Uuden-Seelannin sairaala: Kestävä akuuttisairaala tulevaisuutta varten, Hillerød, Tanska

Terveydenhuoltolaitostenhäiriönsietokyky on ratkaisevan tärkeää, koska ne tarjoavat keskeisiä palveluja ja hoitoa, joita tarvitaan entistä enemmän äärimmäisten sääilmiöiden aikana ja niiden jälkeen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat myös vaikuttaa suoraan terveydenhuoltolaitosten toimintaan. Tulvat voivat esimerkiksi aiheuttaa merkittävää vahinkoa sairaalan mekaanisille laitteille saastuttaessaan käytettävissä olevia vesilähteitä tai katkaistessaan hätäpääsyreittejä. Sen vuoksi WHO:nmukaanterveydenhuoltolaitosten on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä, joilla vähennetään lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden ja muiden ilmastoon liittyvien vaarojen, kuten helleaaltojen, tulvien ja äkillisten tulvien, voimakkaiden tuulien ja myrskyjen, vaikutuksia.

Rankkasateiden lisääntyminen on yksi Tanskan ilmastohaasteista. Hillerødin kunnanilmastoennusteet vuosille 2040–2070 osoittavat keskimääräisen sademäärän kasvavan 6–9 prosenttia (skenaarioissa RCP 4.5 ja RCP 8.5) viitekauteen 1981–2010 verrattuna, mikä lisää nykyisiä riskejä. Uuden-Seelannin sairaala on vaarassa tulvia rankkasateiden aikana alhaisen korkeuden ja korkean pohjaveden korkeuden vuoksi.

Tanskassa uusien rakennusten on kestettävä tulevia ilmastohaasteita ja rakennusmääräyksiä on noudatettava. Kaupunkitulvien ehkäisemiseksi maankäytön suunnittelu asettaa merkittäviä rajoituksia sadeveden johtamiselle viereisiin maa-alueisiin, mikä edellyttää sadeveden hallintaa paikan päällä.

Uuden sairaalan kehittäminen ja suunnittelu Pohjois-Seelannissa perustuu poliittisiin tavoitteisiin, jotka on esitetty Tanskan pääkaupunkiseudun rakennustöiden poliittisessa perustassa. Lisäksi sairaalan visio rakentuu viiden tavoitteen ympärille: i) tarjota parasta mahdollista hoitoa, ii) olla tehokas ja ammattimainen, iii) olla turvallinen, iv) olla vastaanottavainen ja v) pystyä työskentelemään yli tavanomaisten rajojen. Viimeksi mainitun ohjaavan periaatteen mukaisesti sairaalaa on tarkoitus mukauttaa muuttuvaan ympäristöön.

Hanke on osa Tanskan pääkaupunkialueella toteutettua terveydenhuoltojärjestelmien radikaalia nykyaikaistamista. Pohjois-Seelannin uutena sairaalana alueen sairaalat yhdistyvät ja laajenevat, mikä johtaa huipputeknisiin sairaaloihin, joilla on nykyaikainen tehokas ja viihtyisä ympäristö potilaille ja paremmat työolot henkilöstölle tulevaisuudessa. Sairaalan rakennusmääräyksissä otetaan huomioon tulvien ilmastoriski, kun taas sairaala on suunniteltu siten, että se mahdollistaa joustavan toiminnallisen suunnittelun yksiköiden uudelleenjärjestelyn yhteydessä (esim. vakiomakuuhuoneen muuttaminen poliklinikaksi) tai potilasvuoteiden tarpeen lisääntyessä (esim. toimistotilojen muuttaminen potilaiden huoneiksi), mikä voisi auttaa sairaalaa selviytymään odottamattomista sääoloista.

Uusisairaala Pohjois-Sjællandin Hillerødissä on suunniteltu keskussairaalaresurssiksi yli 310 000 kansalaiselle Tanskan pääkaupunkiseudun pohjoisosassa. Sairaala yhdistää kolme olemassa olevaa sairaalaa: Hillerødin sairaala, Elsinoren sairaala ja Frederikssundin sairaala. Se on kooltaan yli 118 000 m2, ja siihen kuuluu yli 570 yhden hengen potilashuonetta. Kompleksin kahdessa alimmassa kerroksessa on diagnosointi- ja hoitotilat, ja kahdessa ylimmässä kerroksessa on vuodeosastot, jotka ympäröivät kattopuutarhaa.

Kun otetaan huomioon äärimmäisiin sadetapahtumiin liittyvät ilmastoriskit, suunnittelu on edellyttänyt

• Yksityiskohtainen aluetutkimus pohjavesi- ja maaperäolosuhteiden selvittämiseksi.
• Yksittäisen porausreiän pohjaveden noususuhteen arviointi vaihtelevan sadeintensiteetin osalta (yksittäiset sademäärätapahtumat ja kumulatiiviset sademäärätapahtumat). Sademäärä 10 vuoden aikana (2007–2016) käsiteltiin keskimääräisten sadetapahtumien poikkeamien (positiivisten tai negatiivisten poikkeamien) arvioimiseksi.

Pohjois-Seelannin sairaalan uuden sairaalansuunnittelussa noudatettiin vuoden 2014 kansallisia ohjeita teknisen suunnittelun mukauttamiseksi eri sademääriin. Tanskan ilmastoennusteiden, malliajojen (1950–2100 aika-asteikko) ja skenaarioiden (A1B, RCP4.5 ja RCP8.5) erilaisten pienentämismenetelmien yhdistelmä tarjosi useita mahdollisia ilmastotekijöitä, joita on verrattava. Erityisesti 24 ja 48 tunnin sademäärä, johon liittyy 100 vuoden paluuaika, otettiin huomioon vastaavan pohjaveden korkeuden arvioinnissa.  

Mallinperusteella sairaalarakennus sijoitettiin optimaaliselle sijoituspaikkatasolle ja tulvariskin pienentämiseksi on kehitetty myös seuraavat ratkaisut:

• Ulkoisia lammikoita ja puroja perustettiin veden varastoimiseksi ja seisovan veden siirtämiseksi pois kulkutieltä ja pääsairaalasta.
• Parkkihallien juoksuhaudoilla voidaan edelleen vaimentaa paikan päällä olevaa sadevettä.
• Ylimääräiset kasvillisuusalueet kompleksin ympärillä voivat toimia sadeveden varastointina.

Tulevaisuuden sairaaloiden suunnittelussa keskitytään ensisijaisesti potilaiden hyvinvointiin, jotta voidaan nopeuttaa elpymistä, ja rakenne, joka maksimoi luonnon läheisyyden ja luontokuvan, jolla on tärkeä rooli ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Lopuksi sairaalan tavoitteena on olla Tanskan digitaalisin projekti, jossa on automatisoidut järjestelmät sairaalan tehokkuuden maksimoimiseksi, joten terveydenhuollon työntekijöillä on enemmän aikaa viettää potilaiden kanssa. Uusi sairaala on myös erittäin kestävä alhaisen energian suunnittelullaan.

Käyttäjien osallistaminen on jatkunut koko sairaalan kehittämisen ajan näön kehittämisestä ulkoalueiden toiminnalliseen optimointiin ja suunnitteluun. Näihin prosesseihin on osallistunut henkilöstöä, asiantuntijoita, opiskelijoita sekä potilaita ja heidän sukulaisiaan (alueH). Tähän prosessiin on osallistunut yli 300 sidosryhmää. Sopeutumisratkaisun kehittämiseen osallistuivat sairaalan johto ja asianomaiset kuntien edustajat.   

Käyttäjien osallistaminen on ollut yksi tärkeimmistä menestystekijöistä, sillä yli 300 sidosryhmää on osallistunut sairaalan visioon ja suunnitteluun. Lisäksi viestintä kunnan kanssa on ollut laajaa hyvän yhteistyön varmistamiseksi.  

Tanska investoi yli 40 miljardia Tanskan kruunua (noin 5,4 miljardia euroa) kymmenen vuoden aikana (2015-2025) sairaalatilojen uudistamiseen kaikkialla maassa. Investointi kattaa 16 hanketta. Uuden-Seelannin sairaala on yksi neljästä uudesta sairaalasta. Uuden laitoksen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 5,4 miljardia Tanskan kruunua (noin 730 miljoonaa euroa).

Uuden-Seelannin sairaala on hankintaviranomainen/-yksikkö. Uusi sairaala Pohjois-Sjællandin alueella on osa Tanskan terveydenhuoltokiinteistön konsolidointia, joka perustuuehdotukseen vuoden 2020 sairaala- ja psykiatriasuunnitelmaksi. Investointi on osa Tanskan terveydenhuoltojärjestelmän rakenneuudistussuunnitelmaa, jossa sairaalahoito keskitetään harvempiin paikkoihin ja kunnalliset terveyskeskukset ylläpitävät enemmän terveydenhuoltopalveluja paikallisella alueella. Tässä tapauksessa toteutetut ratkaisut ovat osa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa parannettua kehystä Tanskassa, kun otetaan huomioon sademäärän lisääntyminen suunniteltaessa uusia rakennushankkeita, erityisesti kriittistä infrastruktuuria, kuten terveydenhuoltolaitoksia.

Hankkeessa varmistettiin Hillerødin sadevesipäästörajoitusten noudattaminen ja sovellettiin kansallisia ohjeita (2014) teknisen suunnittelun mukauttamiseksi eri sademääriin.

Rakennuksensuunnittelu aloitettiin vuonna 2014. Rakentaminen on aloitettu vuonna 2019, ja rakennus luovutetaan vuonna 2025. Pääkaupunkiseudulla on Tanskan suurin terveydenhuoltojärjestelmä, ja sitä uudistetaan radikaalisti seuraavien 10–15 vuoden aikana (2015–2030). Uusi Pohjois-Seelannin sairaala on osa tätä nykyaikaistamishanketta.

Tässä tapauksessa toteutetutratkaisut ovat tulosta sairaalan pitkän aikavälin suunnittelusta, jossa on huomioitu pitkän aikavälin ilmastoskenaariot. Ratkaisut on suunniteltu kestämään 50 vuotta, jos niitä ylläpidetään säännöllisesti. 

Sune From, Project manager, email: sune.from@regionh.dk  

Mette Stokholm, Design manager, email: mette.stokholm@regionh.dk

New North Zealand Hospital, email: regionh@regionh.dk