Ympäristöystävällinen kaupunkisuunnittelu hajautettuun ekologiseen sadeveden hallintaan Ober-Grafendorfissa, Ala-Itävallassa

Alppien itävaltalaiset kunnat kärsivät yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten paikallisista äärimmäisistä sääilmiöistä (raskas sademäärä, raekuurot), helleaalloista, kuivuudesta, vähenevästä lumipeitteestä, tulvista ja gravitaatioon liittyvistä luonnononnettomuuksista (romuvirrat, maanvyörymät, rankkasateet, kivikkoistuminen). Erilaiset haitalliset vaikutukset ympäristöjärjestelmiin, fyysisiin rakenteisiin, ihmisten terveyteen ja sosioekonomiseen toimintaan kaikilla aloilla (esim. infrastruktuuri, vesihuolto, energiahuolto, metsätalous, matkailu) aiheuttavat jo nyt toistuvia vahinkoja kunnissa, aiheuttavat välillisiä kustannuksia kunnallisille kotitalouksille ja vaarantavat usein kuntien kehitysmahdollisuudet pitkällä aikavälillä.

Kuten muutkin Ala-Itävallan maakunnan paikallisyhteisöt, Mostviertelin alueella sijaitseva Ober-Grafendorfin kunta on viime vuosina kärsinyt yhä enemmän toisaalta rankkasateista ja toisaalta tiheämmistä ja selvemmistä kuivuuskausista. Rankkasateiden ja jatkuvan asutuskasvun aiheuttaman maaperän asteittaisen sulkemisen yhteisvaikutuksesta pintavesien liiallinen valuminen suljetuilta pinta-aloilta on aiheuttanut jätevesijärjestelmien ylikuormitusta ja pienimuotoisia tulvia asuinalueilla yhä useammin. Seurauksena ovat kiinteistöille ja rakennetulle ympäristölle aiheutuvat kalliit vahingot sekä jäteveden pumppaus- ja kunnallisen jätevedenpuhdistamon käyttökustannusten nousu. Tästä aiheutuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset aiheuttavat huomattavia lisäpaineita kuntien talousarviolle, jota – kuten useimpia muita kuntia – rasittavat joka tapauksessa kaupunkien viemäröinti- ja vesihuoltoinfrastruktuurin sekä tulvia pidättävien rakenteiden korkeat investointi- ja käyttökustannukset.

Lisäksi pitkittyneiden kuivuuskausien aikana kaupunkien viheralueiden kasvillisuuden kastelu- ja ylläpitokustannukset ja -ponnistelut ovat jatkuvasti kasvaneet, ja voimakkaampien helleaaltojen vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tuntuvat jo suhteellisen pienissäkin maaseutukunnissa.

Vuotuinen keskilämpötila on jo noussut +2 °C Itävallassa esiteolliseen aikaan verrattuna. Ala-Itävallan maakunnan viimeisimpien alueellisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan (Chimani et al. 2016a), jotka perustuvat Itävallan uusiin ilmastoskenaarioihin (Chimani et al. 2016b), vuotuisen keskilämpötilan ennustetaan nousevan edelleen +1,3 °C:sta 1,4 °C:seen vuosina 2021–2050 (verrattuna kauteen 1971–2000), ja se voi nousta jopa +3,9 °C:een tavanomaisen edustavan pitoisuuspolun (RCP8.5) mukaisesti vuosina 2071–2100, jolloin kausittainen nousu on voimakkainta talvella (+4,4 °C). Lämpimien päivien (jotka määritellään päiviksi, joiden päivittäinen enimmäislämpötila on yli 30 °C) keskimääräinen vuotuinen määrä Ala-Itävallassa voi nousta nykyisestä kuudesta kuumasta päivästä 29 kuumaan päivään vuodessa vuosisadan loppuun saakka. Vaikka ilmastomalleihin liittyy suurempia epävarmuustekijöitä, niissä ennustetaan myös vuotuisen keskimääräisen sademäärän kasvavan jopa +11 prosenttia nykykehitysskenaariossa vuosisadan loppuun saakka ja merkittäviä muutoksia kausisademääriin koko maakunnassa. Sademäärät voivat kasvaa +25,6 prosenttia talvella. Päivittäisten sademäärien enimmäismääriä simuloidaan siten, että ne lisääntyvät merkittävästi ja asteittain suuremmissa osissa Itävaltaa pitkällä aikavälillä (RCP4.5: 16,2 prosenttia; RCP8.5: 23,5 prosenttia; kummallakin kaudella 2071–2100), ja suurimmat muutokset (20–40 prosenttia) tapahtuivat talvella Itävallan pohjois- ja itäosissa.

Ober-Grafendorfin kunta, joka on jo vuosien ajan toiminut aktiivisesti paikallisen energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristönsuojelun aloilla, tunnusti ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvavat haasteet kaupunkikehitykselle ja päätti testata ja toteuttaa innovatiivisen paikallisen sopeutumistoimenpiteen uudella kunnan kehittämisalueella.

Ober-Grafendorfin kunnassa toteutettu ympäristökatuhanke (Ökostraße) edustaa älykästä, hajautettua ja ekologista sadeveden hallintajärjestelmää, joka perustuu ympäristöystävälliseen kaupunkisuunnitteluun (DrainGarden®). Päätavoitteena oli välttää rakennettujen alueiden tulviminen tyhjentämällä ylimääräinen pintavesi rankkasateiden sattuessa suljetulta katupinnalta viherkasveille istutetuille sinetöimättömille tienvarsivyöhykkeille, joiden erityinen rakenne mahdollistaa sadeveden säilyttämisen, varastoinnin ja suodattamisen. Yhtä tärkeitä tavoitteita olivat ylimääräisten viemäriputkien rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvien julkisten kustannusten välttäminen sekä pumppuasemien ja jäteveden käsittelylaitosten käytöstä aiheutuvien kustannusten ja energiapanosten vähentäminen. Samalla sopeutumistoimenpiteellä pyritään saamaan aikaan sivuhyötyjä, kuten kaupunkien mikroilmaston paraneminen kasvintuhoojien avulla, jäähdytysvaikutukset kesäisten helleaaltojen aikana, kaupunkikuvan visuaalinen parantaminen sekä kaupunkien viheralueiden kasteluun ja säilyttämiseen liittyvien kustannusten ja toimien vähentäminen. Toimenpide on tarkoitettu innovatiiviseksi pilotti- ja demonstraatiosopeutumistoimeksi, joka toimii malliratkaisuna myös muille kaupungeille ja kunnille. Pysyvän tieteellisen seurannan on tuettava räätälöityjä sovelluksia muissa yhteyksissä ja muissa paikoissa.

Ober-Grafendorfin paikallinen sopeutumistoimenpide kehitettiin ja pantiin täytäntöön osana alueellista sopeutumista koskevaa pilottiprosessia kansainvälisessä EU:n hankkeessa C3-Alps – ”Capitalising Climate Change Knowledge for Adaptation in the Alpine Space” (Interreg Alpine Space Programme 2007–2013). Hankkeen puitteissa Alppien alueilla toteutettujen pilottitoimien yleisenä tavoitteena oli sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisiin ja alueellisiin toimintasuunnitelmiin ja tasoittaa tietä konkreettisten sopeutumistoimien ja -toimenpiteiden toteuttamiselle. Mostviertelin alueella prosessiin osallistui seitsemän pilottikuntaa, muun muassa Ober-Grafendorf.

Ober-Grafendorfin kunnassa toteutettava ”ecostreet”-hanke (”Ökostraße”) on ympäristöystävällinen kaupunkisuunnittelu, joka mahdollistaa hajautetun ekologisen sadeveden hallinnan. Vastauksena toistuviin rankkasateisiin, jotka aiheuttivat pienimuotoisia tulvia, viemärijärjestelmän ylikuormitustilanteita ja kunnossapitotöiden kustannusten nousua, toimenpide toteutettiin vuonna 2015 uudella kaupunkikehitysalueella 100 metrin pituisella ja 11 metrin levyisellä katuosuudella.

DrainGarden®-nimellä suojattu ”ekokatu” on järjestelmä, joka koostuu kasvillisista ja esteettisesti houkuttelevista tienvarsikaistaleista, jotka on peitetty erityisillä luonnollisilla kasvualustoilla ja istutettu viherkasveilla, jotka pystyvät imemään, säilyttämään, varastoimaan ja suodattamaan suuria määriä vettä lyhyessä ajassa. Erityisesti kehitetyt maaperän substraatit on kerrostettu siten, että niissä yhdistyvät suuri vedenläpäisevyys ja suuri varastointikapasiteetti. Rankkasateiden sattuessa vettä ei virtaa kaduilta ja muilta päällystetyiltä pinnoilta viemäriin, vaan viheralueille. Jokainen kuutiometri alustaa voi varastoida jopa 500 litraa vettä. Kuten tavanomaisia vedenpidätysrakenteita koskevissa määräyksissä edellytetään, järjestelmä on suunniteltu varmistamaan tulvasuojaus rankkasateisiin asti 100 vuoden paluuvälillä. Vesi jää kasvien ulottuville, suodattuu substraatista ja imeytyy hitaasti pohjavesimuodostumaan. Kasvien haihdutukseen käyttämän veden mikroilmastovaikutus vastaa 100-vuotiaan pyökin jäähdytystehoa kuumana kesäpäivänä ja pystyy alentamaan paikallista lämpötilaa jopa 5 °C lämpökausina. Muita ympäristöön liittyviä sivuhyötyjä ovat hiilidioksidin varastointi kasveilla ja kasvualustalla, suljetun maaperän kasvun estäminen, kaupunkien viheralueiden lisääntyminen ja kaupunkikuvan visuaalinen parantaminen.

Järjestelmän avulla kunta voi välttyä ylimääräisten viemäriputkien rakentamiseen liittyviltä investointikustannuksilta sekä viemäri- ja pumppauslaitteistojen ylläpitoon liittyviltä säännöllisiltä toimintakustannuksilta. Lisäksi nykyinen kaupunkien vedenpoistojärjestelmä rasitetaan ja kunnallisen jätevedenpuhdistamon sekä kaupunkien viheralueiden kastelu- ja ylläpitokustannukset alenevat.

Oikeiden kasvilajien valinta on ratkaiseva tekijä toimenpiteen onnistumisen kannalta. Sen lisäksi, että viheralueet ovat liikenneturvallisuusnormien mukaisia, ne olisi suunniteltava siten, että kuljettajat ja kävelijät eivät vahingoita järjestelmää, mikä voidaan saavuttaa käyttämällä pensaita, kukkivia ja maaperää peittäviä lajeja. Toisaalta sopivia kasvilajeja on mukautettava paikalliseen ilmastoon, ja niiden olisi oltava monivuotisia, helppohoitoisia ja kestäviä, mukaan lukien kyky sietää jäänpoistosuolaa talviaikana.

Hanke on suunniteltu tieteelliseksi kokeeksi, jonka suorituskykyparametreja seurataan jatkuvasti, jotta voidaan oppia tulevia sovelluksia varten. Sopeutumistoimenpide soveltuu erityisesti taajamien toissijaiseen katujärjestelmään ja uusille taajama-alueille. Tarpeellisilla muutoksilla sadeveden hallintajärjestelmä voidaan räätälöidä muihin tilanteisiin, kuten viherkattoihin, pysäköintitiloihin ja yksityisasuntoihin.

Sekä yleisö että asiantuntijat ovat kiinnittäneet paljon huomiota ekokatukonseptiin, ja sitä pidetään tärkeänä innovaationa kestävässä paikallisessa tienrakennuksessa. Ober-Grafendorfin kunta aikoo soveltaa käsitettä laajasti alueellaan ja vähentää näin suljetun pinta-alan osuutta.

Hankkeen käynnisti Ober-Grafendorfin pormestari, joka on jo pitkään kannattanut voimakkaasti kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kuntien kehittämisessä. Sopeutumistoimenpiteen rahoittamisesta ja asentamisesta on päättänyt kunnanvaltuusto. Koska toimenpide oli tarkoitus toteuttaa uudella vielä kehittymättömällä kaupunkialueella, ei ollut erityistä tarvetta ottaa asukkaita mukaan päätöksentekoon. Kuten Itävallan maankäytön suunnittelua koskevissa laeissa edellytetään, edeltävästä paikallisesta aluekehityssuunnitelmasta ja konkreettisesta kaavoitussuunnitelmasta on kuitenkin järjestetty sidosryhmien osallistuminen ja julkinen kuuleminen. Keskeisiä kontakteja ulkopuolisiin asiantuntijoihin välitti kunnan pitkäaikainen puutarhanhoitopalvelujen tarjoaja. Hanke on toteutettu kunnan puolesta yhteistyössä Wienin luonnonvara- ja biotieteiden yliopiston ja konsulttiyritys Zenebio GmbH:n kanssa, joka oli jo useiden vuosien ajan investoinut älykkäiden sadeveden hallintajärjestelmien kehittämiseen.

Toimenpiteen valmistelu oli osa alueellista sopeutumisprosessia, joka toteutettiin Ala-Itävallan Mostviertelin alueella vuosina 2011–2014. Käynnissä otsikolla ”Changeable Mostviertel. Fit into climate future”, joka oli yksi Alpine Space -hankkeen C3-Alps pilottitoimista ja jolla pyrittiin tukemaan ja toteuttamaan sopeutumista paikallistasolla. Sidosryhmäprosessissa sovellettiin räätälöityyn alueelliseen viestintästrategiaan ja prosessin huolelliseen suunnitteluun perustuvia jäsenneltyjä osallistumismuotoja ja ryhmävuorovaikutusmuotoja, joita tuettiin epävirallisemmilla tapauskohtaisilla vuorovaikutuksilla sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sidosryhmien varhaiseen osallistumiseen, prosessin jatkuvuuteen ja avoimuuteen sekä sidosryhmien säännölliseen vuorovaikutukseen. Niederösterreichin lääninhallituksen edustajat tukivat poliittisesti Niederösterreichin ilmastoliiton ydinryhmää, joka vastasi prosessin suunnittelusta, organisoinnista ja ohjaamisesta alueellisella tasolla. Kolmen vuoden aikana vuosina 2012–2014 seitsemän kuntaa, Ober-Grafendorf mukaan luettuna, osallistui neljään paikalliseen työpajaan kuntaa kohden, yhteensä 28 kunnalliseen työpajaan sekä neljään kuntien väliseen työpajaan ja julkiseen sidosryhmätapahtumaan. Prosessinhallintaryhmän päätehtävänä oli motivoida sidosryhmiä osallistumaan, käynnistää ja helpottaa paikallisia sopeutumisprosesseja, tarjota ja välittää tieteellistä tietoa käyttökelpoisissa muodoissa, integroida paikallista tietämystä ja tarjota kunnan sidosryhmille kannustava ja voimaannuttava kehys.

Tärkeimmät sidosryhmät olivat kaupunginjohtajat sekä paikallisten työryhmien johtajat ja jäsenet kussakin seitsemässä pilottikunnassa. Kuhunkin kuntaan perustetut työryhmät koostuivat eri-ikäisistä, eri sukupuolta olevista, koulutukseltaan ja ammatiltaan erilaisista kansalaisista. Osallistujat arvostivat suuresti kuntien välisiä työpajoja ja yleisötapahtumia, jotka helpottivat kokemusten vaihtoa ja sosiaalista oppimista kaikkien kuntien työryhmien välillä. Sopeutumistiedon valmistelua ja tiedonsiirtoa tukivat ulkoiset ilmastonmuutosasiantuntijat, jotka pitivät työpajoissa asiantuntijaluentoja kunkin kunnan valitsemista erityisaiheista. Alueellinen sopeutumisprosessi sisällytettiin laajempaan verkostoitumiseen sellaisten kumppaniorganisaatioiden ja -laitosten kanssa, joilla on kerrannaisvaikutuksia, mukaan lukien aluekehitysvirastot, Leader-alueiden johtajat, Ala-Itävallan kylä- ja kaupunkiuudistusvirasto, Ala-Itävallan alueellinen energia- ja ympäristövirasto sekä ilmasto- ja energiamallialueiden johtajat.

Hankkeen innovaatiopotentiaalin vahvistamiseksi toimenpide on voittanut Itävallan Energy Globe -palkinnon kategoriassa ”vesi” ja Climate Star -palkinnon vuonna 2016. Sopeutumisratkaisu on sittemmin räätälöity erilaisiin kontekstitilanteisiin, ja sitä on sovellettu myös muissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa, kuten Wienissä. Toimenpiteen toteuttamista helpottaneita menestystekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

• Ober-Grafendorfin kunnalla on pitkäaikaisia kokemuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, energiatehokkuudesta ja kestävän kehityksen toiminnasta. Se on jo vuosia ollut aktiivinen jäsen vastaavissa verkostoissa ja ohjelmissa, kuten Climate Alliance, e5-ohjelma, ilmasto- ja energiamallialue ”Mostviertel Mitte”, reilun kaupan kunnat ja viimeisimpänä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus. Aikaisemmat kokemukset ympäristöpoliittisten teemojen paikallisesta integroinnista ja aktiivisesta osallistumisesta kuntaverkostoihin ovat auttaneet tasoittamaan tietä ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämiselle kuntien asialistalle.
• Ekosysteemiin perustuvana sopeutumistoimenpiteenä, joka vastaa useisiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin samanaikaisesti ja tuottaa useita ympäristöön liittyviä sivuhyötyjä, toimenpidettä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä kestävästä sopeutumisesta.
• Toimenpiteen kustannustehokkuus on erittäin hyvä, ja sillä on suhteellisia kustannusetuja perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. Näin säästetään julkisia varoja ja rasitetaan kunnallista kotitaloutta.

Lisäksi siemenrahoituksen C3-Alps-hankkeessa toteutettu alueellinen sopeutumisprosessi osoittautui onnistuneeksi ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä tarpeita koskevan tietoisuuden lisäämisessä, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tiedottamisessa sekä sopeutumista koskevan tietämyksen siirtämisessä ja sopeutumisvalmiuksien rakentamisessa. Näin ollen se oli ratkaiseva tekijä ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämisessä osallistuvien kuntien asialistoille. C3-Alppien prosessista saatujen kokemusten arvioinnin perusteella on määritetty seuraavat menestys- ja helpottamistekijät:

• ylemmän hallintotason tuki ja edustajien henkilökohtainen läsnäolo sidosryhmäkokouksissa osoittivat poliittista sitoutumista ja motivoivat kuntia osallistumaan;
• katsoo, että alhaalta ylöspäin suuntautuva ongelmanasettelu ja kuntien itsensä valitsemat kiinnostavat aiheet olivat ratkaisevan tärkeitä kehitettyjen sopeutumistoimenpiteiden sitoutumisen, hyväksymisen ja merkityksellisyyden kannalta;
• ilmastonmuutokseen sopeutumisen rajaaminen myönteiseen suuntaan korostamalla mahdollisuuksia ja käsitteitä, kuten selviytymiskykyä, kestävyyttä ja tulevia kehitysmahdollisuuksia, eikä niinkään riskien, vahinkojen tai menetysten muodossa, auttoi tiedottamaan sopeutumisesta;
• Paikallisten sopeutumisprosessien tukemisessa on otettava huomioon kunkin kunnan erityispiirteet ja yksittäisten sidosryhmien mieltymykset. ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa lähestymistapaa, joka toimisi yhtä hyvin kaikissa kunnissa;
• Jotta osallistumisprosessi onnistuisi hyvin, se edellytti intensiivistä valmistelua, huolellista suunnittelua, ammattimaista prosessinhallintaa ja riittäviä resursseja (rahoitus, aika) jättäen samalla riittävästi joustovaraa.
• tietämyksen valmistelun ja viestinnän on oltava kohderyhmälähtöistä; sisäisessä viestinnässä didaktisen asiantuntijan kanssa järjestetyt koulutukset auttoivat tekemään viestintätavoista ammattimaisia;
• oikean tasapainon löytäminen sidosryhmien motivoinnin ja sidosryhmien resurssien ja valmiuksien liiallisen rajoittamisen välttämisen välillä oli vaikeaa mutta ratkaisevan tärkeää;
• yhteistyö ja verkostoituminen muiden alueella toimivien organisaatioiden kanssa oli ratkaisevan tärkeää sopeutumisprosessin kestävyyden kannalta;
• Osallistuminen pilottialueena EU:n hankkeeseen ja edelläkävijäalueena toimiminen kansainvälisellä tasolla olivat vahvoja motivoivia argumentteja kunnille.

Koko alueellisen sopeutumisprosessin osalta ilmastonmuutokseen sopeutumisen uutuus paikallisena poliittisena teemana yhdessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien kysymysten hallitsevan aseman ja aiemmin saavutetun syvällisen integroinnin kanssa paikallistasolla osoittautui rajoittavammaksi tekijäksi. Syrjivä sopeutuminen hillinnästä oli näin ollen vaikeaa monille kunnallisille sidosryhmille. Tämän seurauksena osa kehitetyistä sopeutumistoimenpiteistä painottui voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, eikä niillä ollut selvää merkitystä sopeutumisen kannalta. Toisena vaikeutena oli se, että prosessin toteuttamisajankohtana maakuntien tasolla ei vielä ollut alueellista sopeutumisstrategiaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kansallisessa toimintaohjelmassa esitetyt sopeutumisvaihtoehdot osoittautuivat paikallistasolle huonosti soveltuviksi, eli niitä pidettiin liian abstrakteina, strategisina ja etäisinä. Näin ollen oli panostettava huomattavasti sopeutumisvaihtoehtojen ”kääntämiseen” ja ”pienentämiseen” kansalliselta tasolta paikalliselle tasolle.

Verrattuna perinteisiin rakenneratkaisuihin Ober-Grafendorfissa käyttöön otetulla älykkäällä ja ekologisella kaupunkien sadevesien hallintajärjestelmällä on huomattavia kustannusetuja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa erilaisia ympäristöhyötyjä. Toimenpiteen ympäristötehokkuutta seurataan parhaillaan. Määrällisiä tietoja kerätään esimerkiksi järjestelmän vesitaseesta, substraattien ja kasvien mikroilmastovaikutuksista, niiden kyvystä suodattaa epäpuhtauksia sekä paikallisen järjestelmän vaikutuksesta sadeveden hallintaan alueellisessa mittakaavassa.

Kohteen koosta ja saavutettavuudesta riippuen ekokatu- / DrainGarden®-konseptin toteuttamisen absoluuttiset investointikustannukset voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Kustannukset alustan yhden kuutiometrin on noin 100 euroa. Kasvien valinnasta riippuen viljelykustannukset vaihtelevat kahdesta eurosta / m² kylvöstä useisiin tuhansiin euroihin / m² suurten puumaisten monivuotisten kasvien istutukseen.

Toimenpiteellä vältetään huomattavat investointikustannukset, joita muutoin tarvittaisiin tienvarsien viemäriputkien rakentamiseen ja puhtaan veden viemärin asentamiseen, ja sillä vähennetään viemäröinnin ylläpidosta, viemäreiden pumppaamisesta tulvien sattuessa, jäteveden käsittelystä sekä kaupunkien viheralueiden kastelusta ja ylläpidosta aiheutuvia pitkän aikavälin toimintakustannuksia. Koska kaupunkien viemäri- ja vesihuoltojärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset muodostavat suuren osan kuntien talousarvioista, tämä keventää huomattavasti kaupunkien kotitalouksien taakkaa. Tienvarsitöiden ja katusuunnittelun välittömät kustannukset eroavat vain marginaalisesti vakioratkaisuista, koska järjestelmä toteutetaan alueilla, joita olisi muutenkin käytetty tavanomaiseen tienvarsiviherrykseen.

Paikallisten tulvien riskin ehkäisemisen lisäksi vedenpoisto- ja sadeveden hallintajärjestelmä tarjoaa useita etuja. Se varastoi sadevettä, antaa sitä kasveille, suodattaa epäpuhtauksia ja antaa jäännösvettä pohjaveteen. Alustaan varastoidun veden haihtuminen ja kasvien haihtuminen luovat viilentävän vaikutuksen, mikä parantaa kaupunkien mikroilmastoa ja auttaa vähentämään lämpöstressiä kesäisin lämpökausina ilman lisäkustannuksia.

Toimenpiteen toteuttaminen on rahoitettu kunnan sääntömääräisestä talousarviosta. Kunta ei saanut erityistä julkista rahoitusta.

Sama koskee muissa alueelliseen sopeutumisprosessiin osallistuneissa kunnissa toteutettuja toimenpiteitä. EU:n yhteisrahoittaman C3-Alps-hankkeen prosessinhallinta- ja tukipalveluihin oli käytettävissä 65 000 euron budjetti, mutta kunnat ja muut sidosryhmät eivät saaneet rahoitusta tai korvausta alueelliseen pilottiprosessiin osallistumisesta ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Prosessipäälliköt kuitenkin konsultoivat ja neuvoivat käytettävissä olevista taloudellisista kannustimista ja rahoitusmahdollisuuksista maakunta- ja liittohallituksen nykyisissä rahoitusohjelmissa. Yleisesti ottaen kuntien määrittelemät ja toteuttamat sopeutumistoimet olivat usein pehmeitä ja edullisia toimenpiteitä eivätkä niinkään teknologisia ratkaisuja, jotka edellyttäisivät huomattavia investointeja.

Toissijaisen tieverkon rakentaminen ja kunnossapito Itävallan kunnissa kuuluu kuntien toimivaltaan ja on siten paikallisviranomaisten lakisääteinen vastuu. Kaupunkien ekologisen sadeveden hallintajärjestelmän on oltava samojen määräysten ja standardien mukainen kuin minkä tahansa muun perinteisen ratkaisun, esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyvien määräysten tai vedensuodatusteknisiä töitä koskevien kansallisten normien mukainen. Tässä tapaustutkimuksessa erityisenä tavoitteena oli noudattaa Itävallan vesi- ja jätehuoltoyhdistyksen (ÖWAV) sääntöjä, jotka koskevat satavuotisten rankkasateiden varastointia.

Erityinen DrainGarden®-järjestelmä, joka on otettu käyttöön nyt käsiteltävässä asiassa, on rekisteröity tavaramerkki, joten siihen sovelletaan kulloinkin sovellettavia suojaoikeuksia. Järjestelmää markkinoi itävaltalainen puutarha- ja maisemasuunnitteluyritys Zenebio GmbH.

Ympäristöystävällinen kaupunkisuunnittelu Ober-Grafendorfin hajautetun ekologisen sadeveden hallinnan toteuttamiseksi toteutettiin useiden kuukausien ajan kesällä 2015. Siihen liittyy useita vuosia kestävä tieteellinen seurantavaihe.

C3-Alpit-hankkeen koko alueellisen sopeutumisprosessin osalta valmistelutoimet aloitettiin vuoden 2011 alussa. Prosessin operatiivinen vaihe alkoi syksyllä 2011 järjestetystä ensimmäisestä sidosryhmien työpajasta ja kesti vuoden 2014 loppuun. Toimenpiteiden toteutusta kunnissa ja kuntien välistä vaihtoa jatketaan C3-Alpit-hankkeen päättymisen jälkeen.

Ober-Grafendorfissa toteutetun toimenpiteen elinkaaren arvioidaan olevan noin 50 vuotta edellyttäen, että suunnittelu, toteutus ja ylläpito toteutetaan vaaditulla asiantuntemuksella.

Gemeindeentwicklung und Raumplanung
DI Sonja Kadanka
Marktgemeinde Ober-Grafendorf
Hauptplatz 2
3200 Ober-Grafendorf
Tel: +43 (0) 2747/2313-204
Email: sonja.kadanka@ober-grafendorf.at

Gemeinde Ober-Grafendorf
Gemeindeamt
DDI Gerhard Gruber
Hauptplatz 2
3200 Ober-Grafendorf
T: +43 (0)2747 2313-0; +43 (0)2747 2313-202
Email: gerhard.gruber@ober-grafendorf.at; gemeindeamt@ober-grafendorf.at

Amt der Niederösterreichischen Landesregierung (Provincial Government of Lower Austria), Abteilung RU3
Mag. Karina Zimmermann
Landhausplatz 1, Haus 16
3109 St. Pölten
Tel.: +43 (0)2742 9005 15188
E-mail: post.ru3@noel.gv.at

Klimabündnis Niederösterreich (Climate Alliance Lower Austria)
DI Petra Schön
Wiener Straße 35
3100 St. Pölten
Tel.: +43 (0)2742 26967
E-mail: niederoesterreich@klimabuendnis.at

Zenebio GmbH
Preysinggasse 19
1150 Wien
Tel.: +43 (0)1 9828305
E-mail: office@zenebio.at

Ober-Grafendorfin kunta, Ala-Itävallan maakuntahallitus, C3-Alpit-hanke ja Ala-Itävallan ilmastoliittouma