Monitoiminen vesihuolto ja vihreän infrastruktuurin kehittäminen Rouenin ekoalueella

Lisääntyneet rankkasateet ja jokitulvien riski ovat keskeisiä ennustettuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Atlantin alueella, jolla Rouen sijaitsee. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä tulvariskiä lisäävät tyypillisesti suuret määrät läpäisemättömiä pintoja, kuten rakennuksia ja jalkakäytäviä. Nämä tekijät aiheuttavat huomattavia paineita kaupunkien hulevesien hallintajärjestelmille. (Euroopanympäristökeskus 2017). Lämpötilan ennustetaan nousevan koko Euroopassa 2,5–5,5 astetta vuosisadan loppuun mennessä RCP 8.5 -skenaariossa. Lämpötilan nousu on toinen uhka, joka voimistuu kaupunkiympäristössä lämpösaarekevaikutuksen vuoksi. (Euroopanympäristökeskus 2017).

Rouenin kunnostushankkeen toteuttamisen suurimpana haasteena on ollut sen laajuus: Yhdeksän hehtaarin kunnostaminen monine kunnianhimoisine ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevine tavoitteineen sekä monien asianomaisten toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyö oli monimutkainen ja laaja missio.

Hankkeen päätavoitteena on entisen teollisuusalueen uudelleensuunnittelu ja kehittäminen kestäväksi uudeksi asuinalueeksi, joka tarjoaa asuin-, toimisto- ja kaupallisia toimintoja. Kestävyys on katsottu koko hankkeen perusperiaatteeksi, joka ilmaistaan kestävän elämäntavan, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, yhdennetyn vesihuollon, uusiutuvan energian tuotannon, ilmastonmuutoksen hillitsemisen, kestävän liikkuvuuden, kaupunkirakenteen hajautumisen rajoittamisen ja viheralueiden lisäämisen osalta. Erityistavoitteena hankkeessa pyrittiin minimoimaan virrankulutus koko prosessin ajan (rakennuksesta hallintaan) ja asettamaan etusijalle ratkaisut, joilla minimoidaan huoltotarpeet. Hankkeen tavoitteena oli saada virallinen ranskalainen ”Ecodistrict”-pätevyys ja tulla ”Ville de Demain – Ecocité” -pätevyydeksi.

Entinen teollisuusalue, Luciline Rouenissa, joka sijaitsee Seine-joen varrella, on suunniteltu perusteellisesti ekoalueeksi, joka sisältää sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillitsemistä koskevia ratkaisuja. Alue kattaa 9 hehtaaria ja siihen tulee 1 000 uutta asuntoa, 30 000 neliömetriä toimistotilaa ja lähes 20 000 neliömetriä kaupallista toimintaa varten. Kestävä elämä on naapuruston uudelleensuunnittelun keskeinen periaate. Kestävyysnäkökohtia toteutetaan energia-, vesi-, biodiversiteetti-, liikenne- ja suunnitteluratkaisujen avulla.

Useat Lucilinen ekoalueella toteutetut toimenpiteet tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmaston vaihtelevuutta. Yksi pienistä vesikanavista muodostuvan vesihuoltojärjestelmän päätehtävistä on parantaa vedenpoistoa rankkasateiden jälkeen. Sadevesi virtaa pienten vesikanavien läpi, jotka liittyvät laajoihin kasvillisuuden peittämiin ojiin, sitten suurempaan kanavaan ja lopulta Seine-jokeen.

Vesialueet yhdistetään useisiin vihreän infrastruktuurin elementteihin. Vesistöjen ympärille on luotu kolme hehtaaria vihreää julkista tilaa, mikä vastaa noin 30 prosenttia 9 hehtaarin koko ekoalueen pinta-alasta. Samalla on paljastettu aiemmin maan alle ohjattuja vesistöjä, jotka parantavat yhteyksiä viheralueisiin ja niiden rantojen luonnon monimuotoisuuteen. Monissa rakennuksissa on viherkattoja, ja kaupunginhallinto pyrkii parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää niitä. Lisääntynyt vihreys, kuten puukäytävät, uudelleen kasvillistetut kanavat ja viherkatot, auttavat vähentämään kaupunkien lämpösaarekevaikutusta ja parantamaan sadeveden salaojitusta. Lisäksi rakennusten kokonaispinta-ala on rajoitettu 135 000 neliömetriin, jotta voidaan luoda mahdollisimman paljon avointa tilaa, mikä osaltaan vähentää kaupunkien lämpösaarekevaikutusta ja estää kaupunkien leviämistä.

Hillintäratkaisut keskittyvät uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansäästöön. Kaupunkiverkkoa käytetään veden jakeluun lämmitykseen talvella ja jäähdytykseen kesällä. Suhteellisen lämmintä ja kylmää vettä saadaan kuudesta lähteestä Seine-joen syvemmistä vesikerroksista (4-5 metrin syvyys) (tavoitteena on kattaa 60 prosenttia lämmöntuotannosta). Kolme kaasukäyttöistä kattilaa lisää lämmitystehoa tarvittaessa. Energiansäästö saavutetaan rakennuksen tehokkaalla suorituskyvyllä. Alueen ensimmäinen passiivinen rakennus valmistui vuonna 2014. Muut rakennukset täyttävät tai ylittävät lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

Lisäksi vähähiiliseen liikenteeseen ja liikkuvuuteen kannustetaan monin tavoin. Laitureita, jalankulkuväyliä ja hitaita liikenneväyliä on rakennettu 25 kilometriä. Lisäksi kolme nopean julkisen liikenteen linjaa (mukaan lukien joukkoliikenteelle varatut kaistat) yhdistävät naapuruston läheisen Rouenin kaupungin liikennejärjestelmään (1,3 km).

Kaupunkien asukkaiden kanssa käytävää vuoropuhelua sitoo nimenomaisesti ”kaupunkien kehittämisvyöhyke” (ZAC) -menettely. Sen vuoksi on järjestetty julkisia kuulemisia kansalaisyhteiskunnan eli kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallistamiseksi.

Hankkeen toteutuksessa on ollut mukana suuri joukko toimijoita. Aloitteen käynnistivät ja järjestivät yhdessä ”Métropole Rouen Normandie” ja Rouenin kaupunki. Hanketta koordinoi hankekehitysvirasto Rouen Normandie Aménagement. Myös Haute Normandien alue tuki hanketta. EU:n tukea on saatu Future Cities -hankkeesta, joka on osa Interreg IBV -ohjelmaa ja joka sai rahoitusta Fonds Européen de Développement Economique et Régionalilta (FEDER). Euroopan investointipankki on myöntänyt huomattavaa rahoitusta.

Naapurusto on jaettu 13 rakennusosaan (”ilots” – pienet saaret), jotka ovat eri rakennuttajien ja arkkitehtien kehittämiä. ADEME (ympäristö- ja energiavirasto) on neuvonut hanketta ympäristö- ja energia-asioissa, esimerkiksi lämpörahaston (Fonds Chaleur) kehittämisessä, jotta voidaan säästää rahaa lämpöverkkoon tehtäviä tulevia investointeja varten. Neuvoja ovat antaneet EPF Normandie (Institution for public space development), CAUE (Architectural, urbanism and environmental consulting), OGI (Research & development of public space) ja H. Pénicaud (Environmental research). Lämmönjakelupalvelu myönnetään julkisen hankintamenettelyn jälkeen GDF Suez Energie Services – Cofely -yhtiölle enintään 25 vuodeksi. GDF:n on kehitettävä, rakennettava, rahoitettava ja hyödynnettävä lämpöverkkoa.

Nimenomainen ja vahva poliittinen sitoutuminen on nimetty yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä Lucilinen entisen teollisuusalueen uudelleensuunnittelussa ekoalueeksi. Poliittinen sitoutuminen oli olennaisen tärkeää näin mittavan hankkeen kehittämisen ja saavutusten kannalta. Kaupungin sitoutuminen oli sekä poliittisesti että taloudellisesti vahvaa: He tukivat hanketta noin 28 miljoonalla eurolla, mikä muodostaa merkittävän osan kokonaisbudjetista ja auttoi siten hankkeen onnistumista.

Hankkeen alullepanijat (Rouenin kaupunki ja Metropole Rouen Normandie) onnistuivat saamaan useita erilaisia tukia (esim. INTERREG, Ville de Demain), jotka auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa. Kokonaisbudjettiin verrattuna nämä tuet eivät ole suurin osa talousarviosta, mutta niillä on tuettu tiettyjä toimia (lisätietoja kohdassa ”Kustannukset ja etuudet”). EU:n rahoittama hanke Future Cities (INTERREG) edisti osaltaan Rouenin saavutuksia ja edisti kokemusten vaihtoa muiden kaupunkien kanssa, erityisesti Nijmegenin (istutetut katot) ja Arnhemin (kaupunkien lämpösaarekkeiden mallintaminen) kanssa.

Hankesuunnittelussa ja -organisaatiossa noudatettiin neuvoa-antavan ADEME-yrityksen ympäristölähestymistapaa kaupunkisuunnitteluun (Approche Environnementale de l'Urbanisme, AEU). Tämä lähestymistapa aloitettiin tutkimalla alueita ja yksilöimällä ilmastonmuutokseen liittyvät vahvuudet, heikkoudet, riskit ja painopisteet. Tämän jälkeen laadittiin yleissuunnitelma ja neljä painopistealuetta: i) kiinteistöjen käyttöoikeussopimuksia koskevat sopimusmääräykset, ii) geotermisen lämpöverkon rakentaminen, iii) tiettyjen osuuksien, kuten vesihuollon, ilmastonmuutoksen ja kaupunkien lämpövaikutuksen, parantaminen ja iv) yleisen tietoisuuden lisääminen.

Monien eri sidosryhmien osallistuminen ja kuuleminen on edistänyt hankkeen onnistumista, vaikka oli myös suuri haaste järjestää hanke, jossa oli mukana niin monta osapuolta. Eri osapuolten koordinointi ja keskustelut niiden valmiuksista ja rajoitteista ovat parantaneet työskentelyprosessia. Käyttäjät ovat olleet mukana kehittämisprosessissa yleisen tietoisuuden ja sitoutumisen luomiseksi.

Lisäksi hanketta tuetaan seuranta- ja arviointiohjelmalla, jotta mahdollistetaan mukautuva ja joustava hallinnointi, joka on keskeinen tekijä tehokkaissa sopeutumisstrategioissa. Tämä on merkityksellisintä kaupunkien lämmitysjärjestelmän kannalta, koska järjestelmän optimaalista toimintaa voidaan tutkia vain sen käytön aikana.

Yksi hankkeen rajoittavista tekijöistä oli ajankäytön hallinta, koska ennen hankkeen alkua alueella oli vielä muutamia yrityksiä ja yksityisiä maanomistajia, jotka oli suunniteltava ja suunniteltava uudelleen. Sopimusten tekeminen näiden maanomistajien kanssa vei alun perin suunniteltua enemmän aikaa.

Quartier Luciline -projektin kokonaiskustannukset ovat noin 50 miljoonaa euroa, joka koostuu pääasiassa hankinta-, tutkimus- ja rakennuskustannuksista. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kustannusten arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon tulevien asiakkaiden saamat tuet ja ennakkomaksut, lämmöntoimittajan (EKR) nettoinvestointi oli 2,5 miljoonaa euroa.

Hankkeen suurin investoija oli Rouenin kaupunki. Se sijoitti 28 miljoonaa euroa Luciline-kvartiiliin. Lisäksi mukana on ollut useita eurooppalaisia ja kansallisia rahoitusohjelmia. Yhteensä hanke sai noin 2 miljoonaa euroa EU:n ja kansallisia tukia. Kolmas tärkeä rahoittaja oli EPF Normandie (julkisten tilojen kehittämislaitos). Vesienhoitosuunnitelman rahoitti osittain ”Ville de Demain – EcoCité”; Valtio rahoitti hanketta 0,7 miljoonalla eurolla. Luciline-hanke osallistui Future Cities -hankkeeseen, joka on osa Euroopan EAKR:n rahoittamaa eurooppalaista Interreg-ohjelmaa. Rouen sai hankkeesta 0,6 miljoonaa euroa. Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt noin 25 miljoonan euron lainan.

Ekoalueen investointikustannukset tuottavat alueelle pitkän aikavälin hyötyjä. Hankkeen tärkein hyöty on se, että hylätty alue muuttuu kansalaisten ja yritysten kannalta houkuttelevaksi alueeksi, mikä tekee alueesta ja koko kaupungista (taloudellisesti ja henkilökohtaisesti) houkuttelevamman. Lisäksi uudet rakennetut asunnot ja toimistot ovat taloudellisesti houkuttelevia uusille käyttäjille alhaisempien energiakustannusten vuoksi.

Kaksi Ranskan ympäristölakia (Loi Grenelle I & II), jotka kattavat ympäristötoimenpiteitä koskevat kansalliset monenväliset sopimukset, ovat erityisen merkityksellisiä hankkeen kannalta. Hanke liittyi useisiin merkittäviin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin politiikkoihin, joissa Rouenin kaupunki on mukana:

• Agenda 21, "Minun kaupunkini on minun planeettani", hyväksytty 27. toukokuuta 2011 ja myönnetty Agenda 21 Local France -asema tammikuussa 2012;
• Territorial Energy & 11. lokakuuta 2013 hyväksytty ilmastosuunnitelma;
• Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus "Kestävän paikallisenergian puolesta", allekirjoitettu lokakuussa 2013;
• Näille sitoumuksille myönnettiin eurooppalainen CAP CIT'ERGIE -tunnus 30. tammikuuta 2014.

Kiinteistöjen myyntiä koskevat sopimusmääräykset on dokumentoitu ns. CPAUPE-asiakirjassa, jossa määrätään ekonaapuruston julkisten tilojen ja yksityisten kiinteistöjen arkkitehtonisista, kaupunkisuunnitteluun, maisemointiin ja ympäristöön liittyvistä vaatimuksista. Sivustolle rakentavien kumppaneiden on noudatettava näitä määräyksiä.

Uudelleensuunnitteluhankkeen keskeiset virstanpylväät esitetään tiivistetysti seuraavasti: i) 2006 - toimilupasopimus; ii) 2008-2011 - ekoalueen perustamista ja kehittämistä koskevat sääntelytutkimukset; iii) 2012 - myyntien aloittaminen ja maanhankinnat; iv) 2012–2016: työskentely julkisilla paikoilla; v) 2014 – Lucilinen kehitysalue on virallisesti merkitty ekokortteliksi, vi) 2020 – 50 prosenttia rakennuksista on valmistunut; vii) 2030 – ekoalueen kehittämisen odotetaan valmistuvan.

Säännöllisellä huollolla kaupunkien viher- ja vesielementit ovat pitkäkestoisia parannuksia kaupunkikuvaan. ”Ville de Rouen” ja ”Metropole Rouen Normandie” ylläpitävät julkisia tiloja ja infrastruktuuria, kuten teitä, jalkakäytäviä, kasvillisuutta, pieniä kanavia, ojia, kanavaa, hydraulipumppuja ja vesistöjä (maan alla ja peittämättöminä). Maalämpöverkon ylläpitoa valvoo 25 vuoden ajan sen rakentanut yritys. Sen jälkeen ”Metropole Rouen Normandie” ylläpitää verkostoa.

Stéphanie Maletras
Rouen Normandie Aménagement
E-mail: stephanie.maletras@rouen-normandie-amenagement.fr 

Rouen Normandie Aménagement ja EEA:n tutkimus ”Examples and case studies of synergies between adaptation and mitigation and between incremental and transitional approaches in urban areas”