Ympäristöystävällinen katusuunnittelu hajautettuun ekologiseen sadeveden hallintaan Ober-Grafendorfissa, Ala-Itävallassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten paikalliset äärimmäiset sääilmiöt (kuumat sateet, raekuurot), helleaallot, kuivuus, lumipeitteen väheneminen, tulvat ja gravitaatioon liittyvät luonnononnettomuudet (jätevirrat, maanvyörymät, rankkasateet, kallioputoukset), vaikuttavat yhä enemmän Itävallan Alppien kuntiin. Erilaiset haitalliset vaikutukset kaikkien alojen (esim. infrastruktuuri, vesihuolto, energiahuolto, metsätalous, matkailu) ympäristöjärjestelmiin, fyysisiin rakenteisiin, ihmisten terveyteen ja sosioekonomiseen toimintaan aiheuttavat jo usein vahinkoja kunnissa, aiheuttavat seurauskustannuksia kuntien kotitalouksille ja vaarantavat usein kuntien kehitysmahdollisuudet pitkällä aikavälillä.

Kuten muutkin Ala-Itävallan maakunnan paikallisyhteisöt, myös Ober-Grafendorfin kunta Mostviertelin alueella on viime vuosina kärsinyt enenevässä määrin yhtäältä rankkasateista ja toisaalta tiheämmistä ja voimakkaammista kuivuuskausista. Koska rankkasateet ja asutusalueiden jatkuvasta kasvusta johtuva maaperän asteittainen sulkeminen vaikuttavat yhdessä, pintavesien liiallinen valuminen suljetuilta pinta-alueilta on aiheuttanut jätevesijärjestelmien ylikuormittumista ja asuinalueiden pienimuotoista tulvimista yhä useammin. Seurauksena ovat kiinteistöille ja rakennetulle ympäristölle aiheutuvat kalliit vahingot sekä viemäröinnin pumppaamisesta ja kunnallisen jätevedenpuhdistamon käytöstä aiheutuvat kasvavat kustannukset. Tästä aiheutuvat huolto- ja korjauskustannukset aiheuttavat huomattavia lisäpaineita kunnan talousarvioon, jota rasittavat – kuten useimmissa muissakin kunnissa – kaupunkien viemäri- ja vesihuoltoinfrastruktuurin sekä tulvanpidätysrakenteiden korkeat investointi- ja käyttökustannukset.

Lisäksi pitkittyneiden kuivuuskausien aikana kaupunkien viheralueiden kasteluun ja kasvillisuuden säilyttämiseen liittyvät kustannukset ja ponnistelut ovat kasvaneet jatkuvasti, ja voimakkaampien helleaaltojen vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tuntuvat jo suhteellisen pienissäkin maaseutukunnissa.

Vuotuinen keskilämpötila on noussut Itävallassa jo +2 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Ala-Itävallan maakunnan viimeisimpien alueellisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan (Chimani et al. 2016a), jotka perustuvat Itävallan uusiin ilmastoskenaarioihin (Chimani et al. 2016b), vuotuisen keskilämpötilan ennustetaan nousevan edelleen +1,3 celsiusastetta 1,4 celsiusasteeseen vuosina 2021–2050 (vuosiin 1971–2000 verrattuna), ja se voi nousta +3,9 celsiusasteeseen nykyisellä edustavalla pitoisuuspolulla (RCP8.5) vuosina 2071–2100, ja voimakkain kausittainen nousu tapahtuu talvella (+4,4 celsiusastetta). Lämpimien päivien keskimääräinen vuotuinen lukumäärä (joka määritellään päiviksi, joiden päivittäinen enimmäislämpötila on yli 30 °C) Ala-Itävallassa voi nousta nykyisestä kuudesta kuumasta päivästä vuodessa 29 kuumaan päivään vuodessa vuosisadan loppuun saakka. Vaikka ilmastomallit ovat alttiimpia suuremmille epävarmuustekijöille, niissä ennustetaan myös, että keskimääräinen vuotuinen sademäärä kasvaa jopa +11 prosenttia vuosisadan loppuun asti, jos tilanne jatkuu ennallaan, ja että kausittaiset sademäärät muuttuvat merkittävästi koko maakunnassa, ja talvella sademäärät voivat lisääntyä +25,6 prosenttia. Päivittäisten sademäärien enimmäismääriä simuloidaan siten, että ne lisääntyvät merkittävästi ja asteittain laajemmissa osissa Itävaltaa pitkällä aikavälillä (RCP4.5: 16,2 prosenttia; RCP8.5: 23,5 prosenttia; sekä vuosina 2071–2100), ja voimakkaimmat muutokset ovat +20–40 prosenttia talvella Pohjois- ja Itä-Itävallassa.

Toimittuaan jo vuosia paikallisen energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristönsuojelun alalla Ober-Grafendorfin kunta tunnusti ilmastonmuutoksen kaupunkikehitykselle aiheuttamat kasvavat haasteet ja päätti testata ja toteuttaa innovatiivisen paikallisen sopeutumistoimenpiteen uudella kuntakehitysalueella.

Ober-Grafendorfin kunnassa toteutettava ekokatuhanke (Ökostraße) edustaa älykästä, hajautettua ja ekologista sadeveden hallintajärjestelmää, joka perustuu ympäristöystävälliseen katusuunnitteluun (DrainGarden®). Päätavoitteena oli välttää taajamien tulviminen tyhjentämällä ylimääräistä pintavettä, jos umpinaisen kadun pinnasta sataa runsaasti, sinetöimättömille tienvarsialueille, joille on istutettu viheralueita, joiden erityinen rakenne mahdollistaa sadeveden säilyttämisen, varastoinnin ja suodattamisen. Yhtä tärkeitä tavoitteita olivat ylimääräisten viemäriputkien rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvien julkisten kustannusten välttäminen sekä pumppuasemien ja jätevedenpuhdistamojen käytöstä aiheutuvien kustannusten ja energiapanosten vähentäminen. Samaan aikaan sopeutumistoimenpiteellä pyritään tuottamaan sivuhyötyjä, kuten parantamaan kaupunkien mikroilmastoa kasvien siirtelyn avulla, jäähdytysvaikutuksia kesäisten helleaaltojen aikana, kaupunkikuvan visuaalista parantamista sekä vähentämään kustannuksia ja pyrkimyksiä kastella ja ylläpitää kaupunkien viheralueita. Toimenpide on tarkoitettu innovatiiviseksi pilotti- ja demonstraatiosopeutumistoimeksi, joka toimii malliratkaisuna myös muille kaupungeille ja kunnille. Pysyvällä tieteellisellä seurannalla tuetaan räätälöityjä sovelluksia muissa yhteyksissä ja muissa paikoissa.

Ober-Grafendorfin paikallinen sopeutumistoimenpide kehitettiin ja pantiin täytäntöön osana alueellista sopeutumista koskevaa pilottiprosessia ylikansallisessa EU:n hankkeessa C3-Alps – Capitalising Climate Change Knowledge for Adaptation in the Alpine Space (Interreg Alpine Space Programme 2007–2013). Hankkeen puitteissa Alppien eri alueilla toteutettujen pilottitoimien yleisenä tavoitteena oli sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisiin ja alueellisiin toimintaohjelmiin ja tasoittaa tietä konkreettisten sopeutumistoimien ja -toimenpiteiden toteuttamiselle. Mostviertelin alueella prosessiin osallistui seitsemän pilottikuntaa, muun muassa Ober-Grafendorf.

Ober-Grafendorfin kunnassa toteutettava ekokatuhanke (Ökostraße) on ympäristöystävällinen urbaani katumuotoilu, jolla pyritään hajautettuun ekologiseen sadeveden hallintaan. Toimenpide toteutettiin vuonna 2015 uudella kaupunkikehitysalueella 100 metriä pitkällä ja 11 metriä leveällä katuosuudella vastauksena toistuviin rankkasateisiin, jotka aiheuttivat pienimuotoisia tulvia, jätevesijärjestelmän ylikuormitustilanteita ja kunnossapitotöiden kustannusten nousua.

Ekokatukonsepti, joka on suojattu nimellä DrainGarden®, on kasvillisten, esteettisesti houkuttelevien tienvarsikaistaleiden järjestelmä, joka on peitetty erityisillä luonnollisilla alustoilla ja istutettu viherkasveilla, jotka pystyvät imemään, säilyttämään, varastoimaan ja suodattamaan suuria vesimääriä lyhyessä ajassa. Erityisesti kehitetyt maaperäalustat on kerrostettu siten, että niissä yhdistyvät suuri vedenläpäisevyys ja suuri varastointikapasiteetti. Kovan sateen sattuessa vesi ei virtaa kaduilta ja muilta päällystetyiltä pinnoilta viemäriin, vaan viheralueille. Yksi kuutiometri substraattia voi varastoida jopa 500 litraa vettä. Kuten tavanomaisia vedenpidätysrakenteita koskevissa säännöksissä edellytetään, järjestelmä on suunniteltu varmistamaan tulvasuojaus rankkoihin sadetapahtumiin 100 vuoden palautusajalla. Vesi pysyy kasvien käytettävissä, substraatti suodattaa sen ja sen annetaan imeytyä hitaasti pohjavesimuodostumaan. Kasvien transpiraationa käyttämän veden mikroilmastovaikutus vastaa 100 vuotta vanhan pyökkipuun jäähdytyskapasiteettia kuumana kesäpäivänä, ja se pystyy alentamaan paikallista lämpötilaa jopa 5 °C lämpöjaksojen aikana. Muita ympäristöön liittyviä sivuhyötyjä ovat hiilidioksidin varastointi kasveissa ja substraatissa, suljetun maaperän kasvun hillitseminen, kaupunkien viheralueiden lisääntyminen ja kaupunkikuvan visuaalinen parantaminen.

Järjestelmän avulla kunta voi välttää lisäviemäriputkien rakentamisesta aiheutuvat investointikustannukset sekä viemäri- ja pumppulaitosten ylläpidosta aiheutuvat säännölliset käyttökustannukset. Lisäksi nykyinen yhdyskuntavesien viemäröintijärjestelmä kuormittuu ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamon käyttökustannukset sekä kastelu- ja viheralueiden ylläpitokustannukset pienenevät.

Oikean kasvilajin valinta on ratkaiseva tekijä toimenpiteen onnistumisen kannalta. Sen lisäksi, että viheralueet ovat liikenneturvallisuusnormien mukaisia, ne olisi suunniteltava siten, että vältetään kuljettajien ja kävelijöiden vahingoittamasta järjestelmää, mikä voidaan saavuttaa käyttämällä pensaita, kukkivia lajeja ja maaperää peittäviä lajeja. Toisaalta sopivia kasvilajeja on mukautettava paikalliseen ilmastoon, ja niiden olisi oltava monivuotisia, helposti ylläpidettäviä ja kestäviä, mukaan lukien sietokyky jäänpoistosuolaa vastaan talviaikaan.

Hanke on suunniteltu tieteelliseksi kokeiluksi, jonka suorituskykyparametreja seurataan jatkuvasti, jotta voidaan oppia tulevia sovelluksia varten. Sopeutumistoimenpide soveltuu erityisen hyvin asuinalueiden toissijaiseen katujärjestelmään ja vasta kehitettyihin asuinalueisiin. Tarvittavin muutoksin sadeveden hallintajärjestelmä voidaan räätälöidä muihin tilanteisiin, kuten viherkattoihin, pysäköintialueisiin ja yksityisasuntoihin.

Sekä kansalaiset että asiantuntijat ovat kiinnittäneet paljon huomiota ympäristökadun konseptiin, ja sitä pidetään tärkeänä innovaationa kestävässä paikallisessa tienrakentamisessa. Ober-Grafendorfin kunta aikoo soveltaa käsitettä laajasti alueellaan ja vähentää siten suljetun pinta-alan osuutta.

Hankkeen käynnisti Ober-Grafendorfin pormestari, joka on jo pitkään kannattanut voimakkaasti kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kuntien kehittämisessä. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen sopeutumistoimenpiteen rahoittamisesta ja toteuttamisesta. Koska toimenpide oli tarkoitus toteuttaa uudella, vielä kehittymättömällä kaupunkialueella, asukkaiden ottaminen mukaan päätökseen ei ollut erityisen tarpeellista. Kuten Itävallan aluesuunnittelulaissa edellytetään, edellisestä paikallisesta aluekehityssuunnitelmasta ja konkreettisesta kaavoitussuunnitelmasta on kuitenkin järjestetty sidosryhmien osallistuminen ja julkinen kuuleminen. Ratkaisevia yhteyksiä ulkopuolisiin asiantuntijoihin välitti kunnan pitkäaikainen puutarhanhoitopalvelujen tarjoaja. Hanke on toteutettu kunnan puolesta yhteistyössä Wienin luonnonvara- ja biotieteiden yliopiston ja konsulttiyritys Zenebio GmbH:n kanssa.

Toimenpiteen valmistelu oli osa alueellista sopeutumisprosessia, joka toteutettiin Mostviertelin alueella Ala-Itävallassa vuosina 2011–2014. Juoksu otsikolla ”Vaihdettavissa Mostviertel. Fit into climate future” -prosessi oli yksi Alppien aluetta koskevan C3-Alps-hankkeen pilottitoimista, ja sen tarkoituksena oli tukea ja toteuttaa sopeutumista paikallistasolla. Sidosryhmäprosessissa sovellettiin räätälöidyn alueellisen viestintästrategian ja prosessin huolellisen suunnittelun pohjalta jäsenneltyjä osallistumismuotoja ja ryhmävuorovaikutusmuotoja, joita tuettiin epävirallisemmilla tapauskohtaisilla vuorovaikutuksilla sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sidosryhmien varhaiseen osallistumiseen, prosessin jatkuvuuteen ja avoimuuteen sekä sidosryhmien säännölliseen vuorovaikutukseen. Ala-Itävallan ilmastoliittouman ydintiimi, jolla oli poliittinen tuki Ala-Itävallan maakuntahallituksen edustajille, vastasi prosessin suunnittelusta, järjestämisestä ja ohjaamisesta aluetasolla. Kolmen vuoden aikana vuosina 2012–2014 seitsemän kuntaa, mukaan lukien Ober-Grafendorf, osallistui neljään paikalliseen työpajaan kuntaa kohden, yhteensä 28:aan kunnalliseen työpajaan sekä neljään yhteiseen kuntien väliseen työpajaan ja julkiseen sidosryhmätapahtumaan. Prosessinhallintaryhmän tärkeimmät tehtävät olivat sidosryhmien motivoiminen osallistumaan, paikallisten sopeutumisprosessien käynnistäminen ja helpottaminen, tieteellisen tiedon tarjoaminen ja välittäminen käyttökelpoisissa muodoissa, paikallisen tiedon integrointi sekä kannustavan ja voimaannuttavan kehyksen tarjoaminen kunnan sidosryhmille.

Tärkeimmät sidosryhmät olivat kaupunginjohtajat sekä paikallisten työryhmien johtajat ja jäsenet kussakin seitsemässä pilottikunnassa. Kuhunkin kuntaan perustetut työryhmät koostuivat eri-ikäisistä, -sukupuolisista, -koulutetuista ja -ammattilaisista. Osallistujat arvostivat suuresti kuntien välisiä työpajoja ja julkisia tapahtumia kokemusten vaihdon ja sosiaalisen oppimisen helpottamisesta kaikkien kuntien työryhmien välillä. Sopeutumisosaamisen valmistelua ja tiedonsiirtoa tukivat ulkopuoliset ilmastonmuutoksen asiantuntijat, jotka pitivät työpajoissa asiantuntijaluentoja kunkin kunnan valitsemista erityisaiheista. Alueellinen sopeutumisprosessi sisällytettiin laajempaan verkostoitumiseen sellaisten kumppaniorganisaatioiden ja -laitosten kanssa, joilla on kerrannaisvaikutuksia, mukaan lukien aluekehitysvirastot, Leader-alueiden johtajat, Ala-Itävallan kylä- ja kaupunkiuudistusvirasto, Ala-Itävallan alueellinen energia- ja ympäristövirasto sekä ilmasto- ja energiamallialueiden johtajat.

Toimenpide vahvistaa hankkeen innovaatiopotentiaalin, ja se on voittanut Itävallan Energy Globe -palkinnon kategoriassa ”vesi” ja Climate Star -palkinnon vuonna 2016. Sopeutumisratkaisu on sittemmin räätälöity erilaisiin toimintaympäristöihin, ja sitä on sovellettu myös muissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa, kuten Wienissä. Toimenpiteen toteuttamista helpottaneita menestystekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

• Ober-Grafendorfin kunnalla on pitkäaikaista kokemusta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, energiatehokkuudesta ja kestävän kehityksen toimista. Se on jo vuosia ollut aktiivinen jäsen vastaavissa verkostoissa ja ohjelmissa, kuten Climate Alliance -verkostossa, e5-ohjelmassa, ilmasto- ja energiamallialueessa ”Mostviertel Mitte”, reilun kaupan kunnissa ja viimeksi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa. Aiemmat kokemukset ympäristöpoliittisten teemojen paikallisesta integroinnista ja aktiivisesta osallistumisesta kuntaverkostoihin ovat osaltaan tasoittaneet tietä ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiselle kuntien asialistalle.
• Koska toimenpide on ekosysteemiin perustuva sopeutumistoimenpide, jolla vastataan useisiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin samanaikaisesti ja tuotetaan useita ympäristöön liittyviä sivuhyötyjä, sitä voidaan pitää hyvänä käytäntönä esimerkkinä kestävästä sopeutumisesta.
• Toimenpide on erittäin kustannustehokas, ja sillä on suhteellisia kustannusetuja perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. Näin säästetään julkisia varoja ja rasitetaan kunnan taloutta.

Lisäksi C3-Alps-siemenrahoitushankkeen puitteissa toteutettu alueellinen sopeutumisprosessi osoittautui onnistuneeksi keinoksi lisätä tietoisuutta ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyvistä tarpeista, tiedottaa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä siirtää sopeutumista koskevaa tietämystä ja kehittää sopeutumisvalmiuksia. Näin ollen se oli ratkaiseva tekijä ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämisessä osallistuvien kuntien asialistoille. C3-Alps-prosessista saatujen kokemusten arvioinnin perusteella on tunnistettu seuraavat menestys- ja helpotustekijät:

• korkeamman hallintotason tuki ja edustajien henkilökohtainen läsnäolo sidosryhmien kokouksissa osoittivat poliittista sitoutumista ja motivoivat kuntia osallistumaan;
• alhaalta ylöspäin suuntautuva ongelman muotoilu ja kiinnostavien aiheiden valinta kunnissa oli ratkaisevan tärkeää kehitettyjen sopeutumistoimenpiteiden sitoutumisen, hyväksymisen ja merkityksellisyyden kannalta;
• ilmastonmuutokseen sopeutumisen määritteleminen myönteisellä tavalla korostamalla selviytymiskyvyn, kestävyyden ja tulevien kehitysmahdollisuuksien kaltaisia mahdollisuuksia ja käsitteitä riskien, vahinkojen tai menetysten sijaan auttoi viestimään sopeutumisesta;
• Paikallisten sopeutumisprosessien tukemisessa on otettava huomioon kunkin kunnan erityispiirteet ja yksittäisten sidosryhmien mieltymykset. Ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa, joka toimisi yhtä hyvin kaikissa kunnissa.
• Jotta osallistumisprosessi olisi tuloksellinen, se edellytti intensiivistä valmistelua, huolellista suunnittelua, ammattimaista prosessinhallintaa ja riittäviä resursseja (rahoitus, aika) jättäen samalla riittävästi joustovaraa.
• tietämyksen valmistelun ja välittämisen on oltava kohderyhmälähtöistä; didaktisen asiantuntijan kanssa järjestetyt sisäiset viestintäkoulutukset auttoivat ammattimaistamaan viestintätapoja;
• Oikean tasapainon löytäminen sidosryhmien osallistumisen kannustamisen ja sidosryhmien resurssien ja valmiuksien liiallisen rajoittamisen välttämisen välillä oli vaikeaa, mutta ratkaisevan tärkeää.
• yhteistyö ja verkostoituminen muiden alueella toimivien organisaatioiden kanssa oli ratkaisevan tärkeää sopeutumisprosessin kestävyyden kannalta;
• osallistuminen pilottialueena EU-hankkeeseen ja ”edelläkävijäalueena” toimiminen ylikansallisella tasolla olivat kunnille vahvoja motivoivia perusteita.

Koko alueellisen sopeutumisprosessin osalta kaikkein rajoittavimmaksi tekijäksi osoittautui ilmastonmuutokseen sopeutumisen uutuus paikallisena poliittisena teemana yhdessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien kysymysten paikallistason hallitsevan aseman ja aiemmin saavutetun syvyyden kanssa. Monille kunnallisille sidosryhmille sopeutumisen syrjiminen hillinnästä oli näin ollen vaikeaa. Tämän seurauksena osa kehitetyistä sopeutumistoimenpiteistä painottui voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, eikä niillä ollut selkeää merkitystä sopeutumisen kannalta. Toisena vaikeutena oli se, että prosessin täytäntöönpanohetkellä aluetason sopeutumisstrategia puuttui edelleen. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetyt sopeutumisvaihtoehdot osoittautuivat paikallistasolle sopimattomiksi, eli niitä pidettiin liian abstrakteina, strategisina ja kaukaisina. Näin ollen oli panostettava huomattavasti sopeutumisvaihtoehtojen ”kääntämiseen” ja ”pienentämiseen” kansalliselta tasolta paikalliselle tasolle.

Tavanomaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin verrattuna Ober-Grafendorfissa toteutetulla älykkäällä ja ekologisella sadeveden hallintajärjestelmällä on huomattavia kustannusetuja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja se tuottaa useita ympäristöön liittyviä sivuhyötyjä. Toimenpiteen ympäristönsuojelun tasoa seurataan parhaillaan. Kvantitatiivisia tietoja kerätään muun muassa järjestelmän vesitaseesta, substraattien ja kasvien mikroilmastovaikutuksista, niiden kyvystä suodattaa pilaavia aineita sekä paikallisen järjestelmän vaikutuksesta sadeveden hallintaan alueellisella tasolla.

Kohteen laajuudesta ja saavutettavuudesta riippuen eco-street / DrainGarden® -konseptin toteuttamisen absoluuttiset investointikustannukset voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Kustannukset substraatin yhden kuutiometrin on noin 100 euroa. Kasvien valinnasta riippuen viljelykustannukset vaihtelevat kahdesta eurosta / m ² kylvöstä useisiin tuhansiin euroihin / m ² isojen puumaisten monivuotisten kasvien istutukseen.

Toimenpiteellä vältetään huomattavat investointikustannukset, joita muutoin aiheutuisi tienvarsien viemäriputkien rakentamisesta ja puhtaan veden viemärin asentamisesta, ja sillä vähennetään pitkän aikavälin toimintakustannuksia, jotka aiheutuvat viemäröinnin ylläpidosta, viemärien pumppaamisesta tulvien sattuessa, jäteveden käsittelystä sekä kaupunkien viheralueiden kastelusta ja ylläpidosta. Koska kaupunkien viemäri- ja jätevesijärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset muodostavat suuren osan kuntien budjetista, tämä keventää huomattavasti kaupunkien kotitalouksien taakkaa. Tienvarsirakentamisen ja katusuunnittelun välittömät kustannukset poikkeavat vain vähän vakioratkaisuista, koska järjestelmä toteutetaan alueilla, joita olisi muutenkin käytetty perinteiseen tienvarsivihreyteen.

Paikallisten tulvien riskin ehkäisemisen lisäksi vedenpoisto- ja sadeveden hallintajärjestelmä tarjoaa monia etuja. Se varastoi sadevettä, antaa sen kasvien käyttöön, suodattaa epäpuhtaudet ja antaa jäännösveden määrät pohjaveteen. Alustaan varastoituneen veden haihtuminen ja kasvien kulkeutuminen luovat viilentävän vaikutuksen, mikä parantaa kaupunkien mikroilmastoa ja auttaa lieventämään lämpöstressiä kesäisin ilman lisäkustannuksia.

Toimenpiteen toteuttaminen on rahoitettu kunnan tavanomaisesta talousarviosta. Kunta ei saanut erityistä julkista rahoitusta.

Sama koskee toimenpiteitä, joita on toteutettu muissa alueelliseen sopeutumisprosessiin osallistuneissa kunnissa. Vaikka EU:n osarahoittaman C3-Alps-hankkeen prosessinhallinta- ja tukipalveluihin oli käytettävissä 65 000 euron määrärahat, kunnat ja muut sidosryhmät eivät saaneet rahoitusta tai korvausta alueelliseen pilottiprosessiin osallistumisesta ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Prosessipäälliköt kuitenkin konsultoivat ja neuvoivat käytettävissä olevista taloudellisista kannustimista ja rahoitusmahdollisuuksista maakunnan valtion ja liittovaltion nykyisten rahoitusohjelmien puitteissa. Yleisesti ottaen kuntien määrittelemät ja toteuttamat sopeutumistoimet olivat usein pehmeitä ja edullisia toimenpiteitä eivätkä merkittäviä investointeja vaativia teknologisia ratkaisuja.

Toissijaisen tieverkon rakentaminen ja ylläpito Itävallan kunnissa kuuluu kunnalliseen toimivaltaan, joten se on paikallisviranomaisten lakisääteinen vastuu. Kaupunkien ekologisen sadevesien hallintajärjestelmän on oltava samojen määräysten ja standardien mukainen kuin muidenkin tavanomaisten ratkaisujen, esimerkiksi tieturvallisuusmääräysten tai vesi-infiltraatioteknisten töiden kansallisten normien mukainen. Tässä tapauksessa erityisenä tavoitteena oli noudattaa Itävallan vesi- ja jätehuoltoyhdistyksen (ÖWAV) sääntöjä, jotka koskevat satavuotisten rankkasateiden varastointia.

DrainGarden®-erityisjärjestelmä, joka on otettu käyttöön nyt käsiteltävässä asiassa, on rekisteröity tavaramerkki, ja siihen sovelletaan näin ollen vastaavia sovellettavia suojaoikeuksia. Järjestelmää markkinoi itävaltalainen puutarha- ja maisemasuunnitteluyritys Zenebio GmbH.

Ober-Grafendorfin ympäristöystävällinen katusuunnittelu hajautettuun ekologiseen sadeveden hallintaan toteutettiin useiden kuukausien ajan kesällä 2015. Siihen liittyy useita vuosia kestävä tieteellinen seurantavaihe.

Valmistelutoimet aloitettiin vuoden 2011 alussa C3-Alps-hankkeen koko alueellisen sopeutumisprosessin osalta. Prosessin operatiivinen vaihe alkoi syksyllä 2011 järjestetystä ensimmäisestä sidosryhmien työpajasta, ja se kesti vuoden 2014 loppuun. Kuntien toimenpiteiden toteuttamista ja kuntien välistä vaihtoa jatketaan C3-Alps-hankkeen päättymisen jälkeen.

Ober-Grafendorfissa toteutettavan toimenpiteen elinkaareksi arvioidaan noin 50 vuotta edellyttäen, että suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa käytetään tarvittavaa asiantuntemusta.

Gemeindeentwicklung und Raumplanung
DI Sonja Kadanka
Marktgemeinde Ober-Grafendorf
Hauptplatz 2
3200 Ober-Grafendorf
Tel: +43 (0) 2747/2313-204
Email: sonja.kadanka@ober-grafendorf.at

Gemeinde Ober-Grafendorf
Gemeindeamt
DDI Gerhard Gruber
Hauptplatz 2
3200 Ober-Grafendorf
T: +43 (0)2747 2313-0; +43 (0)2747 2313-202
Email: gerhard.gruber@ober-grafendorf.at; gemeindeamt@ober-grafendorf.at

Amt der Niederösterreichischen Landesregierung (Provincial Government of Lower Austria), Abteilung RU3
Mag. Karina Zimmermann
Landhausplatz 1, Haus 16
3109 St. Pölten
Tel.: +43 (0)2742 9005 15188
E-mail: post.ru3@noel.gv.at

Klimabündnis Niederösterreich (Climate Alliance Lower Austria)
DI Petra Schön
Wiener Straße 35
3100 St. Pölten
Tel.: +43 (0)2742 26967
E-mail: niederoesterreich@klimabuendnis.at

Zenebio GmbH
Preysinggasse 19
1150 Wien
Tel.: +43 (0)1 9828305
E-mail: office@zenebio.at

Ober-Grafendorfin kunta, Ala-Itävallan maakuntahallitus, C3-Alpit-hanke ja Ala-Itävallan ilmastoliittouma