Madridin Gomeznarro-puiston kunnostaminen keskittyi hulevesien pidättämiseen

Puistolle ovat ominaisia jyrkät rinteet. Tämä yhdistettynä tiivistettyyn maaperään ja huomattavaan osaan puiston suljetuista pinnoista johti veden vähäiseen imeytymiseen maahan ja voimakkaaseen veden valumiseen ja eroosioon rankkasateiden aikana. Lähellä olevat asuinrakennukset kärsivät säännöllisesti tulvista, ja kellarit ja pohjakerrokset kärsivät kosteudesta, mikä aiheutti haittaa ja terveyshaittoja paikallisille asukkaille. Lisäksi valumavesi sisälsi huomattavan määrän suspendoitunutta ainesta, joka oli taakka kaupungin jätevesien käsittelyjärjestelmälle. Alhainen infiltraatioaste merkitsi maaperän alhaisia kosteustasoja. Tämän seurauksena puistoalueella oli vaikeuksia tukea huomattavaa kasvillisuutta, joten se ei tarjonnut mahdollisimman paljon jäähdytystä kuumalla säällä.

Tulevaisuudessa äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten helleaaltojen ja rankkasateiden, odotetaan yleistyvän. Suurten päästöjen skenaariossa (RCP 8.5) äärimmäisiä helleaaltoja ennustetaan esiintyvän joka toinen vuosi vuosisadan loppuun mennessä, ja voimakkaimpia vaikutuksia odotetaan Etelä-Euroopassa. Keskimääräisen vuotuisen sademäärän odotetaan vähenevän erityisesti kesäaikaan. Pitkien kuivien kausien lisäksi useimmissa Euroopan maissa odotetaan voimakkaampia sademääriä. (Euroopanympäristökeskus 2017).

Gomeznarron puistossa hyväksytty ratkaisu on osaltaan parantanut asuinalueen kykyä sietää rankkasateita ja kuivuutta. Lisäksi lisääntynyt tunkeutumiskapasiteetti ja puistokasvillisuuden lisääntynyt veden saatavuus sekä pintavalunnan väheneminen parantavat alueen mikroilmastoa, mikä on erityisen tärkeää lämpöjaksojen aikana.

Aloitteen tavoitteena oli palauttaa luonnollinen veden kiertokulku Gomeznarron puiston kaupungistuneella alueella. Erityistavoitteet olivat seuraavat:

• Puistomaiseman uudistaminen;
• valumaprosessien poistaminen tai merkittävä vähentäminen;
• Sen vesimäärän vähentäminen, jossa on paljon suspendoitunutta ainesta ja jonka määrä ja laatu vaikuttivat kaupunkien viemäröintijärjestelmään rankkasateiden aikana;
• Uusien veden kannalta herkkien materiaalien ja sadeveden hallintatekniikoiden tehokkuuden osoittaminen.

Madridin eteläosassa Hortalezan kaupunginosassa sijaitsevan Gomeznarro-puiston 10 000 m2:n alue muuttui harmaan ja vihreän infrastruktuurin yhdistelmän avulla. Puistossa toteutettiin muun muassa seuraavia toimia:

• eroosion ja tiivistyneen maaperän uudelleenjärjestely ja/tai korvaaminen;
• läpäisemättömien jalkakäytävien poistaminen ja niiden korvaaminen läpäisevillä pinnoilla, mikä helpottaa veden valumista ja keräämistä;
• Maanalaisten varastosäiliöiden asentaminen jalkakäytävien alle ja niihin liittyvä vedenkeruu- ja vedenjakelujärjestelmä;
• Eroosion vaurioittamien alueiden kasvillisuuden palauttaminen.

Vuonna 2004 hanke sai ”hyvän käytännön” kelpoisuuden osana YK:n Habitat-ohjelman parhaiden käytäntöjen palkintojärjestelmää (YK:nHabitat Best practices -tietokanta). Veden suodatus- ja keräysteknologiaa on sittemmin toistettu useissa hankkeissa Madridissa ja muualla Espanjassa, ja vastaavia ratkaisuja käytetään tällä hetkellä laajalti myös kansainvälisesti. Kestäviä viemäröintijärjestelmiä on myöhemmin käytetty useissa Espanjan kaupunkikehityshankkeissa, kuten

• kaupunkipuistojen perustaminen (esim. Barrio les Roquetes Barcelonassa vuonna 2017);
• katumaisemien viherryttäminen (esim. Barrio Bon Pastor Barcelonassa vuonna 2016);
• Läpäisevä liikenneinfrastruktuuri (esim. Logroñon rautatieaseman viherpeite vuosina 2012–2013, A-6-moottoritien läpäisevä olkapää Valladolidissa vuonna 2008, katujen parantaminen Torre Baróssa Barcelonassa vuonna 2008):
• Sadeveden kierrätys kasteluun (esim. urheilukenttä Las Palmasissa vuosina 2016–2017, Madridissa sijaitsevan vanhuskeskuksen tontti ja kasvillinen julkisivu vuosina 2017–2018).

Hanketta johti ja rahoitti Madridin kunta. Interventioon liittyvän teknologian ja konsultoinnin tarjosi yksityinen konsulttiyritys. Puistoa ympäröi 1960-luvulla rakennettu sosiaalinen asuntotuotanto. Vuokralaisten valitukset äkkitulvien aiheuttamasta talojen kosteudesta antoivat taloyhtiölle sysäyksen asuinrakennusten kunnostamiseen. Tämä prosessi yhdistettiin kunnan suunnitelmaan ja Gomeznarron puiston elvyttämiseen.

Naapuruston asukkaiden valitukset olivat keskeinen tekijä puiston viemäröintijärjestelmän parantamisen sisällyttämisessä kaupunkialueiden kunnostusohjelmaan. Puistoalueen tila oli jo aiheuttanut asukkaille ongelmia pilvipurkausten aiheuttamien tulvien vuoksi.

Käytetty tekniikka ja materiaalit olivat tuolloin uusia Espanjassa. Tämä viivästytti täytäntöönpanoa, koska suunnittelu oli suunniteltava huolellisesti. yksityisen konsultin ja teknologian tarjoajan ehdottamien ratkaisujen hyväksymiskriteerit oli määriteltävä; ja urakoitsijoille oli tiedotettava asiasta perusteellisesti.

Erityinen vaikeus johtui tarpeesta ottaa eri kunnalliset yksiköt (vesihuolto, rakentaminen, suunnittelu, ympäristö ja muut) mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Tässä tapaustutkimuksessa käytetty kaupunkien viheralueiden kuivatusta koskeva lähestymistapa on toistettu muissa paikoissa Madridissa ja muualla Espanjassa.

Madridin kaupunki rahoitti hankkeen. Rakennuskustannukset olivat 343 600 euroa (noin 34 euroa/m²). Vaikka hyötyjä ei ole arvioitu rahallisesti, puistoissa käytettäviin perinteisiin maisemointiratkaisuihin verrattuna ei aiheudu ylimääräisiä ylläpitokustannuksia. Hankkeella vähennettiin eroosiota, tulvariskiä ja viemäröintijärjestelmiin kohdistuvaa painetta. Puisto saa vuosittain noin 5 miljoonaa litraa sadevettä, joka ei nyt pääse viemäröintijärjestelmään, vaan lataa pohjaveden pinnan ja vähentää tarvetta lisäkasteluun puiston ylläpidolla. Muita etuja ovat parempi ilmanlaatu ja alhaisemmat ilman lämpötilat puistossa ja sen ympäristössä.

Madridin kunta otti vuonna 2002 käyttöön pakollisen ympäristövaikutusten arvioinnin kaikkien kaupungissa toteutettujen kaupunkimuutosten osalta (Ley 2/2002, De 19 de Junio, de Evaluación Ambiental de la Comunidad De Madrid), mukaan lukien vedenkulutuksen vähentäminen yhtenä arviointiperusteena.

Hankkeen päätyttyä otettiin käyttöön kunnalliset säännöt vedenkäytön tehostamiseksi (Ordenanza de Gestión y Uso Eficiente del Agua en la Ciudad de Madrid ANM 2006\50), jossa nimenomaisesti edellytetään toimenpiteitä vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesivarojen perustamiseksi Madridiin.

Suunnitteluvaihe kesti kolme kuukautta. Täytäntöönpano kesti myös kolme kuukautta, tammikuusta maaliskuuhun 2003.

Infrastruktuuri on edelleen olemassa ja toiminnassa. Jos maanalaisessa vedenjakelu- ja -keruujärjestelmässä ei ole vaurioita, ratkaisulle ei ole elinikärajaa.

Technical contact
Pedro Lasa
SUDS-ATLANTIS
C\Portuetxe 23 B edificio Cemei oficina 201
20018 San Sebastián
Tel: +34 943 394399
E-mail: pedrolasa@drenajesostenible.es 

web-site: www.drenajesostenible.com 

YK:n elinympäristön parhaiden käytäntöjen tietokanta, SUDS-ATLANTIS