Berliinin biotooppien pinta-alakerroin – Lämpötilan ja valumien hallintaa helpottavien ohjeiden täytäntöönpano

Berliinin ilmasto on lauhkea, ja sillä on merkittävä kaupunkien lämpösaarekevaikutus, joka voi nostaa lämpötilaa jopa 4 ° C: lla ympäröiviin alueisiin verrattuna. Vaikka ilmastonmuutoksen tarkoista vaikutuksista kaupunkiin on paljon epävarmuutta, skenaariot osoittavat, että lämpötilat ovat korkeampia, äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot ja voimakkaat sateet ja raekuurot, yleistyvät, ilmansaasteet lisääntyvät ja vesipula (jälkimmäinen huolimatta kaupungin laajoista makean veden lähteistä, jotka johtuvat pidemmistä, kuivemmista kausista ilman sadetta, lisääntyneestä vedenkulutuksesta ja veden kulkeutumisesta ylävirtaan). Erityisesti helleaaltojen esiintymistiheyden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, jopa kahteen tapahtumaan 33 vuoden välein vuonna 2050 ja jopa 12 tapahtumaan 33 vuoden välein vuosisadan loppuun mennessä RCP 8.5:n (ClimateAdapt, Urban Adaptation Map Viewer) mukaisesti. Näillä ilmaston muutoksilla odotetaan olevan kielteisiä vaikutuksia väestöön, varsinkin kun otetaan huomioon, että Berliinin keskustalle on ominaista korkea rakennustiheys. Intensiivisesti käytettäviin kaupunkialueisiin vaikuttavat seuraavat tekijät:

• maaperän voimakas sulkeutuminen, joka johtuu rakennettujen alueiden ja läpäisemättömien pintojen lisääntymisestä;
• Pohjaveden riittämätön täydentäminen, joka johtuu sademäärän nopeasta valumisesta viemärijärjestelmään;
• liiallinen lämpeneminen ja kosteuden puute;
• Biologisen monimuotoisuuden jatkuva väheneminen, joka johtuu viheralueiden rajallisesta laajenemisesta.

BAF edistää seuraavia sopeutumis- ja ympäristönlaatutavoitteita:

• mikroilmaston ja ilmanlaadun turvaaminen ja parantaminen, kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen vähentäminen ja siten lämpöaaltoalttiuden vähentäminen;
• Säilytetään maaperän toiminnot ja vesitasapaino ja parannetaan niitä sekä vähennetään alttiutta äärimmäisille sademäärille ja niihin liittyville valumille.
• Luodaan ja parannetaan kasvien ja eläinten elinympäristöjen laatua.
• Asuinympäristön parantaminen.

Biotooppien pinta-alatekijän mukaan uusien rakennusten rakentaminen edellyttää, että osa pinta-alasta jätetään viheralueeksi. BAF tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja suunnittelijoille selkeät mutta joustavat ohjeet tontin siitä osasta, joka on istutettava tai joka tarjoaa muita viheraluetoimintoja: mikroilmaston parantaminen, kaupunkien jäähdytys, kestävä salaojitus, luonnollisten elinympäristöjen parantaminen ja asuinympäristön laadun parantaminen. BAF:ssä toteutettuja erityisratkaisuja ovat muun muassa seuraavat: i) toiminnallisten tilojen viherryttäminen (esim. pyörä- tai jätekatosten viherryttäminen); ii) puiden ja pensaiden istuttaminen tai pienemmillä alueilla kasvien kiipeily viherseinien luomiseksi; iii) viherkattojen käyttöönotto; iv) päällystys rajoittuu pääreitteihin ja läpäisevien pintojen käyttö muualla.

Nämä toimenpiteet vähentävät säteilyvirtoja, tarjoavat varjoa, tarjoavat viilentävän vaikutuksen rakennusten sisällä ja ulkopuolella, parantavat ilman ja veden laatua sekä parantavat hulevesien hulevesien asianmukaista hallintaa. BAF-konseptin vahvuutena on, että se mahdollistaa kohteen suunnittelun joustavuuden: hankkeen toteuttaja voi päättää, mitä viheralueita koskevia toimenpiteitä sovelletaan ja missä, kunhan vaadittu viheralueiden osuus saavutetaan.

BAF-kaavassa lasketaan, kuinka suuri osuus pinta-alasta on oltava viheraluetta: BAF = ekologisesti tehokkaat pinta-alat / kokonaismaa-ala. BAF-tavoitteet riippuvat alueen erityisistä käyttötarkoituksista. Ekologisesti tehokkaat pinta-alat on toimenpiteessä tarkoitettuihin eri luokkiin kuuluvien alueiden painotettu summa, jossa painotuskertoimet kuvaavat näiden luokkien erilaisia ”ekologisia arvoja”. Erityyppiset viheralueet painotetaan eri tavoin näiden ”ekologisten arvojen” mukaan. Ne perustuvat haihdutuskapasiteettiin, läpäisevyyteen, mahdollisuuteen varastoida sadevettä, suhteeseen maaperän toimintaan sekä kasvien ja eläinten elinympäristön tarjoamiseen. Esimerkiksi tiivistetyn asfalttipinnan painotuskerroin on 0; laajojen viherkattojen arvo on 0,5; niiden pintojen pinta-ala, joiden kasvillisuus on yhteydessä alla olevaan maaperään, on 1. Asuin- ja julkisten alueiden on saavutettava BAF-tavoite 0,6, kun taas liike-, liike- ja hallintoalueiden on saavutettava alhaisempi tavoite 0,3.

Joulukuusta 2019 lähtien pystysuoraan viherryttämiseen ja kattojen viherryttämiseen sovellettavia painotuskertoimia on tarkennettu seuraavasti: pystysuora vihreys ilman yhteyttä maahan: 0,7 m2:ä kohti; laaja katon viherryttäminen: 0,5 metriltä²; puoli-intensiivinen katon viherryttäminen: 0,7 m2:ä kohti; intensiivinen katon viherryttäminen: 0,8 per m². Kehittäjät voivat siten käyttää laajaa valikoimaa vaihtoehtoja, joissa yhdistyvät eri alueet ja erityyppiset pinnat vaaditun standardin saavuttamiseksi.

Biotooppien pinta-alakertoimen laativat Berliinin keskusta-alueita varten monet asiantuntijat, jotka sopivat rakennusten pohjapiirroksen perusteella viheralueiden tarvittavasta osuudesta eri kehitystyypeille. Julkista kuulemista on aina pidetty erittäin tärkeänä Saksan maisemasuunnittelun kannalta. Maisemaohjelmasta järjestettiin vuonna 1986 laaja julkinen kuuleminen kohdennetussa kuulemismenettelyssä ”Berliinin hattu Pläne (Berliinillä on suunnitelmia)”. Ohjelman toinen julkinen kuuleminen järjestettiin vuonna 1993, useita vuosia Berliinin muurin murtumisen jälkeen, ja suunnitelma hyväksyttiin lopulta vuonna 1994. BAF perustettiin maisemasuunnitelmissa määräyksenä. Osana edellä mainittuja menettelyjä julkiset virastot ja ympäristövirastot voisivat osallistua sen kehittämiseen. Lisäksi oli pakollista, että menettely esitettäisiin julkisesti paitsi kyseisen alueen asukkaille myös Berliinin laajuisesti. Vaikka sidosryhmillä oli mahdollisuus osallistua, niihin ei otettu suoraan yhteyttä, minkä vuoksi sidosryhmien osallistuminen vaihteli tapauksesta riippuen. Osallistuvia sidosryhmiä olivat paikallisyhteisö, julkishallinto ja ympäristöalan kansalaisjärjestöt.

Säädösten käyttö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi lisätä viherpeitettä Berliinin keskustassa, koska jokaisen uuden kehitystyön on oltava BAF:n tavoitteiden mukaista. Lähestymistavan joustavuus tarjoaa merkittäviä etuja. Kehittäjät voivat valita useista eri vaihtoehdoista viherryttämiseen tai läpäisevien pintojen luomiseen ja valita ne, jotka ovat hyödyllisimpiä ja tehokkaimpia itselleen ja kehityksen käyttäjille. Berliinin aluesuunnittelusta ja maankäytön suunnittelusta vastaavien osastojen yhteistyöllä on varmistettu, että BAF:n täytäntöönpanon kannalta keskeiset kaksi suunnitteluvälinettä toimivat koordinoidusti. Toinen tekijä, joka selvästi edistää sen menestystä, on se, että toimenpiteet edistävät näkyvästi paremman ympäristön kehittämistä kantakaupungissa.

BAF on pakollinen vain alueilla, joilla on oikeudellisesti sitovia maisemasuunnitelmia (16 prosenttia Berliinin 21 erillisellä alueella). Näiden alueiden ulkopuolella BAF on vapaaehtoinen, ja sitä voidaan käyttää ohjenuorana edistettäessä ympäristötoimenpiteiden sisällyttämistä, kun ehdotetaan muutoksia olemassa oleviin rakennusrakenteisiin. Yksinkertaisuutensa ja kasvavan ympäristötietoisuutensa vuoksi arkkitehdit, rakentajat ja kiinteistönomistajat käyttävät yleensä BAF: tä, mikä on merkki sen menestyksestä. Koska BAF on vapaaehtoinen maisemasuunnitelmien kattamien alueiden ulkopuolella, on kuitenkin vaikea spekuloida sen todellisia toteuttamismahdollisuuksia. Erään paikallisen yhteyshenkilön kanssa käydyssä keskustelussa korostettiin, että ”joillakin alueilla luonnonsuojelun arvo on suurempi kuin toisilla, joten jotkut paikalliset hallintoviranomaiset onnistuvat vakuuttamaan rakentajat sen soveltamisesta. Joskus rakentajat ovat itse kiinnostuneita tekemään hankkeestaan ”vihreämmän” ja kestävämmän. Joillakin alueilla rakentajien on saatava asukkaiden hyväksyntä, ja BAF voi auttaa. Näin ollen BAF: n toteuttaminen riippuu monista tekijöistä, pääasiassa piirien virastojen aktiivisesta viestinnästä ja asukkaiden ympäristötietoisuudesta.

BAF:n perusteella valittujen toimenpiteiden kustannukset sisällytetään rakennuskustannuksiin. Jos rakennusten omistajille aiheutuu suhteettoman suuria kustannuksia, he yleensä pyytävät yleisesti hyväksytyn rakennusbudjetin keventämistä. Kustannuksista ei ole tehty kokonaisarviointia henkilöstöpulan vuoksi.

Tähän mennessä havaittuja hyötyjä ovat asuinympäristön ja elämänlaadun paraneminen sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tehokkaan alueen lisääminen ennallistamalla vihertyneitä sisäpihoja ja etupuutarhoja. Muita hyötyjä, kuten vähentynyt haavoittuvuus helleaalloille ja veteen liittyville ääri-ilmiöille, odotetaan, mutta niitä ei ole vielä kvantifioitu.

Berliinissä BAF voidaan määrittää ensisijaisesti maisemasuunnitelmissa ympäristösuunnittelun parametriksi. BAF:ia sovelletaan alueisiin, joilla on oikeudellisesti sitovia maisemasuunnitelmia. Luonnostaan oikeudellisesti sitovat järjestelyt löytyvät Berliinin käsikirjasta "Handbuch der Berliner Landschaftspläne". Näiden alueiden ulkopuolella BAF on vapaaehtoinen; sitä voidaan käyttää ohjenuorana edistettäessä ympäristötoimenpiteiden sisällyttämistä, kun ehdotetaan muutoksia olemassa oleviin rakennusrakenteisiin.

Pakollisen perusrahoitusjärjestelyn jatkaminen ei ehkä ole tällä hetkellä mahdollista oikeudellisten ja teknisten esteiden vuoksi, vaikka siitä on keskusteltu poliittisella tasolla. Käytännössä BAF:n oikeudelliselle määräämiselle ei ole oikeusperustaa. Tarkemmin sanottuna BAF:n määrääminen on sisällytettävä kaavoitussuunnitelmaan, ja tässä yhteydessä määräämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu kaupallista haittaa, mikä merkitsee sitä, että taloudelliset näkökohdat ovat etusijalla. Lisäksi BAF:ää ei voida määrittää koko kaupungin keskusta-alueelle, koska jokaisella Berliinin alueella on oma kaavoitusviranomaisensa. Näin ollen BAF: n tosiasiallinen täytäntöönpano vaihtelee eri alueilla riippuen asianomaisten toimijoiden alttiudesta ympäristökysymyksille ja piirien virastojen aktiivisesta viestinnästä.

BAF:n täytäntöönpano alkoi vuonna 1994 ja jatkuu edelleen.

Yli 50 vuotta erityistoimista ja hallinnointitoimista riippuen.

Sabine Kopetzki
Senatsverwaltung für Umwelt, Verkehr und Klimaschutz
Stadt und Freiraumplanung
Am Köllnischen Park 3, 10179 Berlin
E-mail: sabine.kopetzki@senuvk.berlin.de 

Sebastian Hausmann
Senatsverwaltung für Umwelt, Verkehr und Klimaschutz
Abteilung III - Klimaschutz, Naturschutz und Stadtgrün
Stellenzeichen III B 1-4, Raum 222
Am Köllnischen Park 3 / 10179 Berlin
E-mail: sebastian.hausmann@senuvk.berlin.de 

Vihreän ja sinisen avaruuden mukauttaminen kaupunkialueita ja ekokaupunkeja varten (GRaBS) ja Senatsverwaltung für Umwelt, Verkehr und Klimaschutz (Berliini)