Kaupunkijoen ennallistaminen: Kestävä strategia hulevesien hallintaan Lodzissa Puolassa

Lodz sijaitsee kahdeksantoista puron lähdealueella. Veden läheisyyden ansiosta kaupungista tuli merkittävä valmistuskeskus 1900-luvulla. Lodzin teollinen menneisyys ja kaupungistuminen aiheuttivat kaupungille vakavia vesihuoltoon liittyviä haasteita. Suurin osa kaupungin kaupunkivirroista kanavoitiin ja muunnettiin putkirummuiksi. Tämä yhdessä kaupungin läpäisemättömien pintojen suuren osuuden ja siitä johtuvan maan sadeveden imeytymiskyvyn vähenemisen kanssa lisäsi pintavaluntaa ja nopeaa veden ulosvirtausta. Tämän seurauksena osa kaupungista kärsi pahoin tulvista myrskyjen aikana. Runsaiden sateiden odotetaan lisääntyvän alueella 15–25 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä RCP 8.5 -ennusteen mukaisesti (EURO-CORDEX UAMW 2020 -ennusteessa), mikä puolestaan viittaa siihen, että kaupunkien viemäröintijärjestelmiin kohdistuva paine kasvaa.

Suurissa osissa kaupunkia on yhdistetty viemäreitä, mikä tarkoittaa, että rankkasateiden aikana jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ylittyy, mikä puolestaan johtaa vastaanottavan joen pilaantumiseen. Pilaantumisesta johtuva makean veden elinympäristöjen huonontuminen ja jokien keinotekoinen luonne heikentävät niiden kykyä pidättää vettä ja puhdistautua itse, mikä puolestaan heikentää veden laatua ja ekologista tilaa. Lisäksi viheralueiden ja avoimien vesiväylien puute kaupungissa lisää ilmansaasteita, vähentää kosteutta ja aiheuttaa huomattavan kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen. Yhdessä ne vaikuttavat Lodzin asukkaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Koska lämpötilan odotetaan nousevan tulevaisuudessa, myös tarve viileille ja vihreille ympäristöille, jotka pystyvät käsittelemään rankkasateita, kasvaa.

Lodzissa pyrittiin kahteen päätavoitteeseen:

• Luonnollisiin prosesseihin perustuvan kunnallisten jokien ennallistamista koskevan strategian ja teknologian laatiminen ja demonstrointi. Tavoitteena on parantaa hulevesien hallintaa, lisätä vedenpidätyskykyä ja parantaa veden laatua, tukea luonnon monimuotoisuuden lisääntymistä ja parantaa elämänlaatua.
• Kehitetään koko järjestelmän kattava lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun sinisen ja vihreän verkon käsitteen pohjalta. Konseptissa oletetaan, että jokilaaksot ja viheralueet ovat yhteydessä toisiinsa kaupunkisuunnittelu- ja -kehitysprosesseissa, jotta voidaan luoda puitteet kaupungille, joka pidättää vettä, tukee vihreää infrastruktuuria, kannustaa terveellisiin elämäntapoihin, houkuttelee yrityksiä ja selviytyy maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta.

Hyväksyttyihin ratkaisuihin kuuluvat Sokołówka-joella toteutettava ennallistamishanke ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittäminen kaupunkisuunnitteluun sinisen ja vihreän verkon konseptin pohjalta. SWITCH-hankkeessa otettiin käyttöön monisidosryhmäprosessi (eli Learning Alliance), johon osallistuivat kaikki kaupungin toimijat, jotka ovat kiinnostuneita vesi- ja luonnonvarojen hallinnasta, sekä alueelliset ja kansalliset sidosryhmät. Tämä monisidosryhmäinen lähestymistapa, jossa on vahvoja tutkimuselementtejä, johti ekohydrologian (veden ja ekosysteemien vuorovaikutuksen tutkiminen) ja integroidun kaupunkivesihuollon periaatteiden soveltamiseen Sokołówka-joen ennallistamista koskevassa demonstrointihankkeessa.

Sokołówka-joki, jota virtaavat pääasiassa hulevesilähteet, kulkee osittain keinotekoisessa kanavassa ja on ollut altis leväkukinnoille hulevesien suuren ravinnepitoisuuden vuoksi. Ennallistamishankkeen tavoitteet olivat seuraavat:

• soveltaa innovatiivisia ekosysteemibioteknologioita ekohydrologian periaatteiden mukaisesti;
• Lisätään jokijärjestelmän kapasiteettia kaupunkitulvien vähentämiseksi lisäämällä veden varastointi- ja puhdistuskapasiteettia.
• Joen toimintojen ennallistaminen kansalaisten elämänlaadun ja kaupungin houkuttelevuuden parantamiseksi.

Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa hankittiin tarkkoja perustietoja (esim. pohjasedimenttien ja veden kemiallinen analyysi, biologiset ja ekologiset tiedot, jokivesibudjetti ja hulevesien hallintaa koskevat mallit), joita käytettiin asianmukaisten toimenpiteiden valinnassa. Tässä vaiheessa saatiin tietoa kolmen hulevesisäiliön suunnittelusta ja rakentamisesta (valmistui vuosina 2006, 2009 ja 2010) sekä hulevesien puhdistamiseen tarkoitetun sekvenssipohjaisen biosuodatusjärjestelmän suunnittelusta ja rakentamisesta (valmistui vuonna 2011), joka patentoitiin SWITCH-innovaationa. Lisäksi hanke johti laajempaan Sokołówka-joen kunnostussuunnitelmaan ja Sokołówka-joen puiston kehittämissuunnitelmaan.

Sokołówka-joen ennallistamishanke ja osoitettu lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun ovat auttaneet ratkaisemaan seuraavia ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita:

• Hulevesien virtaushuippujen vähentäminen lammikoiden ja säiliöiden avulla, jokilaaksojen ja kosteikkojen luominen ja ennallistaminen;
• Kaupunkimaiseman vedenpitävyyden lisääminen (äärimmäisten virtausten hillitseminen, pohjaveden pinnan nousu, kaupunkikasvillisuuden tukeminen) fytoteknologian avulla;
• veden laadun, makean veden luonnonvarojen ekologisen vakauden ja niiden kantokyvyn parantaminen vesistöjen sisäisellä ekohydrologisella sääntelyllä;
• elämänlaadun ja esteettisten arvojen parantaminen valuma-alueella ennallistamalla jokikäytävää, ekosävyvyöhykkeitä ja maisemaa;
• Ihmisten terveyden lisääminen edistämällä terveitä kaupunkiympäristöjä sisällyttämällä sinivihreä verkosto kaupungin kehittämissuunnitelmaan.

Sokołówkan laakson muutokset herättivät kiinnostusta paikallisten rakennuttajien keskuudessa. Joen lähellä sijaitsevaan asuntoalueeseen investoiva yritys oli kiinnostunut edistämään kestävämpää hulevesien hallintaa ja päätti ottaa käyttöön siihen liittyviä ratkaisuja, kuten pidätyskaivoja, siten, että kaikki hulevesi voidaan varastoida kokonaan investointialueelle. Kaupungin muilla alueilla, kuten Księży Młynin ja Jasień-joen historiallisella alueella, on syntynyt useita alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joissa keskitytään jokiin ja viheralueisiin. Useat kansalaisjärjestöt kiinnostuivat vihreästä ja sinisestä infrastruktuurista ja sen palvelujen mahdollisesta käytöstä, esimerkiksi vaihtoehtoisista kestävistä kuljetusreiteistä (pyörätiet) tai vihreistä takapihoista.

Sokołówkan ympäristössä toteutetut kokeiluluonteiset jokien ennallistamistoimet ovat olleet menestys, ja ne ovat saaneet Lodzin viranomaiset ja vesialan ammattilaiset vakuuttuneiksi siitä, että niitä kannattaa toistaa muissakin joissa eri puolilla kaupunkia. Sokołówka-joen demonstraatiohankkeen ensimmäisinä vuosina Puolan tiedeakatemian Łódźissa sijaitsevan Euroopan ekohydrologiakeskuksen tutkijat kehittivät Blue Green Network -konseptin. Ajatuksena on rajata kaupungin kehitystä (kunnostettujen) jokijärjestelmien ja viheralueiden (maatalousalueet, puistot ja ympäristövaurioalueet) verkostolla. ”Sinisten” ja ”vihreiden” tilojen yhdistäminen voisi auttaa ylläpitämään ekologisten prosessien jatkuvuutta ja tarjota yhdennetyn lähestymistavan hulevesien pidättämiseen sekä kaupungin mikroilmaston puhdistamiseen ja parantamiseen, mikä mahdollistaisi joustavan sopeutumisen ilmastonmuutokseen, elämänlaadun parantamisen ja elinkelpoisemman ympäristön kaupunkialueella. Konseptia ei ole pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, mutta se on edelleen tärkeä kaupunkisuunnittelun kannalta, ja sitä on tarkasteltu uudelleen kehitettäessä parhaillaan kaupungin strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (Ecopact). Lodzin kaupungin suunnittelijat pyrkivät sisällyttämään sinivihreän verkoston ideat keskustan suunnitelmiin, kun paikalliset olosuhteet ja määräykset sen sallivat. Kaikki vihreät elementit, kuten puistot, puut ja kukkapenkit, ovat tärkeä osa Lodzin kaupunkisuunnittelua, ja kaupunki pyrkii luomaan vihreitä käytäviä niiden yhdistämiseksi.

Sokołówka-joen ennallistamishankkeen kokemuksia ja alustavia tuloksia hyödynnettiin myös EU:n LIFE+-hankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2010–2015: ER-REK, virkistysaltaiden ekohydrologinen kunnostaminen Arturówek (Łódź) mallina kaupunkialtaiden kunnostamiselle. Kunnostetut Arturówek-altaat tarjoavat kaupungin asukkaille tärkeän virkistysalueen, jossa vierailee sesonkiaikana jopa 3 000 ihmistä päivässä. Sokołówkassa ja EH-REKissä kehitettyä hulevesien puhdistukseen tarkoitettua sekvenssipohjaista sedimentaatio-biosuodatusjärjestelmää (SSBS) on myöhemmin hyödynnetty pienten jätevedenpuhdistamoiden tehokkuuden parantamiseen.

Demonstraatiohankkeen aikana aloitettu Sokołówka-joen puiston suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2016, ja rakentaminen on aloitettu poluilla ja virkistysinfrastruktuurilla. Vuonna 2020 kehitettiin myös uusi konsepti Sokołówka-joen ja sen varrella olevien kolmen puiston kunnostamiseksi laajemmin. Sokołówkan laaksoksi kutsutun uuden kehittämishankkeen tavoitteena on yhdistää Sokołówka-joen puisto, Mickiewiczin puisto ja Wasiakin lampi vaellusreitillä, vesi- ja ekosysteemiaiheisella koulutuspolulla ja polkupyöräpolulla. Joen kunnostaminen jatkuu myös hankealueella. Mickiewiczin puiston lammikot puhdistetaan ja hulevesien puhdistamiseen tarkoitettua SSBS-järjestelmää parannetaan. Tämän lisäksi puistojen infrastruktuuria ja tiloja parannetaan merkittävästi mm. uusilla poluilla, katukalusteilla, leikkikentillä, wc:llä ja remontoidulla ravintolalla.

Tiiviit yhteydet Lodzin yliopiston ja Lodzin kaupungin tutkijoiden välillä, jotka ovat olleet olemassa 1990-luvulta lähtien, tarjosivat vankan perustan yhteistyölle SWITCH-hankkeessa. Yhteistyötä tehostettiin huomattavasti ja laajennettiin kattamaan myös muut asiaankuuluvat sidosryhmät perustamalla SWITCH Learning Alliance Lodziin: sidosryhmäfoorumi, jossa vaihdetaan ajatuksia, suunnitelmia ja etuja ja jonka toimintaan osoitetaan EU:n varoja. Prosessi alkoi maaliskuussa 2006, ja siihen osallistuivat aluksi ne sidosryhmät, joilla katsottiin olevan kriittisimmät roolit vesihuollossa. Ajan mittaan yksilöitiin ja otettiin mukaan muita tärkeitä toimijoita. Lodz Learning Alliancen tärkeimpiin sidosryhmiin kuului huippunsa saavuttaneita kumppaneita 25 eri organisaatiosta, joista tärkeimmät olivat seuraavat:

• Lodzin kaupungin departementit: kuntien hallinto, ympäristö ja maatalous, strateginen suunnittelu;
• Waterworks and Sewage Company, joka vastaa Lodzin jätevedenpuhdistamoista sekä vesi- ja viemäriverkostoista
• Lodz Infrastructure Company, joka omistaa Lodzin jätevedenpuhdistamot sekä vesi- ja viemäriverkostot;
• Lodzin jätevedenpuhdistamo;
• Tutkimuslaitokset: i) Lodzin yliopiston soveltavan ekologian laitos, ii) Unescon alainen Euroopan alueellinen ekohydrologian keskus – Puolan tiedeakatemian kansainvälinen instituutti, iii) Lodzin teknillinen yliopisto, iv) Lodzin lääketieteellinen yliopisto, v) Lodzin työlääketieteen laitos;
• Useat kansalaisjärjestöt, jotka liittyivät Lodz Learning Allianceen vuonna 2009 Blue-Green Networkin kehitystyön käynnistyessä.

Oppimisallianssi rakensi ja koulutti fasilitointitiimin, kehitti verkkosivuston ja viestintästrategian sekä järjesti useita kokouksia, koulutuksia ja työpajoja erilaisista kaupunkien vesihuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Jokainen työpaja laajensi Allianssin jäsenmäärää. Lodzin SWITCH-tiimi toteutti monenlaisia tiedotus- ja vaikuttamistoimia. Niihin kuului nuorten osallistaminen lisäämään tietoisuuttaan ympäristökysymyksistä ja herättämään kiinnostusta kaupungin piilossa olevia jokia kohtaan. Myös joukkotiedotusvälineet, erityisesti radio ja sanomalehdet, olivat mukana.

Kansalaisilla on edelleen merkittävä rooli Lodzin vihreiden ja sinisten alueiden kehittämisessä. Esimerkiksi Sokołówka-joen puistoon on tehty monia parannuksia kansalaisten aloitteesta. Myös Lodzin kaupungin ja paikallisten tutkimuslaitosten ja infrastruktuuriyritysten välinen yhteistyö jatkuu. Vesi- ja viemäriyhtiö on luonut Lodz-jokien polun osoittamaan, missä osittain katetut joet kulkevat kaupungissa. On myös ideoita joidenkin muiden jokien osien paljastamisesta, esimerkiksi ⁇ ródliskan puistossa ja Kilinskin puistossa.

Tärkeimmät menestystekijät voidaan tiivistää seuraavasti:

• Osallistuminen SWITCH-hankkeeseen oli merkittävä liikkeellepaneva tekijä erityisesti hankkeen kautta saatavilla olevan rahoituksen ansiosta. Hankkeeseen osallistuminen auttoi yhdistämään teknisen asiantuntemuksen kaupungin suunnitteluun ja lisäämään tietoisuutta tarpeesta harkita kaupungin vihreitä ja sinisiä tiloja. Lodzin yliopiston professori totesi, että ”SWITCH on muuttanut täysin kaupungin suhtautumista veteen (...) Ajatus siitä, että vesi ja viheralueet voivat olla keskeisiä Lodzin tulevaisuuden kannalta, on tullut hyväksytyksi näkemykseksi kaupungissa”.
• Sidosryhmien osallistuminen oppimisallianssin kautta oli aloitteen vahva liikkeellepaneva voima. Allianssin kautta luotiin vahvoja uusia yhteyksiä tutkijoiden, päättäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien välille. Näitä yhteyksiä ylläpidetään paljon SWITCH-hankkeen päättymisen jälkeen.
• Suuri osa Learning Alliancen menestyksestä johtuu foorumin vahvoista mestareista. Sitoutuneet henkilöt, erityisesti Lodzin yliopiston professori, joka on edistänyt jokien ennallistamista 1990-luvulta lähtien, ovat olleet keskeisessä asemassa kumppanuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Oppimisallianssin menestys perustui myös vahvaan helpottamiseen, tiheään viestintään ja kaikkien organisaatioiden sidosryhmien sitoutumiseen säännölliseen osallistumiseen. Vaikka Learning Alliance ei enää toimi virallisesti, luoduista yhteyksistä on edelleen hyötyä uusien hankkeiden, aloitteiden ja entistä paremman yhteistyön muodossa Learning Alliancen entisten jäsenten välillä.

EU:n rahoitus oli hankkeelle elintärkeää. SWITCH-hankkeen kokonaisbudjetti Lodzin toiminnoille oli noin 1 150 000 euroa, ja se kattoi yliopistolle ja Lodzin kaupungille aiheutuneet kustannukset viiden vuoden ajan. Sokołówka-joen demonstrointihankkeen budjetti oli noin 700 000 euroa. Oppimisallianssin toimintaan investoitiin noin 130 000 euroa. On syytä mainita, että erityisesti Lodzin tutkimuslaitosten tutkijat ja jatko-opiskelijat antoivat monia luontoissuorituksia.

Sokołówkan ennallistamishankkeen moninaisia hyötyjä ei ole kvantifioitu, mutta niihin kuuluvat ainakin kaupunkitulvien aiheuttamien vahinkojen välttäminen, houkuttelevan kaupunkiympäristön arvon nousu, ilmanlaadun paranemisesta johtuvat terveyshyödyt ja kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen väheneminen. Ratkaisu on osoittautunut käytännössä toimivaksi, sillä altaat keräävät ylimääräistä vettä jokaisen sadetapahtuman yhteydessä ja alue on selvästi houkuttelevampi asua. Alueelle suunnitellaan uusia rakennuksia ja alueen asunnoista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Tärkeintä on kuitenkin, että alueella asuvat ihmiset ovat hyvin kiintyneitä puistoihin ja jokeen, jotka rakentavat paikallista identiteettiä.

Toukokuussa 2009 sinivihreää verkostoa koskevat suositukset sisällytettiin yhteen kaupungin tärkeimmistä aluesuunnittelun perustana olevista strategisista asiakirjoista: tutkimus Lodzin kaupungin aluekehityksen edellytyksistä ja suuntaviivoista. Vuonna 2012 konseptista tuli virallisesti osa Lodz 2020+ -ohjelman integroitua kehittämisstrategiaa. Arturowek Reservoirs -seurantahanke vastaa suoraan EU:n uimavesidirektiivin 2006/7/EY ja vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY vaatimuksia.

Sokołówka-joen uudelleensuunnittelu tapahtui pääasiassa SWITCH-hankkeen aikana vuosina 2006–2011. Arturowekin tekoaltaiden kunnostushankkeessa (EH-REK) hyödynnettiin Sokołówka-joen ennallistamisen varhaisia tuloksia, ja se toteutettiin vuosina 2010–2015. Lodzin kaupunki on myöhemmin edistänyt SWTICH-hankkeen aikana käynnistettyjä jatkokehityshankkeita. Sokołówka-puiston kunnostussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2016, ja vuonna 2020 kehitettiin uusi konsepti Sokołówka-joen laajempaa kunnostussuunnitelmaa varten.

Vaikka vahingoittuneiden ekologisten järjestelmien ja ekosysteemitoimintojen ennallistaminen on vaikeaa ja voi olla kallista, se on myös pitkäaikainen ratkaisu ja sen vaikutukset todennäköisesti ylittävät yhden sukupolven eliniän.

Maciej Zalewski
European Regional Centre For Ecohydrology Polish Academy of Sciences (ERCE PAS)
E-mail: m.zalewski@erce.unesco.lodz.pl 
UNESCO Chair on Ecohydrology and Applied Ecology, University of Lodz
E-mail: m.zalewski@erce.unesco.lodz.pl 

Aleksandra Sztuka-Tulińska
Environment Management Division in Department of Ecology and Climate
The City of Lodz Office
E-mail: a.sztuka@uml.lodz.pl 

SWITCH (Sustainable Water Management Improves Tomorrow Cities Health) -hanke, Lodzin kaupunki, Lodzin yliopisto, Euroopan ekohydrologian aluekeskus, Puolan tiedeakatemia