Laajamittaiset metsien ennallistamisratkaisut useiden ilmastostressitekijöiden sietokyvyn parantamiseksi Nordrhein-Westfalenissa Saksassa

Nordrhein-Westfalenin osavaltio on Saksan väkirikkain osavaltio, johon kuuluu Saksan suurin kaupunkialue, Rein-Ruhrin suurkaupunkialue. Alue kasvoi merkittävästi 1800-luvun puolivälistä teollistumisen vuoksi. Alueelle oli ominaista raskas teollisuus, erityisesti hiilen ja raudan louhinta. Siirtyminen hiilestä mustaan hiileen pääasiallisena energianlähteenä muutti metsän vaatimuksia. Kuoppapuun tarve kasvoi, minkä vuoksi alueelle perustettiin pääasiassa havupuita, jotka koostuvat kuusesta (Piceaabies) ja männystä (Pinus sylvestris), jotka olivat luontaisesti lehtimetsien peitossa.

Demoaluetta hallitsevat kuusenmetsät. Vuodesta 2018 lähtien noin 145 000 hehtaaria kuusimetsää (~15,5 prosenttia metsän kokonaispinta-alasta, ~52 prosenttia kuusen pinta-alasta) on kuitenkin vahingoittunut tuulen, kuivuuden ja sitä seuranneiden Euroopan kuusikuoriaisen (Ipstypographus)taudinpurkausten vuoksi metsävaltaisissa maisemissa Pohjois-Ruotsissa. Kuorikuoriaisten puhkeaminen johti laajalle levinneisiin pelastuspistokkaisiin, jotka muuttivat maisemaa ja metsiä merkittävästi ja joilla oli suuri vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Kuusen dieback jatkuu ja sen odotetaan laajenevan edelleen korkeammille korkeuksille. Alueen tärkeimmät maaperätyypit ovat (osittain matalia) ruskeita maametsiä, ravinneköyhiä podsoleja ja pseudoglyssejä, joihin vesittyminen vaikuttaa ja jotka eivät sovellu erityisen hyvin kuuselle ja tekevät metsästä alttiimman ilmastonmuutokselle. Alemmissa korkeuksissa alueen olosuhteet ovat suurelta osin kuusen fysiologisen kuivuuden ja lämpörajojen ulkopuolella, mutta korkeammilla korkeuksilla sitä voidaan silti kasvattaa seoksina muiden lajien kanssa.

Yksi suurimmista haasteista on kuusen laajamittainen kuoleminen ja tarve ennallistaa ekosysteemipalveluja, kuten puuntuotantoa, hiilen varastointia, biologisen monimuotoisuuden tarjoamista (erityisesti suurilla Natura 2000 -alueilla), virkistys- ja matkailutoimintaa, vesihuoltoa ja ilmanpuhdistusta. Ennallistamisprosessiin olisi kuuluttava erilaisia valtion virastoja ja julkista rahoitustukea. Siinä olisi myös harkittava ilmastoon sopeutuneiden lajien ja genotyyppien valintaa ja varmistettava, että haluttua metsänviljelyaineistoa on saatavilla riittävän laadukkaasti. Lisäksi toimilla olisi pyrittävä puuttumaan ennallistamistavoitteita koskevaan kiistaan, kuten keskustelemaan sidosryhmien kanssa yhteiskunnan metsiin kohdistuvista vastakkaisista odotuksista, sekä tiedottamaan paikallisten metsästäjien kanssa riistan selauspaineen vähentämisen ratkaisevasta merkityksestä.

Demoalueen eri puolilla olevat kohteet ovat eri osapuolten omistuksessa, mukaan lukien Nordrhein-Westfalenin osavaltion metsäpalvelu, Arnsbergin, Gevelsbergin ja Bad Laasphein kunnalliset metsänomistajat, pienten metsänomistajien metsäyhteistyö (FBG Calle), Salm-Salm &ampin hallinnoima suuri yksityinen metsä, kumppanit ja kirkkometsät Wipperfürthissä. Tätä heterogeenisyyttä voidaan pitää hyvänä testialustana metsien ennallistamiskonseptin soveltuvuudelle erityyppisille metsänomistajille.

Uudelleenmetsitystoimet ovat alkuvaiheessa. Painostus toimia on valtava: metsäkuolemien laajuus on joillakin alueilla niin suuri, että resurssipula (istutusmateriaalit, ammattitaitoinen henkilöstö jne.) haastaa täyden ja oikea-aikaisen uudelleenmetsityksen. Monet metsänomistajat eivät pysty taloudellisesti hoitamaan uudelleenmetsitystä ilman tukea (valtio myönsi tukia, mutta ne eivät välttämättä kata kaikkia kustannuksia), koska heidän tulopohjansa on menetetty laajamittaisen katastrofin ja sitä seuranneen puutavaran markkinahintojen romahduksen vuoksi.

EU:n komissio hyväksyi 22. kesäkuuta 2022 ehdotuksen oikeudellisesti sitovaksi luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi (jonka neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2024). Kyseessä on ensimmäinen maanosan laajuinen kattava laki. Se on keskeinen osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jossa kehotetaan asettamaan sitovia tavoitteita huonontuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi, erityisesti niiden, joilla on parhaat mahdollisuudet ottaa talteen ja varastoida hiiltä, sekä luonnonkatastrofien vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

EU:lle asetettu tavoite on ennallistaa vähintään 20 prosenttia maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä ja sitoutua ennallistamaan kaikki tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Luonnon ennallistamista koskevan lain lisäksi NRW: n uudelleenmetsittämistä säännellään metsä- ja luonnonsuojelulaeilla. Luoteis-Walesin demonstrointitoimissa huomioon otettavia oikeudellisia näkökohtia ovat luontotyyppidirektiivi ja siihen liittyvät EU:n Natura 2000 -verkoston vaatimukset, Saksan metsälaki, Waldstrategie 2050 (kansallinen metsästrategia) ja Luoteis-Walesin metsälaki. Jälkimmäisessä määritellään, että vahingoittuneiden metsien selkeät hakkuut ja avoimet alueet on metsitettävä uudelleen tai niitä on täydennettävä kahden vuoden kuluessa. Velvoite metsittää tai täydentää sisältää myös velvoitteen ylläpitää ja suojella istutuksia ja uudistamista. Kuorikuoriaisten katastrofialueilla uudelleenmetsitysvelvoitetta pidennetään neljään vuoteen.

Yleisenä tavoitteena on luoda suotuisa ympäristö metsien ja metsämaisemien laajamittaiselle ennallistamiselle kaikkialla Euroopassa ja osoittaa sen toteutettavuus, jotta voidaan paremmin sopeutua ilmastonmuutoksen tuleviin haasteisiin. Ratkaisuissa olisi otettava tarkasti huomioon alueiden potentiaali (ilmasto, maaperävesi, ravinnetasapaino) ja otettava huomioon tulevat ilmastoskenaariot sekä metsänhoitoalueen neljän puulajin periaate. Neljän puulajin periaatteella pyritään varmistamaan ilmastokestävämmät sekametsät. Tämän periaatteen mukaan kunkin metsikön olisi sisällettävä neljän puulajin seos NRW:n metsänhoitokäsitteen (Waldentwicklungstypen,WET) ns. metsänkehitystyyppien (Waldentwicklungstypen, Waldbaukonzept_nrw.pdf)mukaisesti. Sekoituksissa käytetään lehti- ja havupuulajien yhdistelmiä sekä valo- ja varjopuulajeja. SUPERB-hankkeessa keskustellaan erilaisten sidosryhmien kanssa metsien erilaisista odotuksista ja ennallistamistavoitteista, jotta voidaan edistää laajaa yhteiskunnallista tukea ennallistamistoimille.

Toimenpiteillä pyritään ennallistamaan ekosysteemipalveluja, kuten puuntuotantoa, hiilen varastointia, biologisen monimuotoisuuden tuottamista (erityisesti suurilla Natura 2000 -alueilla), virkistys- ja matkailutoimintaa, vesihuoltoa ja ilmanpuhdistusta. Ennallistamisprosessiin pyritään ottamaan mukaan erilaisia valtion virastoja ja julkista rahoitustukea. Siinä olisi myös harkittava ilmastoon sopeutuneiden lajien ja genotyyppien valintaa ja varmistettava, että haluttua metsänviljelyaineistoa on saatavilla riittävän laadukkaasti. Lisäksi toimilla pyritään puuttumaan metsien ennallistamistavoitteita koskevaan kiistaan, kuten sidosryhmien erilaisiin odotuksiin metsien käytöstä, sekä tiedottamaan paikallisten metsästäjien kanssa siitä, miten tärkeää on vähentää peurojen selauspainetta. Luoteis-Walesin demonstrointikohteissa toteutettavissa toimissa keskitytään metsiköiden elinvoimaisuuden ja vakauden lisäämiseen sekä tulevien epidemiariskien minimointiin.

SUPERB-hankkeen yleiset tavoitteet löytyvät täältä.

Luoteis-Walesin demonstraatioalueella toimissa keskitytään metsien monipuolistamiseen ja ekosysteemien ennallistamiseen käyttämällä uudelleenistutuksen (yli 30–70 prosenttia kunkin havaintoalan pinta-alasta) ja jäljellä olevan osan luonnollisen uudistamisen yhdistelmiä. Kullakin demonstraatiopaikalla valitaan uudelleenmetsitettäväksi vähintään neljä eri lajia. Pioneer-lajit otetaan tarvittaessa mukaan. Ennallistamistoimet osoittavat häiriönsietokykyisten sekalajistometsien perustamisen alueille, joilla on esiintynyt kuoriaiskuoriaisten taudinpurkauksia vuodesta 2018 lähtien.

Ennallistamiseen perustuva lähestymistapa

NRW:n metsien ennallistamisen yhteydessä otettiin huomioon seuraavat periaatteet:

• Keinotekoinen uudistaminen edellyttää siementen alkuperän ja säännösten mukaisen kasviaineiston valintaa.
• Käytettävissä on oltava sopivaa lisäysaineistoa, metsäalan henkilöstöä ja metsätyövoimaa. Tässä tapauksessa sopivaa lisäysaineistoa oli enimmäkseen saatavilla. Joissakin tapauksissa oli valittava vaihtoehtoinen puulaji tai vaihtoehtoinen alkuperä, mikä viivästytti joitakin toimia.

• Maaperän suojelu on otettava huomioon (esim. ei ajeta laajoilla alueilla alueen valmistelun aikana ja maaperän eroosio ja ravinteiden vienti olisi minimoitava). Yleensä maaperänvalmistelu suoritettiin istutetuilla alueilla. Vain hydrosuspension kylvökokeessa käytettiin pientä niittokonetta ruohon poistamiseen. Leikkurin maapaine on alle 200 (g/cm2).

• Sorkkaeläinten populaatioita on mukautettava. Kaikki kohteet on aidattava tai suojattava puiden suojilla hanketta varten. Metsästysinfrastruktuuri otetaan huomioon metsiköitä perustettaessa.

• Metsien sosiaaliset ekosysteemipalvelut kaupunkialueilla (esim. virkistys) on otettava huomioon sosiaalisen hyväksynnän varmistamiseksi.

• Valoa vaativien ja varjoa sietävien puulajien tasapainoinen käyttö sekä lehti- ja havupuulajien sekoitus takaavat vierailijoille monipuolisen metsäkokemuksen ympäri vuoden.

• Metsäyritysten taloudelliset mahdollisuudet määrittävät perusedellytykset ennallistamissuunnittelulle.

• Päätöksentekoprosessia olisi tuettava käytettävissä olevilla metsänhoitovälineillä (esim. metsänhoitokonsepti, Waldinfo.NRW - Startseite -verkkosivusto) sekä uusimmilla tieteellisillä havainnoilla ja suosituksilla.

Kunkin ennallistettavan metsikön osalta yksi useista ennalta määritellyistä metsänkehitystyypeistä (saksaksi: Waldentwicklungstyp (WET) valittiin vertailukohdaksi alueen nykyisten olosuhteiden (ravinteet, vesistöt) ja eri ilmastoskenaarioissa odotettavissa olevien tulevien muutosten (RCP 4.5 tai RCP 8.5) perusteella. Jokainen WET on neljän puulajin seos, joka koostuu seuraavista: i) pääpuulaji (50–70 %), yksi lisäpuulaji (20–40 %) ja iii) kaksi toissijaista lajia. Esimerkki WET 12:sta on:

• Quercus petraea (tammi), päälaji

• Fagus sylvatica (pyökki),lisälajit

• Tilia cordata (talvikalkkipuu), toissijaiset lajit

• Castanea sativa (makea kastanja), toissijaiset lajit

Lisätietoa NRW:n eri demonstraatiokohteissa käytettävistä WET-metsistä ja erityisistä puulajeista on SUPERB-hankkeen työsuunnitelmassa kohdassa 3.

Lisäksi kullekin ennallistamisalueelle perustettiin kaksi vertailumetsikköä, joissa luonnollinen uudistaminen on sallittua. Yksi referenssijalusta oli aidattu ja yksi ilman suojaa.

Ennallistamistoimien vaikutusten arvioimiseksi tehtiin alustava arviointi ja ennallistamiskohteiden seuranta.

Ennallistamisalueiden alustava arviointi

Alustavan metsäinventoinnin tarkoituksena on kuvata jäljellä olevien metsäpuiden, kuolleen puuaineksen ja valinnaisesti yrttikerroksen tilaa ennen ennallistamistoimenpiteitä, jotta voidaan arvioida ekosysteemien monimuotoisuutta ja toimintoja koskevien toimenpiteiden onnistumista ja epäonnistumista. Havainnot tehdään ja kirjataan havaintoala-asteikolla. Näytesuunnitelma laadittiin kunnostetuille alueille, joihin liittyi useita metsikön rakenteeseen liittyviä näkökohtia.

Alkuperäisessä inventoinnissa mitattiin täysikasvuiset puut, taimet ja taimet (muiden kuin puulajien ja kuolleiden puiden maakasvillisuuden inventointi).

Seuranta

Vuosina 2024 ja 2025 tehdään toinen tonttipohjainen inventointi luonnollisen uudistamisen onnistumisen arvioimiseksi. Siihen sisältyy puukuolleisuuden syiden tunnistaminen ja biologisen monimuotoisuuden laadun arviointi. Yrttikerroslajien runsautta ja runsautta arvioidaan. Lisäksi tietoja muista kuin puulajeista kerätään käyttäen yhtä maailman suosituimmista luontosovelluksista (iNaturalist-sovellus), jotta lajin tunnistaminen voidaan todentaa kansalaistieteessä.

Valikoiduilla inventaarioaloilla tehtiin yksi arvio maaperän hiilestä ja biologisesta aktiivisuudesta/monimuotoisuudesta vuonna 2023. Mikrobibiomassa, toiminnallinen katabolinen monimuotoisuus, hienojuuribiomassa, pH, hiilipitoisuus ja irtotiheys määritettiin määrällisesti. Mikro-organismianalyysissä maa-ainesnäytteet otettiin 15 cm:iin asti ja kemiallisessa analyysissä maa-ainesnäytteet 80 cm:iin asti.

SUPERB-hankkeen aikana toteutettiin useita sidosryhmien osallistamistoimia.

Sidosryhmien kartoitus demotasolla. Maaliskuussa ja huhtikuun alussa 2022 tehtiin alustava kartoitus sidosryhmistä, joihin demokohteen kunnostustyöt vaikuttivat.

sarja yhdessä luovia sidosryhmien työpajoja. Hankkeen aikana (2022–2025) järjestetään seuraavat kolme yhdessä luovaa sidosryhmien työpajaa:

• Syyskuussa 2022 järjestettiin visio- ja suunnittelutyöpaja, jossa demojohtajat ja edustavat sidosryhmät tiedottivat demon ennallistamisvisiosta, -tavoitteista ja -työsuunnitelmista ja päättivät niistä yhdessä.

• Täytäntöönpanoseminaari järjestettiin toukokuussa 2024, ja siinä demo-johtajat kuulivat edustavia sidosryhmiä nykyisestä hankkeesta. Lisäksi esiteltiin NRW:n uudelleenmetsityskonseptin tarkistus palautteen saamiseksi osallistujilta. Toinen sidosryhmätyöpaja sisälsi myös iltapäivällä järjestetyn julkisen osallistumisen työpajan, johon sisältyi retki myös metsäalan ulkopuolisten asiantuntijoiden houkuttelemiseksi.

• Arviointi- ja laajentamistyöpaja on tarkoitus järjestää toukokuussa 2025, ja siihen osallistuu edustavia sidosryhmiä, jotka arvioivat saavutettuja demorestaurointituloksia ja antavat suosituksia ennallistamiskäytäntöjen laajentamiseksi.

Yhteisten SUPERB-sidosryhmätyöpajojen lisäksi NRW-demoalueella järjestettiin toukokuussa 2024 toinen kohdennettu sidosryhmätapahtuma, jossa keskusteltiin lajien valintaa koskevista vastakkaisista näkökulmista metsien ennallistamisessa Natura 2000 -alueilla tapahtuneen kuusikuoleman jälkeen. Lopuksi Arnsbergin osavaltion metsän SUPERB-demokohteisiin suuntautuneella retkellä sidosryhmät tapasivat paikallisen metsänhoitajan ja saivat tietoa siitä, mitkä metsät perustetaan millekin kohdalle.

Sidosryhmien osallistamisstrategian yhteinen kehittäminen ja toteuttaminen kutakin demoa varten. NRW:n demoprojekti laati elo-syyskuussa 2022 ensimmäisen version sidosryhmien osallistamisstrategiastaan. Strategiassa selitetään, miten demo sitouttaa kaikki erilaiset sidosryhmät projektin aikana. Siinä yksilöitiin erityyppiset metsänomistajat ja metsänhoitajat keskeisiksi ennallistamistoimiin osallistuviksi toimijoiksi. Muita sidosryhmiä, jotka ovat erittäin kiinnostuneita ennallistamisesta, ovat poliittiset päättäjät ja virastojen henkilöstön sääntely, metsästäjät, taimitarhat, metsän arvoketjun toimijat, ympäristöjärjestöt ja metsäkävijät.

Strategiassa kehitettiin sidosryhmien osallistumista ja yhteisön osallistumista koskeva visio, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tietyt ehdotetut osallistamistoimet, kuten i) Metsänhoitajien koulutus (metsänhoidon kouluttajat), ii) opastetut kierrokset luonnonsuojelujärjestöjen kanssa, iii) opastetut kierrokset metsänomistajien, metsästäjien jne. kanssa, iv) opastetut kierrokset koulujen kanssa (Forest Youth Centre Arnsberger Wald) ja suurelle yleisölle.

Ennallistamistoimien täytäntöönpanossa on hyötyä yleisestä konsensuksesta ennallistamistavoitteista. Sidosryhmätyöpajassa saavutettiin helposti yhteinen ymmärrys ennallistamiskonseptista ilman kiistanalaista palautetta, koska sitä kehitettiin sidosryhmien kanssa jo ennen SUPERB-hanketta. Sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan ilmastokestäviä metsiä ja puulajien valintaan liittyvien riskien leviämistä. Lisäksi kaikki ennallistamistoimenpiteet kehitetään yksityiskohtaisesti yhteistyössä maanomistajien tai maanomistajia edustavien metsänhoitajien kanssa. Tätä sidosryhmiltä saatua palautetta, jolla on suuri taloudellinen merkitys metsälle, olisi harkittava huolellisesti, jotta lähestymistapoja voidaan tulevaisuudessa laajentaa testauspaikalta demonstrointialueelle.

Tutkimuksessa yksilöitiin kolme keskeistä rajoittavaa tekijää:

Sidosryhmien reaktio ennallistamistavoitteiden määrittelyyn on rajallinen. Vaikka ensimmäisessä työpajassa onnistuttiin saamaan liikkeelle monipuolinen joukko sidosryhmiä, jotka olivat kiinnostuneita metsien ennallistamisesta ja jotka olivat innokkaita osallistumaan, tietyntyyppiset sidosryhmät olivat aliedustettuina. Esimerkiksi kukaan metsän virkistyskäyttöä edustava ei osallistunut työpajaan. Lisäksi jotkin sidosryhmät kokivat, etteivät ne voineet osallistua työpajaan tiedon puutteen vuoksi. Sidosryhmien osallistumisen jakaminen metsäasiantuntijoihin ja muihin kuin metsäasiantuntijoihin voisi olla ratkaisu ja mahdollistaa osallistavamman ja kohdennetumman keskustelun.

Ristiriitaiset ennallistamistavoitteet Natura 2000 -alueella. Yhdessä demokohteessa alkuperäistä ennallistamissuunnitelmaa ei voitu toteuttaa, koska luonnonsuojeluviranomaiset eivät hyväksyneet sitä. Oikeudellinen tilanne jättää tulkinnanvaraa. Luonnonsuojeluviranomainen tulkitsee alueen maisemasuunnitelmaa siten, että Natura 2000 -alueiden katastrofialueille perustetaan ainoastaan Euroopan pyökkivaltaisia metsikköjä ja Luzulo-Fagetumiin liittyviä puulajeja. Tämä strategia viittaa (aikaisempaan) mahdolliseen luonnolliseen kasvillisuuteen (Tüxen, 1957). Tätä pidetään rajoittavana tekijänä metsien sopeuttamisessa epävarmaan tulevaisuuteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää itse asiassa sellaisten sekametsien perustamista, joissa on lajeja, jotka on mukautettu ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uusiin alueolosuhteisiin yhden hallitsevan lajin sijasta. Tätä kysymystä on käsiteltävä edelleen tulevissa ennallistamissuunnitelmissa.

Hirvieläinten hoito. Peuranhoito on tärkeä tekijä onnistuneen metsänuudistamisen kannalta, myös NRW:n demoalueella. Runsas versojen, lehtien ja silmujen selaaminen sekä hakkuiden ja kuoren poiston aiheuttamat vahingot voivat uhata metsien ennallistamista. Suuret hirvipopulaatiot aiheuttavat metsänomistajille lisäkustannuksia, jotka johtuvat suojelutoimenpiteistä aiheutuvista lisäkustannuksista ja puun myynnistä saatavien tulojen menetyksestä. Varsinkin jos metsästysoikeus on vuokrattu, on tärkeää asettaa metsänhoitotavoitteet vuokrasopimuksessa. Hirvieläimet löytävät sopivia elinympäristöjä onnettomuusalueilta. Elintarvikkeiden saatavuus ja peurapeite lisääntyvät merkittävästi. Siksi on tärkeää sisällyttää metsästysinfrastruktuuri uudelleenmetsityssuunnitelmiin. Sidosryhmien kanssa keskusteltiin sikapeurasta johtuvan uudelleenmetsityksen haasteista: sikojen hirvieläinten intensiivisestä metsästyksestä huolimatta ei ole mahdollista perustaa tammen tai hopeakuusen kaltaisia puulajeja, jotka ovat alttiita selailulle – ellei niitä suojella aitauksilla tai kasvusuojilla. Yksi keskustelun päätelmistä oli, että riistanhoito on edelleen ongelma metsän ennallistamisessa Luoteis-Walesin demoalueella.

SUPERB-hanketta rahoitetaan Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ehdotuspyynnön ”Building a low-carbon, climate resilient future: Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tukeva tutkimus ja innovointi (H2020-LC-GD-2020)”.

Kokonaiskustannukset ovat 20 248 122,32 euroa, josta EU:n osuus on 19 996 256,25 euroa.

Ennallistamiskustannukset koostuvat demokohteissa toteutettavien erilaisten ennallistamistoimien välittömistä kustannuksista. Välittömät kustannukset on jaettu useisiin luokkiin, kuten alueen valmisteluun (esim. maaperän valmistelu - kyntäminen, pintamaan poistaminen), materiaaleihin (esim. aidat, aitaverkot), kasveihin (esim. siementen, taimien ja taimien kustannukset) ja työvoimakustannuksiin (esim. maaperän valmisteluun, istutukseen, aitojen asentamiseen ja ylläpitoon, kuten rikkakasvien hävittämiseen, liittyvät henkilökustannukset).

Sekametsät, joissa puilla on erilaiset valovaatimukset, edellyttävät todennäköisesti työvoimavaltaisempaa hoitoa verrattuna tasa-ikäisiin yksittäisten lajien metsiköihin.

Kun otetaan huomioon 10 000 m2:n tontti, lehtipuuvaltaisen uudelleenmetsityksen (sekatammimetsä) kustannukset 7 000 m2:n pinta-alalla ja jäljelle jäävän 3 000 m2:n luonnollisen uudistamisen kustannukset ovat 13 000–17 700 euroa. Havupuuvaltaisen uudelleenmetsityksen (sekatammimetsä) kustannukset ovat 8 400–13 100 euroa. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa kasviaineisto, istutus, hoito ja aitaus kymmenen vuoden ajan (SUPERBin ennallistamista koskeva työsuunnitelma).

Ennallistamisen taloudelliset hyödyt puunkorjuun osalta konkretisoituvat vasta 30 vuoden kuluttua, koska metsät ovat suurelta osin vahingoittuneet ja uudelleenmetsittäminen vie aikaa ennen kuin puut ovat saavuttaneet myyntikelpoisen puun mitat. Muita odotettavissa olevia metsäekosysteemipalveluja, joita tehostetaan uudelleenmetsitystoimilla, vaikka niitä ei olekaan erikseen kvantifioitu, ovat seuraavat: ilmaston sääntely; vesien sääntely ja vesihuolto; eroosion hallinta; elinympäristöjen tarjoaminen; ja virkistystä.

Sekametsän lopullisen perustamisen odotetaan kestävän paremmin suuria katastrofeja ja tukevan siten metsien jatkuvien mikroilmastojen ylläpitämistä ja suurten raivattujen alueiden toistumisen välttämistä.

Metsien ennallistamistoimenpiteet toteutettiin syksyn 2022 ja kevään 2024 välisenä aikana, kun taas kunnossapito, pääasiassa kilpailevan kasvillisuuden puhdistaminen, on käynnissä. Erityisten ennallistamistoimenpiteiden valinta ja suunnittelu kesti jopa vuoden. Aitaus ja istutus saatiin päätökseen alle kuukaudessa esittelypaikkaa kohti. Huolto sisältää jatkuvan aitauksen hallinnan ja kilpailevan kasvillisuuden säännöllisen mekaanisen puhdistuksen (kerran tai kahdesti vuodessa alueen olosuhteista riippuen).

Toimenpiteillä on rajoittamaton elinikä. Metsien jatkuva hoito on tärkeää, jotta voidaan ylläpitää mukautettua sekametsää, joka pystyy tarjoamaan kaikki ekosysteemipalvelut. Tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan NRW:n metsänhoitokonseptin mukaisia hoitotoimenpiteitä, kuten puuseoksen säätelyä ja harvennusta. Kullekin metsänkehitystyypille on olemassa vastaavat hoitosuositukset, jotka on eritelty tiheikkövaiheen, tiheikkövaiheen, kelpuutusvaiheen ja mitoitusvaiheen sekä kypsyys- ja uudistamisvaiheen mukaan.

Zentrum für Wald und Holzwirtschaft (zwh@wald-und-holz.nrw.de)
Catharina Schmidt (catharina.schmidt@wald-und-holz.nrw.de)

SUPERB (2022), välitavoite 5.1. Politiikan johdonmukaisuuden arviointimenetelmäkehys. https://forest-restoration.eu/wp-content/uploads/2022/05/SUPERB-M5.1-Methodological-Framework-for-assessment-of-policy-coherence.pdf

SUPERB (2022), Nordrhein-Westfalen, Saksa. Ennallistamista koskeva työsuunnitelma.https://forest-restoration.eu/wp-content/uploads/2023/02/Workplan_North-Rhine-Westphalia_Germany_V1.0.pdf

SUPERB (2023), Alustava tilannearvio. Arviointiraportit 12 demoalueesta. https://forest-restoration.eu/wp-content/uploads/2022/05/D7.3_Baseline_assessment_reports_final.pdf

SUPERB (2023), Policy brief, toukokuu 2023. SUPERBin toimintapoliittiset suositukset luonnon ennallistamista koskevaksi EU:n laiksi. https://forest-restoration.eu/wp-content/uploads/2022/05/Nature-Restoration-Law_PolicyBrief-1.pdf

SUPERB (2023), välitavoite 5.3. Näkemykset metsäekosysteemien hyödyistä ja metsien ennallistamisestaEuroopassa. https://forest-restoration.eu/wp-content/uploads/2022/05/SUPERB-M5.3_Perceptions-of-forest-ecosystem- benefits-and-forest-restoration-in-Europe.pdf