Vesiherkkä kaupunki- ja rakennussuunnittelu

Paikallinen konteksti ja se, minkälainen WSUD on suunniteltu tai toteutettu, määrittää, ketkä ovat keskeiset sidosryhmät. Jos suunnittelussa keskitytään enemmän kortteli- tai rakennustasoon, osallistumisen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat kiinteistöjen omistajat, sijoittajat ja isännöitsijät. Jos tärkein kysymys koskee hulevesien hallintaratkaisuja osana kaupunkisuunnittelua, tarvitaan yhteistyötä eri alojen (maankäyttö, ympäristöja liikenne),asiantuntijoiden (esim.tutkijat) ja maanomistajienvälillä. Järjestelmäntapauksesta ja alueellisesta skaalautuvuudesta riippuen (esim.biosuodatin katutasolla vs. suuri hulevesiallas) voi olla myös muita sidosryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita suunnitelman täytäntöönpanosta tai voivat vaikuttaa siihen. Broader tulvariskien hallinta edellyttää pitkäaikaista yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kesken sekä niiden sidosryhmien, kuten maan- tai kiinteistönomistajien,kanssa,joillaonvastuu suunnitelman täytäntöönpanosta. ErilaistenWSUD-ratkaisujen yleisen hyväksynnän lisäämiseksi on tarpeen,että suuri yleisö, kansalaiset ja paikalliset asukkaat otetaan mukaan suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Uudet rahoitusmallit, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, edellyttävät tiivistä yhteistyötäyksityisen sektorinkanssa, erityisesti jos ne ovat osa täytäntöönpanoprosessia. 

Institutionaalisten kehysten (hallinto ja johtaminen) merkitystä näiden toimenpiteiden onnistuneelle ja laajalle täytäntöönpanolle pidetään keskeisenä. Suunnitteluprosessit edellyttävät eri suunnitteluviranomaisten varhaisempaa ja tiiviimpää kuulemista. 

Tärkeä menestystekijä WSUD: n täytäntöönpanossa yksityisissä kotitalouksissa on rahoitusjärjestelmä. Hallitukset voivat myös tukea investointeja, joilla parannetaan vesihuoltoa ja veden käyttöä kaupungeissa. Esimerkiksi Bremenin osavaltion myöntämällä investointituella kannustettiin sadeveden kotimaista käyttöä juomakelvottomaan käyttöön Bremenissä(Saksa). 

Keskeisiä mahdollistavia tekijöitä ovat sidosryhmien välinen kumppanuus, tehokkaat seuranta- ja arviointijärjestelmät täytäntöönpanoprosessia ja hyötyjä varten, tietämyksen jakamisen mekanismit ja teknologiat, taloudelliset välineet, suunnitelmat, säädökset ja lainsäädäntö, koulutus, avoin innovointi ja kokeilut sekä kestävien ratkaisujen asianmukainen suunnittelu. 

Toisaalta WSUD:n täytäntöönpanoon liittyy monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat rajoittaa sen täytäntöönpanoa. Ne liittyvät pääasiassa riittämättömiin taloudellisiin resursseihin, rajalliseen tilan ja ajan saatavuuteen, institutionaaliseen hajanaisuuteen, tiedon puutteeseen ja riittämättömiin säännöksiin. 

WSUD-investoinnit voivat lisätä rakennus-, suunnittelu- ja hallintatöiden kokonaiskustannuksia, mutta toisaalta ne voivat vähentää kansalaisille, rakennuksille ja koko kaupungille aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja vähentää odottamattomia kustannuksia, joita aiheutuu äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten tulvien tai hulevesien valumisen, aiheuttamienvahinkojen korjaamisesta. WSUD:n täytäntöönpano hulevesien hallinnassa perinteisten viemärijärjestelmien sijaan voi alentaasadevesimaksuja (jotka perustuvat yleensä sadeveden läpäisemättömään kiinteistöpinta-alaan, joka johtaa sadeveden julkiseen viemärijärjestelmään) yksityisissä households- tai kerrostalojen osalta (sadevedensäästö ja käyttö kotitalouksissa, Bremen). 

Rakennustason sadevesivarastot voivat maksaa vähintään 6 000 euroa (sadevedensäästäminen ja käyttö kotitalouksissa, Bremen), mutta suuremmat interventiot voivat maksaa enemmän (17 500 euroa ilmastokestävän rakennusosan sadevesivarastoille, Amsterdam). 

Investointienkustannustehokkuus olisi arvioitava paikallisessa kontekstissa, koska ne riippuvat paikallisista ilmasto- ja ympäristöolosuhteista (esim. sademäärä, päällystetyn maaperän osuus, rakennetun ympäristön tiheys) ja taloudellisista tekijöistä (esim. veden hinnat). Kokonaiskustannukset riippuvat myös kunnossapidon koosta, teknisestä monimutkaisuudesta ja vaaditusta intensiteetistä. Viimeaikaiset tutkimukset erilaisten luontoon perustuvien ratkaisujen (esim. viherkatot, biosuodattimet, sadepuutarhat jne.) kustannuksista ovat tuoneet jonkin verran tietoa WSUD:n mahdollisista kustannuksista. Esimerkiksi Suomessa hulevesialtaiden (koko 10 000 m2)toteutuskustannuksetvaihtelivat 240 000–600 000 euron välillä (CITYWATER-hanke). Viherkattojen rakennuskustannukset voivat vaihdella huomattavasti (60-500€/m2, Nurmi ym., 2013) maiden välillä ja perustuen kattotyyppiin, istutettuun kasvillisuuteen, teknisiin vaatimuksiin jne.  

WSUD vähentää hulevesien tulvariskejä (alue ja tulvat) kaupunkialueilla. Muita hyötyjä ovat vesivaroihin kohdistuvan stressin väheneminen vähentämällä veden liikakäytön todennäköisyyttä ja lisäämällä veden saatavuutta. WSUD:n luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat yleensä monia hyötyjä lisäämällä virkistysmahdollisuuksia, hyvinvointia, esteettisiä arvoja ja luonnon monimuotoisuutta. 

.

Tämä lähestymistapa voidaan sisällyttääEU:n tulvadirektiivin edellyttämiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin. Vesipolitiikan puitedirektiivillä voidaan myös edistää EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisissa vesipiirin hoitosuunnitelmissa vahvistettujen toimenpiteiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja edistää makean veden luonnonvarojen kestävää hoitoa ja suojelua. 

Hulevesien hallinta voidaan sisällyttää myös kansalliseen lainsäädäntöön erityissäädöksissä, jotka liittyvät maankäyttö- ja rakennusmääräyksiin. Esimerkiksi hulevesien hallintaa koskevista vaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. 

Lisäksi paikallisella tasolla laaditut vesienhoitostrategiat ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat tarjota strategisen kontekstin veden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanolle. 

WSUD on laaja toiminta-alue, joka sisältäähyvin heterogeeniset sopeutumistoimenpiteet ja laajan valikoiman teknisiä ratkaisuja. Näin ollentoteuttamisaika vaihtelee suurestilähinnä aloitteen laajuuden ja koon mukaan. Hyvin pienimuotoiset WSUD-käytännöt yhdellä rakennustasolla voidaan toteuttaa muutamassa kuukaudessa,kun taas laajamittainen toteutus, jossa on mukana naapurusto tai jopa koko kaupunki, voi kestää useita vuosia. 

Alueellisesta mittakaavasta riippumatta toteutetut käytännöt (tekninen ratkaisu yhdessä rakennuksessa tai suuret integroidutratkaisut naapuruston mittakaavassa) ovat yleensä pitkäkestoisia (> 10–30 vuotta), mutta needellyttävätyleensä säännöllistä ylläpitoa,muuten niidenkapasiteetti voivähentyämerkittävästi tai järjestelmän toiminta voi epäonnistua.