Kruibeke Bazel Rupelmonde (Belgia): tulvaturvallisuuden ja luonnonsuojelun kannalta hallittu tulva-alue

KBR CFA on Sigma-suunnitelman keskeinen hanke, jolla on suurin veden varastointikapasiteetti kaikilla Sigma-suunnitelman hallitsemilla tulva-alueilla. Sigma-suunnitelma suunniteltiin vastauksena vuoden 1976 myrskykatastrofiin. Myrskyn aikana Ruisbroekissa, ylävirtaan KBR-alueelta, puhkesi pato, joka tulvi kaupunkiin ja ympäröiville maille ja vaati yli 2000 ihmisen evakuointia. Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun vuoksi tällaisten äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan esiintyvän useammin tulevina vuosikymmeninä. Antwerpenissä mitatut myrskytulvat ovat lisääntyneet merkittävästi jo 1950-luvulta lähtien. KBR CFA tarjoaa suuren varastointialueen vedelle myrskyjen aikana, mikä vähentää tulvariskiä Scheldtin suistossa.

KBR:n valvotun tulva-alueen ensisijaisena tavoitteena on vähentää tulvariskejä Scheldtin ja sen tärkeimpien sivujokien varrella, mukaan lukien ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun näkökulma. Käynnissä olevien ja tulevien Sigma-suunnitelman hankkeiden myötä koko Scheldtin suistoalueen tulvasuojelun vähimmäistasoa parannetaan edelleen. Tämän seurauksena tulvatapahtumia ennustetaan esiintyvän vain kerran tuhannessa vuodessa, kun otetaan huomioon merenpinnan nousu 25 cm vuoteen 2050 mennessä.

KBR:n toissijainen tavoite on luontokorvauksen maksaminen Antwerpenin sataman laajentamisesta ja siihen liittyvistä laajoista infrastruktuuritöistä: alueen luonnonkorvausalueeseen kuuluu 150 hehtaaria lintuniittyjä sataman Deurganckin satama-altaaseen liittyviä töitä varten ja 300 hehtaaria vuorovesisuota Scheldtin infrastruktuuritöitä varten.

Kruibeke Bazel Rupelmonden (KBR) hallittu tulva-alue luotiin laskemalla Scheldtin varrella olevien aiempien tulvantorjuntapatojen korkeutta ja rakentamalla uusia patoja edelleen sisämaahan sopivalle tulvantorjuntakorkeudelle.

KBR:n alue edistää merkittävästi tulvaturvallisuutta Scheldtin suistossa suuren kokonsa (600 hehtaaria), strategisen sijaintinsa ja alhaisen maanpinta-alansa ansiosta, mikä takaa suuren vedenvarastointikapasiteetin. KBR: n valvottu tulva-alue koostuu alun perin kolmesta erillisestä, vierekkäisestä polderista (regeneroidun maan alueet), Kruibeke-, Bazel- ja Rupelmonde-poldereista. Poldereja käytettiin pääasiassa maatalous- ja virkistystarkoituksiin, kuten kalalammikoihin. Vaikka nämä toiminnot voitaisiin suurelta osin säilyttää hallitulla tulva-alueella, alue päätettiin sen sijaan muuttaa luontoalueeksi korvauksena Antwerpenin sataman laajentamisesta ja Scheldt-joen töistä kärsivistä alueista. Tämä päätös kehittää luontoa CFA: ssa heijastaa Sigma-suunnitelman yhdennettyä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät tulvasuojelu ja luonnonsuojelu.

Jo ennen hanketta nämä kolme polderia nimettiin EU:n luontodirektiivin mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi erityisesti sen perusteella, että niissä on ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä eli ”jäännösmetsää tulvavesien vuoksi”. Lisäksi polderit oli merkitty lintudirektiivin nojalla suojelluiksi. Tarvittavan korvauksen saamiseksi Antwerpenin satamasta ja muista infrastruktuuritöistä kärsiville luonnonalueille rakennettiin 300 hehtaaria vuorovesisuota, 150 hehtaaria niittylintualuetta ja 91,9 hehtaaria metsää hallitulla tulva-alueella.

Vuorovesisuon luomiseksi ulkokuoppaan on lisätty useita patoja, jotta CFA: n sisällä on hallittu vuorovesi. Järjestelmä mahdollistaa Scheldtin veden virtaamisen alueelle korkeiden patojen läpi korkean vuoroveden aikana ja poistua alueelta matalan vuoroveden aikana matalien patojen kautta. Korkeat padot ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat korkeiden ja neap-vuorovesien vaikutukset KBR CFA: ssa. Lisäksi poisto- ja tulopatojen yhdistelmä mahdollistaa organismien ja ravinteiden säännöllisen vaihdon hallitun tulva-alueen ja Scheldtin välillä. Yksi matala kummajainen pidetään auki lähes pysyvästi, jotta jatkuva vedenvaihto Scheldtin ja Kruibeekse Creekin välillä olisi mahdollista. Padot suunniteltiin kalaystävällisiksi tukemaan kalojen vaellusta. Padot ovat myös välttämättömiä ylimääräisen veden poistamiseksi CFA: sta myrskyn nousutapahtumien jälkeen, jotka ylittävät uloimmat padot. Niitä voidaan käyttää myös ennen odotettavissa olevaa myrskyn nousua CFA: n valuma-alueen kapasiteetin maksimoimiseksi.

CFA aloitti toimintansa vuonna 2015. Se osoittautui tehokkaaksi ensimmäistä kertaa tammikuun 2018 voimakkaan vuorovesitapahtuman aikana, tarjoten hyödyllisen puskurialueen ja estäen vaaralliset tulvat. Polderit eivät muodosta vain hallittua tulva-aluetta, vaan ne tarjoavat myös laajan luonnonalueen. LIFE-rahoitteiseen SCALLUVIA-hankkeeseen (2013–2018) osallistumalla ennallistettiin noin 90 hehtaaria tulvametsää ja puroja, hoidettiin kalakantoja ja tehostettiin alueen virkistyskäyttöä. Lisäksi hankkeessa on integroitu virkistystoimintoja koko kohteeseen, mukaan lukien vaellus- ja pyöräilyreitit, koulutusopasteet, havaintopisteet ja virkistyskalastusmahdollisuudet. Kruibeken, Bazelin ja Rupelmonden polderit muodostavat Flanderin suurimman ja suosituimman Sigma Plan -kohteen, josta on tulossa suosittu vapaa-ajan nähtävyys.

Myös KBR CFA:n ulkopuolella on tehty useita töitä. Niihin kuuluu pienen alueen luominen Scheldt-joen varrella aivan CFA: n ulomman padon edessä ja kaksi valuma-aluetta sisäisten patojen maanpuoleisella puolella. Poistunut alue on ollut täysin alttiina vuorovedelle, koska sukellussuojaa on siirretty edelleen sisämaahan, mikä on luonut vuorovesikosteikon. Nämä kaksi valuma-aluetta luotiin varastoimaan vettä puroista, jotka normaalin toiminnan aikana virtaavat CFA: n läpi. Myrskyn aallon aikana purot eivät pääse virtaamaan CFA:han, koska padot, joiden läpi purot yleensä virtaavat, suljetaan, ja nämä valuma-alueet rakennettiin väliaikaisesti varastoimaan vettä. Pohjoinen valuma-alue on kehitetty virkistysalueeksi, jossa on useita kalalammikoita ja kävelypolku.

Sidosryhmien osallistuminen on ollut keskeinen osa KBR-hanketta. Paikallinen oppositio alkoi sen jälkeen, kun hanke oli ilmoitettu vuonna 1977 osana ensimmäistä Sigma-suunnitelmaa, mikä johti monien vuosien viivästymiseen. Viime vuosisadan loppuun mennessä, kun kaikki muut alkuperäiset Sigma-suunnitelman hankkeet oli jo saatu päätökseen, KBR CFA: ta koskevaa työtä ei ollut vielä aloitettu. Oppositiota perustivat Kruibeken kunnanhallituksen ilmaisemat turvallisuushuolet, ympäristöjärjestöjen huolet kaavoitussuunnitelmasta sekä KBR:n alueen maanviljelijöiden ja kalastuslammikoiden omistajien vastarinta, sillä he eivät halunneet pakkolunastusta.

Vastatakseen tähän merkittävään oppositioon Flanderin hallitus kiinnitti erityistä huomiota sidosryhmäsuhteisiin ja hankeviestintään. Huomiota kiinnitettiin tiettyihin sidosryhmiin, kuten viljelijöihin, luontoharrastajiin, kuntiin ja paikallisiin asukkaisiin. Pyrkimyksenä oli vaalia suhteita näihin sidosryhmiin ja saada laajempaa tukea Kruibeken asukkailta tarjoamalla heille tasaisia päivityksiä projektista. Ajan mittaan hankkeessa onnistuttiin keräämään sidosryhmien tukea ja (oikeustoimien jälkeen) pakkolunastamaan lähes kaikki poldereissa olevat maa-alueet. Paikallisten kansalaisten tukea parannettiin integroimalla virkistysmahdollisuuksia paikallisille ja muille kansalaisille sekä puuttumalla hankkeiden erityisiin huolenaiheisiin. Myös virkistysmahdollisuuksien katsottiin mahdollisesti tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia lisääntyneen matkailun kautta. Vuoteen 2014 mennessä paikallinen tuki oli lisääntynyt kuntahallinnon muutosten myötä.

Tässä prosessissa alueen nimeäminen Antwerpenin sataman luonnonsuojelualueeksi nosti hankkeen poliittista profiilia ja antoi sysäyksen yhteisymmärryksen saavuttamiselle ja töiden aloittamiselle vuonna 2001.

Jotta poldereja voitaisiin hallinnoida asianmukaisesti töiden päättymisen jälkeen, on laadittu luonnonhoitosuunnitelma, joka on asetettu yleisön saataville vuoden 2020 alkupuolella. Suunnitelman tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa kestävästi eläimistön ja kasviston biologista monimuotoisuutta sekä varmistaa polkujen ja patojen turvallinen saavutettavuus.

Tärkeimpiä menestystekijöitä ovat:

• Hankkeessa luodaan laaja integroitu ja monikäyttöinen alue, joka tarjoaa tulvaturvallisuutta, luonnollisia elinympäristöjä ja virkistystilaa.
• Pitkällinen viestintä- ja suhdeprosessi paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien kanssa auttoi kääntämään suuren osan hankkeen vastustuksesta. Tiedonannossa korostettiin hankkeen tehtäviä paikallisen turvallisuuden ja myös virkistystoiminnan kannalta.
• Hankkeen kytkeminen Antwerpenin satamasta kärsineille luonnonalueille maksettaviin korvauksiin auttoi nostamaan sataman poliittista profiilia.

Näistä seikoista huolimatta on huomattava, että sekä poliittiset että oikeudelliset prosessit, mukaan lukien yksityismaan pakkolunastus, ovat olleet pitkiä, ja alkuperäisen ehdotuksen valmistumisesta on kulunut lähes 40 vuotta. Vuoden 2014 lopulla lähes kaikki paikalliseen julkisuuteen ja sidosryhmiin liittyvät kysymykset oli ratkaistu ja hanke oli lähellä loppuaan, mutta yhden ongelman loppuunsaattaminen estyi edelleen. Useita polderien läpi kulkevia teollisuusputkistoja jouduttiin reitittämään uudelleen, jotta kaivotyöt saatiin päätökseen. Yksi omistajayrityksistä vastusti voimakkaasti putkien täydellistä siirtämistä, mikä johti oikeudellisiin menettelyihin ja viivästytti siten sisäisen padon valmistumista. Kiista ratkaistiin lopulta, mikä mahdollisti yli 130 hehtaarin lisätilan kehittämisen luonnolle.

KBR CFA: n kehittämisen talousarvio oli 100 miljoonaa euroa. Noin kolme neljäsosaa budjetista käytettiin tutkimuksiin ja rakentamiseen ja neljäsosa maanomistajien pakkolunastukseen. Hankkeen toteuttamiseksi tehtiin yli 100 erillistä sopimusta. Lisätietoja kustannuksista ja hyödyistä on Sigma Planin tapaustutkimuksessa.

Luontokompensaatiohankkeet, jotka ovat keskeinen osa KBR-hanketta, liittyvät EU:n luontotyyppi- ja lintudirektiiveihin. Deurganck-telakan rakentaminen Antwerpenin satamaan edellytti 150 hehtaarin suuruisen lintuniittyalueen korvaamista. Muut Antwerpenin satamaan liittyvät infrastruktuurityöt edellyttivät 300 hehtaarin suuruista korvausta luonnon vuorovesialueista KBR CFA -alueella.

Hanke käynnistettiin vuonna 1977 ja CFA aloitti toimintansa vuonna 2015. EU:n Life-ohjelmasta rahoitetussa SCALLUVIA-hankkeessa jatkettiin vuoteen 2018 asti toimia luonnon ennallistamiseksi ja virkistystoiminta-alueen täydellisen toteuttamisen varmistamiseksi. Luonnonhoito ja -hoito on jatkuva ponnistus, jota käsitellään Flanderin hallituksen laatimassa luonnonhoitosuunnitelmassa.

Ei määritettyä käyttöikää; Aluetta on ylläpidettävä ja ylläpidettävä säännöllisesti, minkä myötä siitä tulee pysyvä osa maisemaa.

Stefaan Nollet
Project Engineer
Waterwegen en Zeekanaal NV – Department Sea Scheldt
Anna Bijnsgebouw - Lange Kievitstraat 111-113 bus 44 - 2018 Antwerp
E-mail: Stefaan.nollet@wenz.be 

Wim Dauwe
Head of unit
Waterwegen en Zeekanaal NV – Department Sea Scheldt
Anna Bijnsgebouw - Lange Kievitstraat 111-113 bus 44 - 2018 Antwerp
E-mail: wim.dauwe@wenz.be 

General contact: https://www.sigmaplan.be/en/contact-us 

SIGMA PLan