Uimaveden laadun suojeleminen jäteveden ylivuodolta Riminillä Italiassa

Virkistysrantojen mikrobiveden huono laatu voi aiheuttaa erilaisia olosuhteita, kuten ruoansulatuskanavan, silmän, korvan, ihon ja hengityselinten sairauksia (Haile, et al., 1999; Wade et al., 2003; Euroopan ympäristökeskus, 2024).Rannikkovesien bakteerisaastumisen pääasiallisia lähteitä ovat jätevesipäästöt, mukaan lukien jäteveden ulosvirtaukset, viemärien ylivuodot, hulevesipäästöt, viemäriverkon häiriöt, saastuneet jokipäästöt sekä maatalouden ja kaupunkien hulevedet (Penna ym., 2021; Claessens et al., 2014).

Riminillä rankkasateet aiheuttivat jäteveden ylivuotoja, jotka johtivat uimaveden saastumiseen kaupungin rannikolla keskimäärin noin 10 kertaa vuodessa (Venier, 2018). Uintikiellot kestivät yleensä 1–4 päivää ja joissakin tapauksissa jopa 7 päivää (ARPAE, 2023). Yhdistetty jäteveden keräysjärjestelmä ei pystynyt pysymään väestönkasvun, matkailijoiden määrän ja kaupungistumisen ja maaperän sulkemisen lisääntymisen tahdissa.

Kunnan pohjoisosassa useita pieniä ojituskanavia, joita alun perin käytettiin vain sadeveden keräämiseen, huuhdottiin vähitellen ja integroitiin jäteveden keräysjärjestelmään. Kanavien päässä olleet vesitiiviit tulvaportit pumppuasemilla estivät veden virtaamisen mereen ja ohjasivat sen kohti jätevedenpuhdistamoa. Jos rankkasateet ylikuormittivat viemärijärjestelmää, kanavat avattiin merelle paikallisten jätevesien ylivuotojen välttämiseksi. Nämä satunnaiset laimennetun jäteveden päästöt mereen johtivat ajallisiin uimakieltoihin, jotka johtuivat uimarantojen lähellä olevan veden saastumisesta. Muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa voimakkaiden sateiden esiintymistiheyden odotetaan lisääntyvän alueella (SNPA, 2021), mikä lisää viemäriveden ylivuotojen todennäköisyyttä ja vaikuttaa kielteisesti uimaveden laatuun.

Erillisen jätevedenkeräysjärjestelmän luomisella (jos mahdollista), jätevedenkäsittelyjärjestelmän parantamisella ja ylivuoto- ja hulevesien keräämiseen ja varastointiin tarkoitettujen varastosäiliöiden asentamisella (alueilla, joilla on yhdistetty jätevedenkeräysjärjestelmä) pyritään vähentämään tai pysäyttämään yhdyskuntajäteveden ylivuodoista peräisin olevan meriveden saastuminen yhä yleisempien ja voimakkaampien sademäärien aikana.

Vuonna 2013 hyväksytyn optimoidun meriveden suojelusuunnitelman mukaisesti kaupungin viemärijärjestelmää ja jätevedenpuhdistamoa on uudistettu ja parannettu lisäämällä ja parantamalla keräys- ja käsittelykapasiteettia koko alueella. Yhdistetty viemärijärjestelmä korvattiin erillisellä järjestelmällä suurimmassa osassa kaupunkia. Kaikkein tiheimmin rakennetuilla alueilla, joilla kaksoisjärjestelmä ei ollut mahdollinen, luotiin tai laajennettiin pumppausjärjestelmä, johon sisältyi valuma- ja viemäriveden keräys.

Järjestelmään kuuluu vuonna 2020 valmistunut maanalainen laitos, joka kerää hulevesiä rankkasateiden aikana. Hulevesi päästetään peräkkäin viemärijärjestelmään ja johdetaan puhdistamoon, kun taajamajärjestelmään kohdistuva paine on laskenut. Jos varastointikapasiteetti on saavutettu, laimennettu jätevesi päästetään mereen. Laitos koostuu kahdesta varastosäiliöstä, jotka sijaitsevat 40 metriä maanpinnan alapuolella. Ensimmäinen säiliö, jonka tilavuus on 14 000 kuutiometriä, kerää alkuperäisen sadeveden, kun taas toinen säiliö, jonka tilavuus on 25 000 kuutiometriä, on tarkoitettu varastointiin ja mereen johdettavan sekalaisen jäteveden ja huleveden määrän rajoittamiseen. Tämä varastoitu vesi päästetään mereen 1000 metrin päähän rannasta, mikä vähentää entisestään rantakäyttäjien terveysriskejä.

Uusien viemäriputkien ja maanalaisten keräimien asentamiseen tarvittavia julkisia töitä käytettiin mahdollisuutena uudistaa kaupungin rantaa ja korvata kadut ja pysäköintialueet puistolla. Puiston kulkutiet, viheralueet ja urheilutilat ovat hieman koholla, mikä suojaa kaupunkia myrskyn nousulta ja merenpinnan nousulta. Pumppaamot ja vesisäiliöt sijaitsevat houkuttelevan rakennuksen alla, jota käytetään belvedereinä, jossa on esteetön korkea terassi, josta on näkymät rannoille.

Riminin kunta ja kaupungin jätevesihuollosta vastaava vesilaitos ovat yhdessä huolehtineet viemäri-infrastruktuurin kunnostamisesta. Näiden yksiköiden välinen yhteistyö perustui meriveden suojelusuunnitelmaan, joka laadittiin yhdessä vesilaitosten kanssa ja jonka paikallinen viranomainen (Riminin kunta) hyväksyi vuonna 2013. Alueellinen ympäristökeskus (ARPAE) antoi tieteellistä tukea hydraulijärjestelmän mallintamiseen ja äärimmäisten sateiden aiheuttamiin tuleviin tulvariskeihin sekä turvatason määrittelyyn. Järjestelmän mitoitukseen valittu turvataso viittaa tapahtumiin, joiden todellinen palautusaika on 1-in-50 vuotta. Uimavesien ja kaupunkipuiston suojelusuunnitelma on osa laajempaa Riminin strategista suunnitelmaa, johon on kohdistettu lisää osallistavia toimia.

Ennen kaupunkipuistoalueen ”parcodel mare”kehittämistä Riminin kaupunki kuuli kansalaisia ja kaupunkikäyttäjiä, taloudellisia toimijoita uimarantojen (stabilimentibalneari), baarejen, ravintoloiden ja palvelujen tarjoajina alueella sekä ympäristöryhmiä. Sidosryhmien ilmaisemia erityistarpeita ja -odotuksia käytettiin uuden puiston muodon muokkaamiseen. Esimerkiksi vapaa-ajan toimintaan, pyöräilyyn ja kävelyyn varattiin alun perin ennakoitua enemmän tilaa. Kuulemisessa selvitettiin myös aluetta varten käynnistetyn arkkitehtikilpailun eritelmiä.

Alueellinen ympäristökeskus (ARPAE) seuraa uimavesidirektiivin (EY, 2006) mukaisesti uimaveden laatua lähellä rantaviivaa 80–120 senttimetrin syvyydessä. Seurantapaikat on määritelty ennalta, ja ne vastaavat kohtia, joihin jätevettä voidaan mahdollisesti päästää. Enterococci- ja E. coli -bakteerien kuukausittaista valvontaa uintikauden aikana (toukokuun alusta syyskuun loppuun) täydennetään sähköyhtiön ilmoittamalla tapauskohtaisella seurannalla tapauksissa, joissa esiintyy äärimmäisiä sademääriä tai jätevesijärjestelmästä pääsee päästöjä mereen. Tällaiset tapahtumat johtavat varovaisuusperiaatteen mukaisiin uimakieltoihin, ja kontaminaatiotapahtuman päättymisen määrittämiseksi toteutetaan lisäseurantatoimia. Vuodesta 2020 lähtien, kun uuden jätevedenpuhdistamon pohjoisosa oli lähes valmis (jotkin uuden järjestelmän pohjoisosista otettiin käyttöön myöhemmin), jätevesipäästöjen määrä mereen ja uimakiellot ovat vähentyneet ja joissakin paikoissa laskeneet nollaan.

Rantojen ja rannan väliin luotu puisto nostaa rantakadun tasoa 80 senttimetrillä, mikä on esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti kaupungistuneita rannikon osia voidaan suojella merenpinnan nousulta vaarantamatta rantojen matkailukäyttöä. Samalla suojan taso myrskypiikkejä vastaan ei ole riittävä, jos merenpinta nousee korkeammalle, ja kaupungin suojelemiseksi saatetaan tarvita lisätoimenpiteitä.

Viemärijärjestelmä on suojattu ylivuodoilta 1-in-50 vuoden sadetapahtumissa. Ilmastonmuutoksessa Emilia-Romagnan alueelle ennustetaan harvempia mutta voimakkaampia sateita (Sabelli, 2023). Näin ollen nykyiset 1-in-50-vuotistapahtumat ovat todennäköisesti yleisempiä, eikä uimakieltoja ole suljettu pois tulevaisuudessa.

Viemärijärjestelmän parantamisen kokonaiskustannukset (vuoden 2023 loppuun asti) ovat noin 200 miljoonaa euroa. Viemärijärjestelmän parantamisen on rahoittanut kolme tahoa: Riminin kunta (33 prosenttia) käyttäen muun muassa alueellista ja EU:n rahoitusta, vesilaitosta (33 prosenttia) ja vedenkäyttäjien maksamia tariffeja (33 prosenttia). Viimeksi mainittu aiheutti jonkin verran kritiikkiä (Rimini 2.0, 2018), mutta Italian vedenhinnoittelusäännösten mukaan vesi- ja viemäriverkkopalvelujen parantaminen voidaan yhteisrahoittaa lisäämällä kuluttajien maksuja vesipalveluista.

Kaupunkipuiston rakentamisen on rahoittanut kunta, joka on voinut käyttää kunnan talousarvion lisäksi kansallista ja alueellista lisärahoitusta.

Meriveden suojelusuunnitelman toteuttaminen hyödyttää matkailualaa, parantaa Riminin mainetta merenrantakohteena ja mahdollistaa rantojen jatkuvan käytön. Meriveden terveysriskeistä ja niistä johtuvista uimarantojen uintikielloista aiheutuvien vältettyjen menetysten taloudellisen arvon arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa (Venier, 2018, s. 233).

Italiassa valumavesien päästäminen luonnollisiin vesistöihin ei ole sallittua vesiensuojelua koskevan kansallisen lainsäädännön nojalla, koska tätä vettä pidetään saastuneena ja se on käsiteltävä (D.Lgs. n. 152 del 2006). Tästä syystä erillisen viemärijärjestelmän luomisessa on otettu käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan valumaveden käsittely ja vältetään valumaveden aiheuttama lähivesien saastuminen, jos varastointikapasiteetti on saavutettu.

Italian lainsäädännön mukaan jätevesijärjestelmän parantamisen kaltaisista toimenpiteistä ei tarvitse tehdä ympäristöarviointia.

Hanke toteutetaan peräkkäin kaupungin ranta-alueen eri osissa, ja rannikon pohjois- ja keskiosat ovat jo valmistuneet. Vesivarasto on ollut toiminnassa vuodesta 2020 lähtien. Muita kohtia ollaan toteuttamassa. Koko ranta-alue muutetaan vuoteen 2026 mennessä.

Käyttöikä vastaa julkisen infrastruktuurin käyttöikää.

Roberta Frisoni

Deputy Mayor for urban planning, transport and waterfront development

roberta.frisoni@comune.rimini.it

ARPAE, 2023, ”Inconvenienti stagionali”, Arpae Emilia-Romagna (ARPAE) (https://www.arpae.it/it/temi-ambientali/balneazione/rapporti-balneazione/inconvenienti-stagionali), saatavilla 24. lokakuuta 2023.

Claessens, J. ym., 2014, ”The soil-water system as basis for a climate proof and healthy urban environment: Alankomaiden tapaustutkimuksessa havaitut mahdollisuudet.”, The Science of the total environment 485-486, s. 776-784 (DOI: 10.1016/j.scitotenv.2014.02.120).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta.

Euroopan ympäristökeskus, 2024 (tulossa), Responding to climate change impacts on human health in Europe: focus on floods, droughts and water quality, EEA Report No #/2024, Euroopan ympäristökeskus.

Giovanardi, F. ym., 2006, ”Coastal waters monitoring data: Tärkeimpien vedenlaatumuuttujien taajuusjakaumat”, Journal of Limnology 66(2), s. 65–82.

Haile, R. W., et al., 1999, ”The Health Effects of Swimming in Ocean Water Contaminated by Storm Drain Runoff”, Epidemiology 10(4):p 355-363, heinäkuu 1999.      Vapaa 10(4), s. 355–363.

Montini, A., 2021, ”Rimini: Piano di Salvaguardia della Balneazione e Parco del Mare”, esitys: Ecomondo, Rimini, 26. lokakuuta 2021.

Penna, P., et al., 2021, ”Water quality integrated system: A strategic approach to improve bathing water management”, Journal of Environmental Management 295, s. 113099 (DOI: 10.1016/j.jenvman.2021.113099).

Rimini 2.0, 2018, ”Scarichi a mare e PSBO, i costi per i cittadini aumentano di 6,5 milioni di euro”, Riminiduepuntozero (https://www.riminiduepuntozero.it/scarichi-a-mare-e-psbo-i-costi-per-i-cittadini-aumentano-di-65-milioni-di-euro/), saatavilla 24. tammikuuta 2024.

Sabelli, C., 2023, ”Examining the role of climate change in the Emilia-Romagna floods”, Nature Italy, s. d43978-023-00082-z (DOI: 10.1038/d43978-023-00082-z).

SNPA, 2021, Rapporto sugli indicatori di impatto dei cambiamenti climatici – Edizione 2021, raportti SNPA nro 21/2021, Sistema Nazionale per la Protezione dell’Ambiente (SNPA), Roma (https://www.snpambiente.it/temi/report-intertematici/cambiamenti-climatici/rapporto-sugli-indicatori-di-impatto-dei-cambiamenti-climatici-edizione-2021/).

Venier, S., 2018, ”Waste Water Management in Seaside Tourism Areas: The Rimini Seawater Protection Plan” julkaisussa: A. Gilardoni (toim.), The Italian Water Industry: Case of Excellence, Springer, s. 225–235.

Wade, T. J. ym., 2003, ”Do US Environmental Protection Agency water quality guidelines for recreational waters prevent gastrointestinal disease? A systematic review and meta-analysis.”, Environmental health perspectives 111(8), s. 1102–1109.