Urban river restoration : a sustainable strategy for storm-water management in Lodz, Poland Näytä tarkat tiedot

Lodz sijaitsee 18 puron lähdealueella. Veden läheisyyden ansiosta kaupungista tuli merkittävä valmistuskeskus 1800-luvulla. Lodzin teollinen menneisyys ja kaupungistuminen aiheuttivat kaupungille vakavia vesihuoltoon liittyviä haasteita. Suurin osa kaupungin kaupunkivirroista kanaloitiin ja muunnettiin putkikuljettimiksi. Tämä yhdessä kaupungin läpäisemättömien pintojen suuren osuuden ja sitä seuranneen sadeveden imeytymiskyvyn vähenemisen kanssa lisäsi pintavaluntaa ja nopeaa veden ulosvirtausta. Tämän seurauksena osa kaupunkia kärsi pahoin tulvista myrskyjen aikana. Rankkasateiden odotetaan lisääntyvän alueella 15–25 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä RCP 8.5 -ennusteen mukaisesti (EURO-CORDEX UAMW 2020 -raportissa), mikä puolestaan viittaa kaupunkien viemäröintijärjestelmiin kohdistuvan paineen lisääntymiseen.

Suuressa osassa kaupunkia on yhdistetty viemäreitä, mikä tarkoittaa, että rankkasateiden aikana jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ylittyy, mikä puolestaan johtaa vastaanottavan joen pilaantumiseen. Pilaantumisesta ja jokien keinotekoisesta luonteesta johtuva makean veden elinympäristöjen huonontuminen vähentää niiden kykyä pidättää vettä ja puhdistautua itsestään, mikä puolestaan heikentää veden laatua ja ekologista tilaa. Lisäksi viheralueiden ja avoimien vesiväylien puute kaupungissa lisää ilmansaasteiden määrää, vähentää kosteutta ja aiheuttaa merkittävän kaupunkilämpösaarekevaikutuksen. Yhdessä nämä vaikuttavat Lodzin asukkaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Koska lämpötilan odotetaan nousevan tulevaisuudessa, myös rankkasateiden käsittelyyn soveltuvien viileiden ja vihreiden ympäristöjen tarve kasvaa.

Lodzissa pyrittiin kahteen päätavoitteeseen:

• Kunnallisten jokien ennallistamista koskevan strategian ja teknologian kehittäminen ja demonstrointi luonnollisten prosessien pohjalta. Tavoitteena on parantaa hulevesien hallintaa, lisätä vedenpidätystä ja parantaa veden laatua tukemalla biologisen monimuotoisuuden lisäämistä ja elämänlaadun parantamista.
• Kehitetään koko järjestelmän kattava lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun Blue Green Network -konseptin pohjalta. Konseptissa oletetaan, että jokilaaksot ja viheralueet ovat yhteydessä toisiinsa kaupunkisuunnittelu- ja -kehitysprosesseissa, jotta voidaan luoda puitteet kaupungille, joka säilyttää vettä, tukee vihreää infrastruktuuria, kannustaa terveellisiin elämäntapoihin, houkuttelee liiketoimintaa ja kestää maailmanlaajuista ilmastonmuutosta.

Hyväksyttyihin ratkaisuihin kuuluvat Sokołówka-joella toteutettava ennallistamishanke ja kaupunkisuunnittelua koskevan yleisen lähestymistavan kehittäminen sinivihreän verkon konseptin pohjalta. SWITCH-hankkeessa otettiin käyttöön monisidosryhmäinen prosessi (oppimisyhteenliittymä), johon osallistuvat kaikki vesi- ja luonnonvarojen hallinnasta kiinnostuneet kaupungin toimijat sekä alueelliset ja kansalliset sidosryhmät. Tämä monisidosryhmäinen lähestymistapa, jossa on vahvoja tutkimuselementtejä, johti ekohydrologian (veden ja ekosysteemien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen) ja yhdennetyn kaupunkivesien hoidon periaatteiden soveltamiseen Sokołówka-joen ennallistamista koskevassa demonstraatiohankkeessa.

Sokołówka-joki, josta suurin osa tulee hulevesistä, kulkee osittain keinotekoisessa kanavassa ja on ollut altis leväkukinnoille hulevesien suuren ravinnepitoisuuden vuoksi. Ennallistamishankkeen tavoitteet olivat seuraavat:

• soveltaa innovatiivista ekosysteemibioteknologiaa ekohydrologian periaatteiden mukaisesti;
• Lisätään jokijärjestelmän kapasiteettia vähentää kaupunkien tulvia lisäämällä veden varastointi- ja puhdistuskapasiteettia.
• Palautetaan joen toiminnot kansalaisten elämänlaadun ja kaupungin houkuttelevuuden parantamiseksi.

Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa hankittiin tarkkoja lähtötasotietoja (esim. pohjasedimenttien ja veden kemiallinen analyysi, biologiset ja ekologiset tiedot, jokivesibudjetti ja hulevesien hallintamallit), joita käytettiin valittaessa asianmukaisia toimenpiteitä. Tässä vaiheessa saatiin tietoa kolmen hulevesisäiliön suunnittelusta ja rakentamisesta (valmistui vuosina 2006, 2009 ja 2010) sekä vaiheittaisesta sedimentaatiobiosuodatusjärjestelmästä hulevesien puhdistamiseksi (valmistui vuonna 2011), joka patentoitiin SWITCH-innovaationa. Lisäksi hankkeen tuloksena laadittiin laajempi suunnitelma Sokołówka-joen kunnostamiseksi ja suunnitelma Sokołówka-joen puiston kehittämiseksi.

Sokołówka-joen ennallistamishanke ja demonstroitu lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun ovat auttaneet ratkaisemaan seuraavia ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita:

• Hulevesien virtaushuippujen vähentäminen useilla lammikoilla ja altailla sekä jokilaaksojen ja kosteikkojen luominen ja ennallistaminen.
• Vedenpitävyyden lisääminen kaupunkimaisemassa (äärimmäisten virtaamien hillitseminen, pohjavedenpinnan nousu, kaupungin kasvillisuuden tukeminen) fytoteknologian avulla;
• veden laadun, makean veden luonnonvarojen ekologisen vakauden ja niiden kantokyvyn parantaminen ekohydrologisen virtaussäädön avulla;
• elämänlaadun ja esteettisten arvojen parantaminen valuma-alueella ennallistamalla jokikäytävä, ekotoniset vyöhykkeet ja maisema;
• Ihmisten terveyden parantaminen edistämällä terveitä kaupunkiympäristöjä sisällyttämällä sinivihreä verkko kaupungin kehityssuunnitelmaan.

Sokołówkan laakson muutokset herättivät kiinnostusta paikallisten rakennuttajien keskuudessa. Joen lähellä sijaitsevaan asuntoalueeseen investoiva yritys oli kiinnostunut edistämään kestävämpää hulevesien hallintaa ja päätti ottaa käyttöön siihen liittyviä ratkaisuja, kuten pidätyskaivoja, siten, että kaikki hulevedet voidaan varastoida kokonaan investointialueelleen. Kaupungin muilla alueilla, kuten Księży Młynin ja Jasień-joen historiallisella alueella, on käynnistetty useita alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joissa keskitytään jokiin ja viheralueisiin. Useat kansalaisjärjestöt kiinnostuivat vihreästä ja sinisestä infrastruktuurista ja sen palvelujen mahdollisesta käytöstä, esimerkiksi vaihtoehtoisista kestävistä liikennereiteistä (pyöräreitit) tai vihreistä takapihoista.

Sokołówkan ympäristössä toteutetut jokien ennallistamista koskevat pilottitoimet ovat olleet menestys, ja ne ovat vakuuttaneet Lodzin viranomaiset ja vesialan ammattilaiset siitä, että on hyödyllistä toistaa niitä muille joille eri puolilla kaupunkia. Sokołówka-joen demonstrointihankkeen ensimmäisinä vuosina Puolan tiedeakatemian Ekohydrologian eurooppalaisen alueellisen keskuksen tutkijat kehittivät Blue-Green Network -konseptin Lodzissa. Ajatuksena on kehystää kaupungin kehitystä (ennallistettujen) jokijärjestelmien ja viheralueiden (maatalousalueet, puistot ja ympäristövaurioalueet) verkostolla. ”Sinisten” ja ”vihreiden” tilojen yhdistäminen voisi auttaa säilyttämään ekologisten prosessien jatkuvuuden ja tarjota yhdennetyn lähestymistavan hulevesien pidättämiseen sekä kaupungin mikroilmaston puhdistamiseen ja parantamiseen, mikä mahdollistaisi joustavan sopeutumisen ilmastonmuutokseen, elämänlaadun parantamisen ja elinkelpoisemman ympäristön kaupunkialueella. Konseptia ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön, mutta se on edelleen tärkeä kaupunkisuunnittelussa, ja sitä on tarkasteltu uudelleen kehitettäessä kaupungin strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (Ecopact). Lodzin kaupunkisuunnittelijat yrittävät sisällyttää sinivihreän verkon ideat kaupungin keskustan suunnitelmiin, kun paikalliset olosuhteet ja määräykset sen sallivat. Kaikki vihreät elementit, kuten puistot, puut ja kukkapenkit, ovat tärkeä osa Lodzin kaupunkisuunnittelua, ja kaupungin tavoitteena on luoda vihreitä käytäviä niiden yhdistämiseksi.

Sokołówka-joen ennallistamishankkeen kokemuksia ja alustavia tuloksia hyödynnettiin myös EU:n LIFE+-hankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2010–2015: ER-REK, virkistysaltaiden ekohydrologinen kunnostaminen Arturówek (Łódź) mallilähestymistapana kaupunkialtaiden kunnostamiseen. Kunnostetut Arturówek-altaat tarjoavat kaupungin asukkaille tärkeän virkistysalueen, jossa vierailee jopa 3000 ihmistä päivässä sesonkiaikana. Sokołówkassa ja EH-REKissä kehitettyä vaiheittaista sedimentaatio-biosuodatusjärjestelmää (SSBS) huleveden puhdistukseen on myöhemmin hyödynnetty pienten jätevedenpuhdistamoiden tehokkuuden parantamiseen.

Esittelyhankkeen aikana käynnistetty Sokołówka-joen puiston suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2016, ja rakentaminen on aloitettu poluilla ja virkistysinfrastruktuurilla. Vuonna 2020 kehitettiin myös uusi konsepti Sokołówka-joen ja sen varrella olevien kolmen puiston laajempaa kunnostamista varten. Sokołówkan laakson uuden kehittämishankkeen tavoitteena on yhdistää Sokołówka-joen puisto, Mickiewiczin puisto ja Wasiakin lampi vaellusreittiin, vesi- ja ekosysteemiteemaiseen koulutuspolkuun ja polkupyöräpolkuun. Myös joen kunnostaminen jatkuu hankealueella. Mickiewiczin puiston lammikot puhdistetaan ja hulevesien puhdistamiseen tarkoitettua SSBS-järjestelmää parannetaan. Lisäksi puistojen infrastruktuuria ja tiloja parannetaan merkittävästi muun muassa uusilla poluilla, katukalusteilla, leikkikentillä, wc-tiloissa ja remontoidussa ravintolassa.

Lodzin yliopiston ja Lodzin kaupungin tutkijoiden väliset läheiset yhteydet, jotka ovat olleet olemassa 1990-luvulta lähtien, tarjosivat vankan perustan yhteistyölle SWITCH-hankkeessa. Yhteistyötä tehostettiin merkittävästi ja laajennettiin muihin asiaankuuluviin sidosryhmiin perustamalla Lodziin SWITCH-oppimisallianssi, joka on sidosryhmien foorumi ideoiden, suunnitelmien ja intressien vaihtamiseksi ja jolle osoitettiin EU:n varoja sen toimintaa varten. Prosessi alkoi maaliskuussa 2006, ja siihen osallistuivat alun perin sidosryhmät, joiden katsotaan olevan keskeisimmässä asemassa vesienhoidossa. Ajan mittaan tunnistettiin ja otettiin mukaan uusia tärkeitä toimijoita. Lodz Learning Alliancen tärkeimpiin sidosryhmiin kuului kumppaneita 25 eri organisaatiosta, joista tärkeimmät olivat:

• Lodzin kaupungin departementit: Kuntien hoito, ympäristö ja maatalous, strateginen suunnittelu;
• Waterworks and Sewage Company, joka hallinnoi Lodzin puhdistamoja sekä vesihuolto- ja viemäriverkkoja
• Lodz Infrastructure Company, joka omistaa Lodzin jätevedenpuhdistamot sekä vesi- ja viemäriverkot;
• Lodzin jätevedenpuhdistamo;
• Tutkimuslaitokset: i) Lodzin yliopiston soveltavan ekologian laitos, ii) Unescon alainen Euroopan ekohydrologian aluekeskus – Puolan tiedeakatemian kansainvälinen instituutti, iii) Lodzin teknillinen yliopisto, iv) Lodzin lääketieteellinen yliopisto, v) Lodzin työlääketieteen instituutti;
• Useat kansalaisjärjestöt liittyivät Lodz Learning Allianceen vuonna 2009 Blue-Green Network -verkoston kehittämisen käynnistyessä.

Learning Alliance rakensi ja koulutti fasilitointitiimin, kehitti verkkosivuston ja viestintästrategian sekä isännöi useita kokouksia, koulutuksia ja työpajoja erilaisista kaupunkivesien hallintaan liittyvistä kysymyksistä. Jokainen työpaja laajensi allianssin jäsenyyttä. Lodzin SWITCH-tiimi toteutti monenlaisia tiedotus- ja edunvalvontatoimia. Näitä olivat muun muassa nuorten kannustaminen lisäämään tietoisuuttaan ympäristökysymyksistä ja herättämään kiinnostusta kaupungin piilossa olevia jokia kohtaan. Myös joukkotiedotusvälineet, erityisesti radio ja sanomalehdet, olivat mukana.

Kansalaisilla on edelleen merkittävä rooli Lodzin vihreiden ja sinisten alueiden kehittämisessä. Kansalaiset ovat esimerkiksi käynnistäneet monia parannuksia Sokołówka-joen puistoon. Myös Lodzin kaupungin ja paikallisten tutkimuslaitosten ja infrastruktuuriyritysten välinen yhteistyö jatkuu. Vesi- ja viemäriyhtiö on luonut Lodz-jokien polun osoittaakseen, missä osittain peitetyt joet kulkevat kaupungissa. Myös joidenkin muiden jokien osien löytämisestä on ideoita, esimerkiksi Óródliskan puistossa ja Kilinskin puistossa.

Tärkeimmät menestystekijät voidaan tiivistää seuraavasti:

• Osallistuminen SWITCH-hankkeeseen oli merkittävä liikkeellepaneva tekijä, eikä vähiten hankkeen kautta saatavilla olleen rahoituksen vuoksi. Hankkeeseen osallistuminen auttoi yhdistämään teknisen asiantuntemuksen kaupungin suunnitteluun ja lisäämään tietoisuutta tarpeesta harkita kaupungin vihreitä ja sinisiä tiloja. Eräs Lodzin yliopiston professori totesi, että ”SWITCH on muuttanut täysin sitä, miten kaupunki katsoo vettä (...) Ajatuksesta, jonka mukaan vesi ja viheralueet voivat olla keskeisiä Lodzin tulevaisuudessa, on tullut hyväksytty näkemys kaupungissa”.
• Sidosryhmien osallistuminen oppimisyhteenliittymän kautta oli aloitteen vahva liikkeellepaneva voima. Liittouman kautta muodostettiin vahvoja uusia yhteyksiä tutkijoiden, päättäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien välille. Näitä yhteyksiä ylläpidetään vielä paljon SWITCH-hankkeen päättymisen jälkeen.
• Suuri osa Learning Alliancen menestyksestä johtuu foorumin vahvoista mestareista. Sitoutuneet henkilöt, erityisesti Lodzin yliopiston professori, joka on edistänyt joen ennallistamista 1990-luvulta lähtien, ovat olleet avainasemassa kumppanuuden rakentamisessa ja sen ylläpitämisessä. Oppimisyhteenliittymän menestys riippui myös vahvasta fasilitoinnista, tiheästä viestinnästä ja kaikkien organisaatioiden sidosryhmien sitoutumisesta säännölliseen osallistumiseen. Vaikka Oppimisallianssi ei enää toimi virallisesti, luoduista yhteyksistä on edelleen hyötyä uusien hankkeiden, aloitteiden ja entistä paremman yhteistyön muodossa Oppimisallianssin entisten jäsenten kesken.

EU:n rahoitus oli hankkeelle elintärkeää. SWITCH-hankkeen kokonaisbudjetti Lodzin toimintaan oli noin 1 150 000 euroa, ja se kattoi yliopistolle ja Lodzin kaupungille aiheutuneet kustannukset viideksi vuodeksi. Sokołówka-joen demonstraatiohankkeen budjetti oli noin 700 000 euroa. Oppimisallianssin toimintaan investoitiin noin 130 000 euroa. On syytä mainita, että erityisesti Lodzin tutkimuslaitosten tutkijat ja tohtoriopiskelijat antoivat monia luontoissuorituksia.

Sokołówkan ennallistamishankkeen moninaisia hyötyjä ei ole kvantifioitu, mutta niihin kuuluvat ainakin kaupunkien tulvien aiheuttamien vahinkojen välttäminen, houkuttelevan kaupunkiympäristön arvon kasvu, ilmanlaadun paranemisesta johtuvat terveyshyödyt ja kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen väheneminen. Ratkaisu on osoittautunut käytännössä, koska altaat keräävät ylimääräistä vettä jokaisessa sadetapahtumassa ja alue on selvästi houkuttelevampi asua. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusia rakennuksia ja ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän alueen asunnoista. Tärkeintä on kuitenkin, että alueella asuvat ihmiset ovat hyvin kiintyneitä puistoihin ja jokeen, jotka rakentavat paikallista identiteettiä.

Toukokuussa 2009 sinivihreää verkkoa koskevat suositukset sisällytettiin yhteen kaupungin tärkeimmistä aluesuunnittelun perustana käytettävistä strategisista asiakirjoista: Lodzin kaupungin aluekehityksen edellytyksiä ja suuntaviivoja koskevaan tutkimukseen. Vuonna 2012 konseptista tuli virallisesti osa Lodzin integroitua kehittämisstrategiaa 2020+. Jatkotoimena toteutettu Arturowek Reservoirs -hanke vastaa suoraan uimavesistä annetun EU:n direktiivin 2006/7/WE ja vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EU vaatimuksia.

Sokołówka-joen uudelleensuunnittelu tapahtui pääasiassa SWITCH-hankkeen aikana vuosina 2006–2011. Arturowek-altaiden kunnostushankkeessa (EH-REK) hyödynnettiin Sokołówka-joen ennallistamisen varhaisia tuloksia, ja se toteutettiin vuosina 2010–2015. SWTICH-hankkeen aikana käynnistettyjä jatkokehityshankkeita on edennyt myöhemmin Lodzin kaupunki. Sokołówka-puiston kunnostussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2016 ja Sokołówka-joen laajemman kunnostussuunnitelman uusi konsepti kehitettiin vuonna 2020.

Vaurioituneiden ekologisten järjestelmien ja ekosysteemitoimintojen ennallistaminen on vaikeaa ja voi olla kallista, mutta se on myös pitkäaikainen ratkaisu, jonka vaikutukset todennäköisesti ylittävät yhden sukupolven eliniän.

Maciej Zalewski
European Regional Centre For Ecohydrology Polish Academy of Sciences (ERCE PAS)
E-mail: m.zalewski@erce.unesco.lodz.pl 
UNESCO Chair on Ecohydrology and Applied Ecology, University of Lodz
E-mail: m.zalewski@erce.unesco.lodz.pl 

Aleksandra Sztuka-Tulińska
Environment Management Division in Department of Ecology and Climate
The City of Lodz Office
E-mail: a.sztuka@uml.lodz.pl 

SWITCH (Sustainable Water Management Improves Tomorrow Cities Health) -hanke, Lodzin kaupunki, Lodzin yliopisto, Puolan tiedeakatemian ekohydrologian eurooppalainen aluekeskus