Hulevesien hallinta Växjössä - Linnaeuksen kanava ja Växjön järvilaguunit, Ruotsi

Aikaisemmin vuosittaisia tulvia esiintyi ja ne vaikuttivat voimakkaasti Linnégatanin lähellä sijaitsevaan paikalliseen infrastruktuuriin. Kadut tulvivat useita päiviä ja läheisten rakennusten kellarit täyttyivät vedellä, mikä aiheutti korkeita puhdistus- ja jälleenrakennuskustannuksia. 2000-luvun alussa paikallisesta ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista keskusteltiin vain vähän. Suuntaviivana oli kehittää tehokkaita toimenpiteitä, joilla varaudutaan kymmenvuotisiin sateisiin – ei ilmastonmuutoksen vaan erittäin toistuvien rankkasateiden yhteydessä. Kymmenvuotisiin sateisiin varautuminen tarkoittaa, että sen sijaan, että tulvia odotettaisiin jokaisen rankkasateen jälkeen, tulvia odotetaan vain kerran kymmenessä vuodessa (mikä vastaa 10 prosentin vuotuista todennäköisyyttä kyseisen tulvan esiintymiselle). Linnaeus-kanavan kunnostamisen ansiosta Växjön kaupunki on välttänyt monia tulvia, ja sen odotetaan välttävän myös tulevat tulvavahingot.

Kanavan rakentamisen jälkeen ilmastonmuutosennusteet ovat kuitenkin muuttuneet ja osoittavat nyt, että äärimmäiset sademäärät ovat yleisempiä ja noin 10 prosenttia voimakkaampia tulevaisuudessa (SMHI).

Olemassa oleva rakennettu ympäristö rajoittaa usein uusien hulevesien hallintatilojen mitoitusta kaupungissa. Växjössä ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioidaan hyvissä ajoin vastakehittyneillä alueilla. Nykyisessä kaupungissa on kuitenkin kehitettävä sietokykyä rankkasateiden varalta hajanaisemmalla lähestymistavalla tilan, budjetin ja ajan asettamien monien rajoitusten vuoksi. Linnaeus-kanavan rakentaminen on yksi esimerkki toimenpiteistä, jotka yhdessä auttavat Växjötä sopeutumaan muuttuvan ilmaston vaikutuksiin.

Linnaeus-kanavan rakentamisen keskeisenä tavoitteena oli estää kanavan kanssa rinnakkain kulkevan Linnegatan-kadun toistuvat tulvat. Saatua tietoa voidaan käyttää hulevesien hallintaan ja tulvariskien vähentämiseen tulevaisuudessa, ja tämän osaratkaisun toteuttaminen säästää aikaa uusien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Växjön ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa strategiassa (2013) on tunnistettu hulevesien hallintajärjestelmän haavoittuvuudet ja laadittu mahdollisia ratkaisuja, kuten investointisuunnitelman laatiminen.

Aiemmin Linnégatan-kadun varrella oli pieni maanpäällinen puro. Virta toimi salaojituksena ja johti hulevesiä Växjön keskustaan. Puro rakennettiin ja suljettiin katurakentamisen seurauksena seuraavina vuosina. Uudella maanalaisella kanavalla ei ollut riittävästi kuivatuskapasiteettia rankkasateiden jälkeen, ja se aiheutti tulvia lähialueille. Lisäksi Växjön järveen valunut vesi vei järveen jäämiä, mineraaliöljyä ja muuta jätettä. Växjön kaupunki aloitti 1990-luvun lopulla Linnégatanin kanavan eli Linnaeus-kanavan uudelleen avaamisen, jotta kadut ja niitä ympäröivät alueet eivät tulvisi ja jotta hulevesien virtaamista järveen voitaisiin säädellä. Linnaeuksen kanava toimii 220 metriä pitkänä hulevesisäiliönä, jossa hulevesi varastoidaan ja johdetaan hitaasti Växjön järveen maanalaisen putkiston ja sedimentaatiolaguunien kautta.

Lähes kaikki Växjön keskiosista tuleva hulevesi päätyy lopulta järveen, mikä voi lisätä sen ravinne-, hiukkas- ja raskasmetallipitoisuuksia. Tämän estämiseksi Linnaeus-kanavan vesi johdetaan järven lähellä sijaitseviin sedimentaatiolaguuneihin. Kun laguunit on ohitettu, vesi päästetään järveen. Växjössä on toteutettu Linnaeus-kanava ja muita hulevesien varastointi-, viive- ja kuivatusjärjestelmiä, mutta Växjölle on ollut tärkeää myös vähentää keskisen Växjö-järven ympäristövaikutuksia. Kanava tarjoaa etuja sekä ympäristö- että vesienhoitotavoitteiden kannalta.

Sidosryhmien osallistumisella oli merkittävä rooli konfliktinratkaisussa kanavan rakentamisen suunnitteluvaiheessa. Aluksi patoja suunniteltiin laguunien sijaan kaupunginpuistoon Växjöjärven viereen. Kun suunnitelmat oli julkaistu ja asetettu kaikkien asianosaisten saataville, kansalaiset ja ympäristöjärjestöt vastustivat suunnitelmia. Näiden sidosryhmien ja kunnan kanssa käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen jälkeen ratkaisu laguunien rakentamiseen nousi hyväksyttävämmäksi vaihtoehdoksi, joka jätti kaupungin puiston koskemattomaksi.

Hanke onnistui eri toimintojen (myrskyvesien hallinta sekä epäpuhtauksien varastointi ja valvonta) ja muiden epäsuorien hyötyjen (liikenneturvallisuus – hanke vähentää liikenneväylien määrää – ja kaupunkimaisema) yhteisvaikutuksen ansiosta. Hanke on osoittanut, että on mahdollista toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä, jotka sulautuvat hyvin kaupunkimaisemaan.

Olemassa olevan rakennetun ympäristön tilarajoitteista johtuen kanavan mitoituksella ei pystytty täysin vastaamaan tuleviin ilmasto-olosuhteisiin. Kanava on kuitenkin toiminut osittaisena ratkaisuna nykyiseen ja lyhyen aikavälin ilmastovaihteluun lisäämällä hulevesien hallintajärjestelmän kapasiteettia. Uusilla kehitysalueilla suunnitellaan hulevesien hallintatiloja, jotka sopivat sekä nykyisiin että tuleviin ilmastomuutoksiin. Myös uusien hulevesien hallintalaitosten mahdolliset sijainnit on jo kartoitettu kartalle, ja niitä voidaan rakentaa tulevaisuudessa, kunhan ne voidaan sovittaa kaupungin talousarvioon. Joitakin ratkaisuja nykyisen kaupunkirakenteen hulevesien hallintaan on jo toteutettu Växjön kaupungin muilla alueilla viemäröintijärjestelmien kapasiteetin parantamiseksi edelleen. Esimerkiksi hulevesien pidätysaltaat jalkapallokentän ja pysäköintipaikan alla edistävät hulevesien hallintaa kaupungissa (SMHI).

Koko investointi maksoi lähes 2 000 000 euroa, josta Ruotsin hallitus rahoitti noin 15 prosenttia kestävän kehityksen paikallisen investointiohjelman kautta. Jäljelle jäävän osan rahoitti Växjön kaupungin tekninen osasto. Investoinnin ansiosta tämä osa kaupunkia on nyt enimmäkseen suojattu tulvilta rankkasateiden jälkeen. Kanava on mitoitettu hallitsemaan pahimpia sademääriä, joita arvioidaan esiintyvän tällä hetkellä vain kerran kymmenessä vuodessa.

Kanavan rakentamisen jälkeen on ollut muutamia tulvia, mutta vähemmän vakavia ja ei niin usein kuin ennen. Niinpä tällainen hulevesien varastointi- ja viivejärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi. Ennustetun tulevan sademäärän vuoksi Växjön tulvien ehkäisemiseen tähtääviä toimenpiteitä on edelleen parannettava. Hankkeesta saadut kokemukset auttavat kehittämään parempia ratkaisuja ja tarjoavat arvokkaan esimerkin muille kunnille eri puolilla Eurooppaa.

Yksi kanavan välittömistä sivuhyödyistä on ollut se, että se on osaltaan parantanut katuliikenteen turvallisuutta. Linnaeuksen kanava sijaitsee keskellä katua, lukion ulkopuolella. Aiemmin oli suurempi riski onnettomuuksille autojen ja nelikaistaisen kadun ylittäneiden ihmisten välillä. Nyt on vain kaksi kaistaa ja ihmisillä on mahdollisuus odottaa siltoja kanavan yli ennen siirtymistä toisen liikennekaistan yli. Lisäksi kanava ja siihen liittyvät sedimentaatiolaguunit vähentävät hulevesien virtaamista järveen ja vaikuttavat myönteisesti veden laatuun vähentämällä järveen päätyvien epäpuhtauksien määrää. Kanava ei ole vain tärkeä osa Växjön hulevesien hallintaa. Avovesistö on kaunis elementti kaupungissa ja viittaa myös historialliseen Växjöhön, jossa puro alun perin sijaitsi tällä alueella.

Ruotsin ympäristölain mukaan suunniteltujen alueiden hulevesiä pidetään jätevesinä. Siksi hulevesiä käsitellään ympäristölaissa, jossa ilmoitetaan, mitkä pilaavien aineiden määrät ovat hyväksyttäviä tai ei-hyväksyttäviä. Swedish Water -järjestö (Svenskt Vatten) on antanut suosituksia hulevesien hävittämisen mitoista. Suuntaviivoista on tullut kunnianhimoisempia vuodesta 2015/2016 lähtien, ja niissä viitataan selkeästi ”myrskyvesijärjestelmiin” sen sijaan, että niissä viitattaisiin pelkästään hulevesiputkien mitoitukseen. Suuntaviivat tukevat näin ollen pikemminkin kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksumista kuin pelkkää teknistä ja yhtenäistä ratkaisua, kuten Växjön kokemus osoittaa.

Växjön kunnalla on vesi-, viemäri- ja hulevesipolitiikka (V-A-politiikka, 2014), jossa todetaan, että laitosten suunnittelussa, mitoituksessa, toteutuksessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon pitkän aikavälin näkökulma ja muuttuvat tulevaisuuden olosuhteet. Kunnalla on myös hulevesien hallinnan käsikirja (Dagvatten handbook, 2018), jonka tavoitteena on varmistaa hulevesien kestävä käsittely Växjössä.

Hanke alkoi vuonna 1998 ja päättyi vuonna 2001, kun Linnaeuksen kanava ja sedimentaatiolaguunit saatiin valmiiksi.

Kanavan käyttöikä on todennäköisesti noin 100 vuotta. Se tarvitsee säännöllistä sedimenttien ruoppausta toimiakseen kunnolla. Kanavan nykyinen vesikapasiteetti toimii hyvin nykyisissä sadeolosuhteissa, mutta sitä on parannettava tai täydennettävä muilla sopeutumistoimilla ilmastonmuutoksen ennakoiduista vaikutuksista selviämiseksi. Koska kanavan kapasiteetti on rajallinen tulevien ilmasto-olosuhteiden vuoksi, sitä voidaan joutua tulevaisuudessa täydentämään muilla alueella toteutettavilla hulevesien hallintatoimilla alun perin tavoiteltujen hyötyjen säilyttämiseksi.

Malin Engström
Technical department, Municipality of Växjö
E-mail: malin.engstrom@vaxjo.se

Växjön kunta, Strategisen suunnittelun laitos