satamasta kärsineille luonnonalueille maksettaviin korvauksiin auttoi nostamaan sen poliittista profiilia.

Näistä tekijöistä huolimatta on huomattava, että sekä poliittiset että oikeudelliset prosessit, mukaan lukien yksityisen maan pakkolunastus, ovat olleet pitkiä, ja alkuperäisen ehdotuksen ja sen loppuunsaattamisen välillä on kulunut lähes 40 vuotta. Loppuvuodesta 2014 lähes kaikki paikalliseen yleisöön ja sidosryhmiin liittyvät kysymykset oli ratkaistu ja hanke oli loppusuoralla, mutta yksi asia esti edelleen hankkeen loppuun saattamisen. Useita polderien läpi kulkevia teollisuusputkistoja jouduttiin reitittämään uudelleen, jotta patotyöt saatiin päätökseen. Yksi omistajayrityksistä vastusti voimakkaasti putkistojen täydellistä siirtämistä, mikä johti oikeudellisiin menettelyihin ja viivästytti siten sisäisen padon valmistumista. Kiista ratkaistiin lopulta, mikä mahdollisti yli 130 hehtaarin lisätilan kehittämisen luonnolle.

KBR CFA:n kehittämisbudjetti oli 100 miljoonaa euroa. Noin kolme neljäsosaa budjetista käytettiin tutkimuksiin ja rakentamiseen ja neljäsosa maanomistajien pakkolunastukseen. Hankkeen toteuttamiseksi tehtiin yli 100 erillistä sopimusta. Lisätietoja kustannuksista ja hyödyistä on Sigma Planin tapaustutkimuksessa.

Luonnonhaittakorvaushankkeet, jotka ovat keskeinen osa KBR-hanketta, liittyvät EU:n luonto- ja lintudirektiiveihin. Deurganckin telakan rakentaminen Antwerpenin satamaan edellytti 150 hehtaarin suuruista korvausta lintuniityistä. Muut Antwerpenin satamaan liittyvät infrastruktuurityöt edellyttivät 300 hehtaarin suuruista korvausta KBR CFA:n luontaisista vuorovesialueista.

Hanke käynnistettiin vuonna 1977 ja CFA aloitti toimintansa vuonna 2015. Luonnon ennallistamiseen ja virkistystoimintaan tarkoitetun alueen täysimääräisen toteuttamisen varmistamiseen tähtääviä toimia jatkettiin vuoteen 2018 saakka EU:n Life-ohjelmasta rahoitetussa SCALLUVIA-hankkeessa. Luonnonhoito ja -hoito on jatkuvaa työtä, jota käsitellään Flanderin hallituksen laatimassa luonnonhoitosuunnitelmassa.

Ei määritettyä käyttöikää; alue tarvitsee säännöllistä hoitoa ja ylläpitoa, jonka myötä siitä tulee pysyvä osa maisemaa.

Stefaan Nollet
Project Engineer
Waterwegen en Zeekanaal NV – Department Sea Scheldt
Anna Bijnsgebouw - Lange Kievitstraat 111-113 bus 44 - 2018 Antwerp
E-mail: Stefaan.nollet@wenz.be 

Wim Dauwe
Head of unit
Waterwegen en Zeekanaal NV – Department Sea Scheldt
Anna Bijnsgebouw - Lange Kievitstraat 111-113 bus 44 - 2018 Antwerp
E-mail: wim.dauwe@wenz.be 

General contact: https://www.sigmaplan.be/en/contact-us 

SIGMA PLan -järjestelmä